Maallikon silmään suo näyttää melko tavalliselta. On suopursuja, sammalia ja pieniä mäntyjä. Maasto on sen verran märkää, että kumisaappaat tulevat tarpeeseen.
Metsäekologian professori Anne Tolvanen katsoo aluetta eri tavalla kuin tavallinen kulkija. Hän huomaa muutokset, joita 20 vuodessa on tapahtunut.
Olemme Kuhmon Elimyssalon luonnonsuojelualueella suolla, joka ennallistettiin 20 vuotta sitten.
Suo ojitettiin 1970-luvulla, koska sillä haluttiin kasvattaa metsää. Myöhemmin Elimyssalosta tuli osa Natura-aluetta eli EU:n laajuista suojeluverkostoa ja alueella päätettiin ennallistaa yhteensä 75 hehtaaria soita.
- Kuhmon Elimyssalossa on tutkittu 20 vuotta soiden ennallistamista. Suo näyttää luonnontilaiselta, mutta palautuminen on kesken.
- Soita ojitettiin 50-luvulta lähtien metsää varten. Tavoite on lisätä monimuotoisuutta.
- Viime vuosina on alettu puhua maanpuolustushyödyistä. Ennallistaminen tekee soista vaikeakulkuisia.
20 vuotta sitten Tolvanen aloitti alueella soiden ennallistamisen tutkimusseurannan, joka on Suomen pitkäkestoisimpia.
Tavoitteena oli lisätä soiden monimuotoisuutta, palauttaa luonnontilaisen suon lajisto ja vähentää ojiin liittyvää vesistökuormitusta.
Ojittamisen jälkeen kasvanut, suon vettä haihduttava puusto poistettiin. Ojat täytettiin, jotta vesi pysyisi suolla.
Ennen ennallistamista alueelle perustettiin mittauspisteitä. Puusto, kasvillisuus ja pohjaveden pinnankorkeus mitattiin, ja pisteiltä otettiin seurantakuvia.
Nyt on tullut aika selvittää, mitä 20 vuodessa on tapahtunut.
Soiden ojittaminen ja ennallistaminen
Soiden ennallistamisella tarkoitetaan ojitettujen soiden saattamista takaisin luonnontilaiseen kuntoon.
Soita alettiin ojittaa Suomessa urakalla 50-luvulla. Suot haluttiin kuivattaa, jotta niillä voitaisiin kasvattaa metsää.
Soiden ojittaminen vähensi monimuotoisuutta ja vapautti hiilidioksidia maaperästä. Alettiin puhua soiden ennallistamisen puolesta.
Ennallistamista aloitettiin kokeilunomaisesti 1990-luvulla. 2000-luvulla se yleistyi vahvasti, koska sitä varten saatin rahoitusta EU:n Life-ohjelman kautta.
Alun perin ennallistaminen nähtiin yksinomaan monimuotoisuutta lisäävänä tekijänä.
Myöhemmin keskusteluun ovat nousseet myös ennallistamisen ilmastovaikutukset ja mahdolliset hyödyt maanpuolustukselle.
Ennallistamisen ilmastohyödyt eivät ole yksiselitteisiä.
Jokaiselle ennallistetulle suolle perustettiin 20 vuotta sitten 20–30 koealaa. Jokaisella mittauspisteellä laboratorioteknikko Linda Mutanen ja tutkimusassistentti Markus Pietarinen laskevat kasvien, puiden ja taimien määrän neljän metrin säteeltä.
Mitä tapahtui 20 vuodessa?
20 vuotta myöhemmin tutkijat käyvät jokaisen mittauspisteen läpi järjestelmällisesti.
– Aika luonnontilaiselta rämeeltä minun silmissäni. Jos näitä vanhoja tukittuja ojia ei näkyisi, jotka itse asiassa näkyvät vielä aika heikosti, ei tästä oikeastaan tietäisi, että tätä on koskaan edes ojitettu, Tolvanen sanoo.
Vedenpinta on noussut ja suokasvillisuus on alkanut palautua. Tolvasen mukaan palautuminen on kuitenkin vielä täysin kesken.
