Maa- ja metsätalous­ministeriö on saanut 24 lausuntoa asetus­luonnoksesta, joka koskee karhun kiintiö­metsästyksen laajentamista.

Metsästäjä nostaa kaksin käsin karhun tassua.

Avaa kuvien katselu

Kuvituskuva karhun metsästyksestä vuodelta 2018 Etelä-Karjalassa. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

  • Hallitus valmistelee karhun kiintiömetsästyksen laajentamista koko Suomeen. Nyt se on sallittu vain poronhoitoalueella.
  • Lausuntoaika päättyi perjantaina. Luontojärjestöt vastustavat, metsästäjät ja kunnat kannattavat.
  • Asetusta täydennetään oikeuskanslerin ja ympäristöministeriön lausuntojen vuoksi.
  • Tälle syksylle myönnettiin 182 lupaa. KHO ratkaisi viime vuoden luvat lainmukaisiksi.

Hallituksessa on vireillä lakimuutos, joka mahdollistaisi karhun kiintiömetsästyksen laajentamisen uusille alueille Suomessa.

Tähän asti maa- ja metsätalousministeriön asettamat kiintiöt ovat koskeneet vain poronhoitoaluetta. Muualla Suomessa karhuja on voinut pyytää vain poikkeusluvilla.

Perjantaina umpeutui lausuntoaika, jolla eri tahot voivat ottaa kantaa kiintiömetsästystä koskevaan asetusluonnokseen.

Maa- ja metsätalousministeriölle oli annettu lausuntoja viimeiseen jättöpäivään mennessä 24 kappaletta. Joukossa on näkemyksiä luontojärjestöiltä, metsästysjärjestöiltä, eri viranomaisilta, kunnilta ja myös yksittäisiltä kansalaisilta.

Valmisteleva virkamies ministeriöstä kertoo, että näkemykset karhun kiintiömetsästyksen laajentamisesta ovat oletetusti keskenään vastakkaisia.

– Lähtökohtaisesti luontojärjestöt suhtautuvat esitykseen kielteisesti ja merkittävien karhualueiden kunnat, metsästysjärjestöt ja myös monet viranomaiset suhtautuvat positiivisesti, kertoo luonnonvaraneuvos Sami Niemi.

Merkittäviä lausuntoja kahdelta taholta

Seuraavaksi maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet perehtyvät lausuntoihin ja arvioivat, onko niiden perusteella syytä tehdä tekstimuutoksia.

Niemen mielestä merkittävimmät lausunnot on saatu oikeuskanslerin virastosta ja ympäristöministeriöstä.

– Niiden pohjalta on selvää, että meidän täytyy täydentää asetusmuistiota ja avata siellä aiempaa tarkemmin asioita, Niemi arvioi.

Muutokset liittyvät erityisesti siihen, miten asetuksessa varmistetaan luontodirektiivin 16 artiklan tapauskohtainen harkinta.

Toiseksi virkamies nostaa sen, että Århusin sopimuksen edellytysten tulee täyttyä. Kyseessä on 1998 tehty yleissopimus, joka koskee tiedonsaantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa.

Virkamiehet pyrkivät viimeistelemään valtioneuvoston asetuksen esittelyä varten mahdollisimman pikaisesti.

Tälle syksylle Suomen riistakeskus on myöntänyt 182 poikkeuslupaa itäiselle ja keskiselle kannanhoitoalueelle.

Valitusaika poikkeusluvista päättyy vain viikkoa ennen metsästyskauden alkua elokuun 20. päivä. Viime vuosina valitukset hallinto-oikeuteen ovat käytännössä estäneet metsästyksen.

Niemi odottaa, miten tällä kertaa käy.

– Tilanne on merkittävästi erilainen, kun nyt on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu, että viime vuonna myönnetyt karhun poikkeusluvat olivat lainmukaisia.

Yle oli seuraamassa karhunmetsästyksen alkua Suomussalmella vuonna 2024. Video: Timo Sihvonen / Yle