The Strokes
Reality Awaits
RCA
Internetissä on se hauska puoli, että käyttäjistä puolet ei tiedä yhtään, mitä toinen puoli tekee.
Joskus kannattaa tosin katsoa!
Opiskelin jo teininä pakollisen Strokes-oppimäärän silloisen indie rockin aallon myötä. Newyorkilaisyhtye oli kärkikahinoissa kehittämässä 00-luvun indietä, joka haki oppinsa 80-luvun post punkin kulmikkaista riffeistä.
Nyt olen seurannut kuin muina antropologeina, kun vanhat Strokes-fanit yrittävät ottaa kuuden vuoden albumitauon päättävää Reality Awaits -levyä vastaan. Autotune, järkyttävää, sanovat toiset. Ihanan välinpitämätöntä, sanovat toiset.
Cher veti autotunen säädöt punaiselle jo 30 vuotta sitten, miten siitä voi yhä järkyttyä? 2020-luvulla autotune on efekti muiden joukossa, ei yhtään sen kummempi kuin kitarapedaalit.
Laulaja Julian Casablancas käyttää autotunea ekspressiivisyyden välineenä, kuten monet artistit nykyään. Parhaiten se onnistuu pöljässä Going Shoppingissa, jossa maailmantilanne voi odottaa shoppailun ajan. Siinä WTC-iskujen aikoihin debytoinyt bändi laulaa: ”Stockbrokers flying out the window / I kinda miss that sound”.
Levyn Bond-elokuvan nimeltä kuulostava poliittinen kommentaari – todellisuus odottaa! – on aika löysää, mutta ainakin Strokes on musiikillisesti välinpitämätön. Se vie rockissa usein yllättävän pitkälle.