Avaa kuvien katselu
Kuvassa yksi Elimyssalon suon ojista ennen ennallistamista 20 vuotta sitten. Kuva: Anne Tolonen / Luonnonvarakeskus
Avaa kuvien katselu
20 vuodessa sama oja on lähes kadonnut. ”Palautuminen on hidasta. Vesipinta nousee heti, mutta kasvillisuuden palautuminen kestää paljon pidempään”, Tolvanen kertoo. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle
Soiden ennallistuminen ei etene tasaisesti, vaan välillä tulee takapakkia. Suolle voi alkaa kasvaa taimikkoa, mikä haihduttaa vettä ja hidastaa siten soistumista.
Niin on käynyt myös Elimyssalossa.
– Nyt vähän jännittää, mitä tälle suolle sitten jatkossa tulee tapahtumaan.
Tolvasen mukaan taimettumista on havaittu viime vuosina myös luonnontilaisilla soilla.
– Se voi johtua siitä, että keskilämpötilat ovat kasvaneet ja kuivuus on lisääntynyt.
Tutkijoiden käytössä on erilaisia mittareita muun muassa puuston ja pohjaveden mittaamista sekä mittauspisteiden tarkkojen sijaintien määrittämistä varten. Lisäksi mukana on kamerat seurantakuvien ottamista varten.
Ennallistaminen osana maanpuolustusta
Viime vuosina on alettu keskustelemaan myös soiden ennallistamisen maanpuolustuksellisista hyödyistä.
Ympäristö- ja puolustusministeriöiden työryhmä teki asiasta selvityksen, joka julkaistiin kesäkuussa. Sen mukaan Venäjän vastaisella rajalla soiden ennallistamisesta voitaisiin saada merkittävää maanpuolustuksellista hyötyä.
Ennallistaminen tekee soista vetisempiä ja vaikeakulkuisempia. Selvityksen mukaan tämä vaikeuttaa esimerkiksi raskaiden ajoneuvojen liikkumista alueella.
Suomessa arvioidaan olevan vähintään 180 000 hehtaaria soita, joiden ennallistamisesta olisi hyötyä maanpuolustukselle.
Yhden hehtaarin ennallistaminen maksaisi keskimäärin tuhat euroa.
Elimyssalossa soita ei ole ennallistettu maanpuolustuksen takia. Ympäristö- ja puolustusministeriöiden selvityksessä ennallistamisen maanpuolustushyötyjä on tutkittu Elimyssalon soita vetisemmillä soilla.
Tolvasen mukaan ennallistaminen on vaikuttanut kuitenkin myös Elimyssalon soiden kuljettavuuteen. Elimyssalossa kulkukelpoisuus oli heikoimmillaan välittömästi ennallistamisen jälkeisinä vuosina.
– Vanhasta metrinlevyisestä ojasta tulee ennallistamalla 5–6 metriä leveä järkyttävää lillinkiä, jota ei pääse kunnolla ylittämään millään keinoilla kuin turvepatojen kohdalta.
Myöhemmin ennallistamisen vaikutus tasoittuu ja osa ojista häviää lähes näkyvistä. Kosteammat suot ovat kuitenkin 20 vuoden jälkeenkin vaikeakulkuisia.
Avaa kuvien katselu
Ennallistaminen tekee soista vetisempiä. Ympäristö- ja puolustusministeriöiden selvityksen mukaan vaikeakulkuisuus voi auttaa myös maanpuolustuksessa. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle
Elimyssalon ennallistettujen soiden tutkiminen auttaa selvittämään, kuinka nopeasti monimuotoisuus lisääntyy, millaisilla suotyypeillä ennallistaminen etenee nopeammin ja kannattaako ennallistamista jatkossa tehdä.
– Se auttaa valikoimaan, millaisia soita ennallistetaan, Tolvanen kertoo.
Soiden ennallistuminen on hidasta, eikä vielä tiedetä, millaisia tuloksia pitkällä aikavälillä saadaan.
– Samalla, kun ympäristö ja ilmasto muuttuvat, emme voi olettaa, että tämä palautuisi siihen joskus kauan sitten olleeseen tilaan