- Keski-Suomen hyvinvointialue ottaa Kankitien asumispäivystyksen omaan hallintaansa joulukuussa Jyväskylässä.
- Muutos vaikuttaa myös Kankitein tuetun asumispalvelun asukkaisiin. Yhteensä 60 asukasta joutuu muuttamaan pois. Yli 10 Jyväskylän Katulähteyksen työntekijää on irtisanottu.
- Asukkaat kärsivät päihde- ja mielenterveysongelmista. Heille on vaikea saada asuntoa, ja moni on ollut koditon.
- Katulähetyksen työntekijät pelkäävät asunnottomuuden lisääntymistä päätöksen seurauksena.
Pitkään jatkunut epätietoisuus tulevaisuudesta vaihtui suureen pettymykseen Jyväskylän Kankitiellä.
Punavalkoisten talojen asukkailla on runsaasti päihderiippuvuuksia ja mielenterveysongelmia. Moni heistä on päätynyt Kankitielle, koska aiempi koti on mennyt alta.
Nyt kymmenet ihmiset, joiden on hankala saada asuntoa, joutuvat pois tutuista kodeistaan.
Myös yli kymmenen asumispalvelujen työntekijää on saanut käteensä irtisanomislapun.
Jyväskylän Katulähetys ja Keski-Suomen hyvinvointialue neuvottelivat Kankitien tulevaisuudesta torstaina.
Neuvottelujen päätöksenä Jyväskylän Katulähetys joutuu lopettamaan kymmenen asukkaan asumispäivystyksen. Jyväskylän hyvinvointialueen vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen kertoo, että hyvinvointialue haluaa järjestää päivystyksen itse.
Asumispäivystys siirtyy Kyllön selviämisaseman yhteyteen joulukuun alusta.
Asumispäivystyksen lisäksi Kankitiellä asuu 50 asukasta tuetussa asumispalvelussa. Kalilainen sanoo, että muutos koskee myös heitä. Tuetun asumisen asukkaille hyvinvointialue tulee etsimään myöhemmin uudet asunnot hajautetusti.
Asumispäivystys: Ensiaskel-toimintayksikkö ottaa vastaan ympäri vuorokauden ihmisiä, jotka tarvitsevat yösijan. Paikkoja on 10. Ihminen saa tulla Kankitielle siinä kunnossa kuin on eli myös päihtyneenä.
Tuettu asuminen: Vuokra-asuntoja on 50. Tuetulla asumisella on tarkoitus vahvistaa ihmisen arjen elämänhallintaa.
Hyvinvointialueen vastuulla on järjestää sosiaalihuoltolain velvoittamat palvelut. Keski-Suomen hyvinvointialue ostaa asumispalvelut Jyväskylän Katulähetykseltä, joka vastaa palvelun toteuttamisesta.
Jyväskylän Katulähetys on järjestänyt asumispalveluja Kankitiellä vuodesta 1995.
”Pitääkö tässä laittaa hökkeli metsään”
Kankitien pitkäaikainen asukas Uljas Porkka otti uutiset vastaan raskain mielin. Hän pelkää erityisesti uuteen asuntoon siirtymistä ja siihen liittyviä mahdollisia kuluja.
– Ei oikein ruusuiselta näytä, Porkka sanoo.
Uljas Porkka on aiemmin ollut kodittomana, ja miettii nyt, joutuuko palaamaan metsään vielä vanhemmalla iällä:
Video: Niko Mannonen / Yle
Katulähetyksen toiminnanjohtaja Sirpa Malin ja talousasiantuntija Jari Vieltojärvi saapuivat Kankitielle neuvottelujen jälkeen. Ylen haastattelussa Malin yllättyy siitä, että hyvinvointialue haluaa lopettaa tyystin myös tuetun asumisen alueella.
Hänen mukaansa aiemmin on ajateltu, että alueelle voisivat jäädä mahdollisesti asumaan he, jotka pärjäävät ilman ympärivuorokautista valvontaa. Tähän käsitykseen hän jäi myös palaverissa.
