Lihakeskusliiton toimitusjohtajan Mari Hannukselan mukaan Brasilialle asetetussa tuontikiellossa on perimmiltään kyse puhtaasti politiikasta.
- Brasilialle asetettu tuontikielto vähentää naudanlihan saatavuutta ja nostaa hintoja myös Suomessa.
- Päätös osuu erityisen kovasti majoitus- ja ravitsemusalaan.
- Taustalla on poliittinen pyrkimys suojata Euroopan omaa maataloutta, mutta äkillinen tuontikatkos aiheuttaa laajaa epävarmuutta markkinoilla.
– Tämä ei ole mikään perhosen siivenisku, vaan moukari, joka tulee vaikuttamaan isosti kaikkiin EU-maihin.
Näin kuvailee Lihakeskusliitto ry:n toimitusjohtaja Mari Hannuksela Iltalehdelle brasilialaisen lihan tuontikieltoa.
Brasilialaisen lihantuonti EU-maihin loppuu 3. syyskuuta.
Brasilia ei ole antanut EU:lle selvitystä siitä, miten se valvoo ruokaan jääviä eläinlääkkeitä. Maasta ei ole saatu myöskään varmistusta siitä, ettei antibiootteja käytetä eläinten kasvun nopeuttamiseen.
Suomessa uudet säännöt alkavat vaikuttaa osittain heti ja osittain vasta myöhemmin, Hannuksela kertoo.
– Isku heijastuu kotimaiseen lihamarkkinaan ja lopulta kaikkien proteiinituotteiden hintoihin.
Hannukselan mukaan päätöksessä on kyse ennen kaikkea politiikasta ja siitä, kuka päättää, mitä lihaa Euroopassa ja Suomessa syödään.
Lihakeskusliitto painottaa suhtautuvansa asiaan neutraalisti ja kuvaavansa tilannetta poliittisena todellisuutena.
Hinnat nousevat
Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannukselan mukaan tuontikiellon myötä erityisesti naudanlihan hinta tulee nousemaan ja saatavuus tulee vähenemään. Linda Helasmäki
Mikäli EU-komissio pitää linjansa eikä päätökseen jätetä takaportteja, tuontirajoitukset tulevat voimaan kuukauden siirtymäajan jälkeen.
Hannukselan mukaan päätöksellä on huomattavat vaikutukset. Äkilliset markkinashokit ja nopeat muutokset tuonnissa aiheuttavat laajaa epävarmuutta ja sotkua markkinoilla.
– Kyse on erittäin suurista volyymeista, joten päätös vaikuttaa voimakkaasti koko EU-alueen lihamarkkinoihin.
Hannukselan mukaan globaaleilla lihamarkkinoilla saatavuus ja hinnat muuttuvat minuuteissa tai tunneissa, mutta Suomessa muutokset näkyvät viiveellä. Muun muassa kaupan jaksohinnoittelu viivästyttää globaalien hintamuutosten siirtymistä kuluttajahintoihin.
Tilanne tulee silti näkymään suomalaisen kuluttajan kukkarossa. Hannukselan mukaan erityisesti naudanlihan hinta tulee nousemaan ja saatavuus tulee vähenemään.
Iskee erityisesti tälle alalle
Myös yhteen alaan tuontikielto tulee iskemään lujaa.
– Erityisen kova isku kohdistuu majoitus- ja ravitsemusalalle, jossa raaka-aineiden saatavuus, tasalaatuisuus ja ennustettava hinnoittelu ovat elinehtoja, Hannuksela sanoo.
– Koko EU-alueella tuontilihaa käytetään selvästi eniten ammattikeittiöissä ja ravintoloissa, joissa tuontitavaran osuus on huomattavasti suurempi kuin vähittäiskaupan hyllyillä.
Tyypillinen esimerkki tästä on brasilialainen naudan sisäfilee. Ravintoloissa kysytään tiettyjä ruhon arvo-osia enemmän kuin mitä kotimainen karjakanta pystyy tarjoamaan.
– Sisäfilee painaa vain noin kaksi kiloa, mikä on reilusti alle prosentin koko naudan painosta. Koska suosittuja arvo-osia syntyy eläintä kohden vähän, niitä on tuotava ulkomailta kysynnän kattamiseksi.
Kuvituskuvassa grillattua naudan marmoripihviä. Inka Soveri
Hannukselan mukaan keskittyneen teurastamotoiminnan vuoksi ravintolakeittiöiden on vaikea korvata ulkomaista raaka-ainetta nopeasti ja tasalaatuisesti kotimaisella tuotannolla.
– Keskustelin vasta erään Lapin matkailuyrittäjän kanssa. Hän ei tiedä miten selviää tästä. Hän on ongelmissa, sillä hän on jo sopinut matkatoimistojen kanssa ryhmäpaketeista ja pihvi-illallisten hinnoista etukäteen. Äkilliset hintahyppäykset ja saatavuusongelmat ovat kriittinen haaste.
– Vaikka tuontikiellon voisi ensikädessä ajatella olevan hyödyksi kotimaiselle alkutuotannolle, sen kerrannaisvaikutukset ovat monelle toimialalle erittäin raskaita.
Säädösten muuttaminen on nopeaa, mutta maatalouden biologiset prosessit eivät taivu pikaisiin suunnanmuutoksiin. Naudanlihan tuotantoa ei voida lisätä hetkessä.
Vasikan syntymään menee lähes vuosi, ja teurasiän saavuttaminen kestää pari vuotta. Tuotanto ei siten pysty vastaamaan äkilliseen kysyntäpiikkiin.
Palaako jauhelihapula?
Suomessa on tänä vuonna jatkunut naudanjauhelihapula. Henri Kärkkäinen
Lihan hankinta ja teurastus ovat Suomessa erittäin keskittyneitä. Tämä asettaa pienen ja keskisuuren jalostusteollisuuden yritykset haastavaan asemaan.