– Tunnelma kokouksen jälkeen on alakuloinen ja harmistunut asukkaiden puolesta. He joutuvat kokemaan ison muutoksen, Sirpa Malin sanoo.
Avaa kuvien katselu
Sirpa Malin ja Jari Vieltojärvi olivat pettyneitä neuvottelujen tulokseen. Kuva: Niko Mannonen / Yle
Myös Vieltojärvi kantaa huolta asukkaista.
– Jokainen voi kuvitella omalle kohdalle, että miltä se tuntuu, jos sanotaan, että joudut lähtemään pois kotoa.
Vieltojärveä ja Malinia huolestuttaa asukkaiden ja työntekijöiden tulevaisuus:
Video: Niko Mannonen / Yle
Keski-Suomen hyvinvointialueen vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen kertoo, että tuetun asumispalvelun asukkaille järjestetään uudet asunnot porrastetusti.
Hän sanoo, että hyvinvointialue on laskenut säästävänsä 350 000 euroa vuosittain järjestämällä asumispäivystyksen itse. Esitys vaatii vielä aluehallituksen hyväksynnän.
Huolena asunnottomuus
Torstaina Kankitiellä olivat työvuorossa Marja Hartikka, Jonna Ahonen ja Merja Luukko.
– Tämän päivän tiedot tulivat nopeasti työyhteisöömme. Ne ovat aiheuttaneet kysymyksiä, ja vieläkään kaikkiin niistä ei ole saatu vastausta, Hartikka sanoo.
Vaikka työntekijät joutuvat huolehtimaan myös omasta tulevaisuudestaan, päällimmäisenä on silti huoli asukkaista.
Ahonen ihmettelee, miten aiemmin ympärivuorokautista valvontaa tarvinneet ihmiset ajetaan pois tutuista kodeistaan ja sijoitetaan mahdollisesti ympäri kaupunkia.
Avaa kuvien katselu
Marja Hartikka, Jonna Ahonen ja Merja Luukko kantavat huolta asukkaiden tulevaisuudesta. Kuva: Niko Mannonen / Yle
Työntekijöiden mukaan asukasryhmä on erittäin vaikeasti asutettavissa.
– Täällä he pärjäävät, ja heillä on turva. Huoli on kova. Olen itse sitä mieltä, että asunnottomuus lisääntyy tämän takia rankasti. Kun he lähtevät muualle, häätöjä voi tulla nopeasti. He tulevat elämään reppuelämää, Luukko sanoo.
Jyväskylässä häätöjen määrä oli toissa vuonna maan kärkeä.
Ahosen mukaan monilla asukkailla ei ole esimerkiksi puhelinta tai tietokonetta, jolla hoitaa asioita tai hälyttää itselleen apua.
– Pelkään, että kuolemantapaukset ja väkivaltatilanteet tulevat lisääntymään, Hartikka lisää.
Monen asukkaan arjenhallinassa on myös puutteita, eikä esimerkiksi laskujen maksamiseen tai kodin siisteyden ylläpitämiseen ole osaamista.
”Kuinka meidän käy?”
Myös työntekijät ovat kuulleet asukkaiden hädästä.
– On tullut itsetuhoisuutta ja asukkaiden puheissa on telttamajoitus metsässä, koska he itse tiedostavat sen, että asunnon saaminen on hankalaa asumishistorian vuoksi, Jonna Ahonen sanoo.
Työntekijät kertovat, että asukkaat tukeutuvat arjessaan tuttuihin ohjaajiin. Usein vaikeatkin tilanteet ratkeavat puhumalla. Työn tekeminen vaatii vankkaa ja monialaista asiantuntemusta.
Luukko on raportoinut kuukausittain viranomaisten käyntejä Kankitiellä.
Heinäkuussa alueella kävi poliisi ja ensihoito yhteensä 31 kertaa.
Ohjaajien luukulla asumispäivystyksessä käytiin kuukauden aikana yli 400 kertaa.
– Niissä tapauksissa oli huoli omasta itsestä tai naapurista. Ihmiset pitävät toisistaan huolen. Nyt he kantavat huolta jopa meistä, ja kysyvät, kuinka meidän käy?