– Pienten ja keskisuurten lihanjalostajien on vaikea saada naudanlihaa markkinahintaan vahvoilta, isoilta teurastamoilta., Hannuksela sanoo
– Teurastusalan keskittyminen määrittää pitkälti ne ehdot, joilla suomalaiset pk-yritykset pystyvät hankkimaan kotimaista raaka-ainetta tuotteisiinsa.
Hannukselan mukaan tuonnin rajoittaminen johtaa väistämättä saatavuuden vähenemiseen ja hintojen nousuun. Terveessä markkinataloudessa hintojen nousu toimii mekanismina, joka korjaa saatavuusongelmaa tasaamalla kysyntää.
Lihan hinnannousu ja saatavuusongelmat nostavat kysyntää ja hintoja myös muissa proteiininlähteissä, kuten kalatuotteissa ja kasviproteiineissa.
Lihakeskusliitto on ostanut Kantar Agri Oy:ltä lihantilastopalvelun, jonka tilastoista tämä ilmiö on nähtävissä selvästi esimerkiksi aiemman naudan jauhelihapulan yhteydessä, Hannuksela tarkentaa.
Suomessa on tänä vuonna jatkunut jauhelihapula. Se johtuu naudanlihan tuotannon laskusta, maitotilojen vähenemisestä sekä kaupan ja teollisuuden välisestä tiukasta markkinatilanteesta.
– Kun tarjolla oleva kilomäärä ei riittänyt, hintoja nostettiin.
– Hinnannousun myötä osa kuluttajista vähensi naudan jauhelihan ostamista ja siirtyi muihin proteiininlähteisiin, kuten possuun, broileriin, sika-nautasekoitukseen, lampaaseen, riistaan, kalaan tai kasviksiin.
Politiikkaa
Globaali lihamarkkina toimii vapaan liikkuvuuden piirissä, ja maailmanlaajuiset tapahtumat heijastuvat nopeasti myös Suomeen.
– Lihan hinnat ja saatavuus voivat muuttua minuuteissa tai tunneissa, Hannuksela kertoo.
Hannukselan mukaan maataloustuotteiden kauppaa säädellään voimakkaasti poliittisilla päätöksillä, kauppasopimuksilla, sertifikaateilla sekä elintarviketurvallisuus- ja eläinsuojelukriteereillä.
– Kun jokin maa tuottaa elintarvikkeita erittäin tehokkaasti ja kilpailukykyisesti, muut pyrkivät suojaamaan omaa tuotantoaan asettamalla ehtoja ja tuontirajoituksia.
Hannukselan mukaan Euroopan pyrkimys suojata omaa alkutuotantoaan ja omavaraisuuttaan on luonnollinen ilmiö. Kuvituskuva. Joel Maisalmi
Hannukselan mukaan Brasilian lihan tuontikielto liittyy laajempaan poliittiseen jatkumoon. Taustalla kummittelevat erityisesti Mercosur-sopimus ja EU:n metsäkatoasetus.
Mercosur-sopimusta neuvoteltiin vuosia ja se allekirjoitettiin, mutta se on pysäytetty Euroopan sisäisen poliittisen paineen ja perustuslaillisten arvioiden vuoksi.
EU:n metsäkatoasetus pyrkii osaltaan rajoittamaan ympäristöhaitallisten tuotteiden pääsyä markkinoille.
Toistunut historiassa
Hannukselan mukaan Etelä-Amerikka, ja erityisesti Brasilia, on massiivinen, äärettömän tehokas ja kilpailukykyinen lihan tuottaja ja viejä. Sen tuonti uhkaa Euroopan omaa maataloutta ja omavaraisuutta.
– Lihan tuontikielto toimii suorana keinona padota edullisen eteläamerikkalaisen lihan pääsyä EU-markkinoille tilanteessa, jossa muut välineet eivät ole toimineet toivotusti, Hannuksela tarkentaa.
Hannukselan mukaan kaikki kolme toimea pyrkivät samaan päämäärään: suojaamaan Euroopan omaa tuotantoa ja hillitsemään kilpailukykyisen eteläamerikkalaisen lihan tuontia.
Hannukselan mukaan Euroopan pyrkimys suojata omaa alkutuotantoaan ja omavaraisuuttaan on luonnollinen ilmiö, erityisesti nykyisessä kiristyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
– Aina historian saatossa maat ovat kriittisinä aikoina pyrkineet turvaamaan oman elintarviketuotantonsa.
– Brasilian tuonnin pysäyttämisen voi ajatella helpottavan eurooppalaisen ja suomalaisen maatalouden sekä teurastamoteollisuuden toimintaedellytyksiä.
Asia ei kuitenkaan ole Hannukselan mukaan näin yksinkertainen.
– Näin massiiviset markkinashokit ja äkilliset muutokset tuonnissa haittaavat lopulta kaikkia osapuolia tuottajista kuluttajiin.
Alan yleinen toimintaympäristö on parhaillaan poikkeuksellisen haastava. Suomesta löydettiin heinäkuussa ensimmäistä kertaa Afrikkalaista sikaruttoa ja maailmanpoliittinen tilanne on lisännyt yleistä sekavuutta.
– Afrikan sikarutto on paha ja vaikea asia. Mutta siihen on vuosien ajan varauduttu ja opeteltu, miten toimia kun se iskee. Brasilialaisen lihan tuonnin loppuminen on äkillinen muutos, joka tuo paljon epävarmuutta, Hannuksela summaa.
– Nykyisessä toimintaympäristössä pärjäävät parhaiten ne toimijat, jotka pystyvät sopeutumaan muutoksiin ketterimmin.