Sikaruton torjunta on ajanut viljelijät pulaan, kun tartuntavyöhykkeeltä korjattu sato ei käy kaupaksi, vaikka Ruokavirasto on lieventänyt rajoituksia.

Viljelijä Sampsa Husun viljalle ei ole tällä hetkellä ostajaa.

  • Afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhykkeellä Kaakkois-Suomessa viljelijät eivät saa myytyä viljaansa. Keskeiset ostajat kieltäytyvät, vaikka Ruokavirasto lieventi rajoituksia.
  • Ostajat vaatisivat viljan erillistä varastointia 30 päivää, mikä ei ole mahdollista. Tilanne koskee lähes 200 tilaa.
  • Sadon arvo voi olla 200 000–300 000 euroa per tila. MTK vaatii korvauksia, mutta ministeriö ei valmistele tukipakettia.

Kaakkois-Suomessa afrikkalaisen sikaruton tartuntatautivyöhykkeen viljelijät ovat epävarmassa tilanteessa puintikauden kynnyksellä.

Keskeisimmät viljan ostajat ovat ilmoittaneet, etteivät osta eivätkä vastaanota viljaa alueelta.

– Rumasti sanottuna tartuntavyöhykkeestä tuli alkutuotannon reservaatti. Pellolla ja varastossa tällä hetkellä olevat sadot ovat markkinakelvottomia, kertoo viljelijä Sampsa Husu Lappeenrannan Ylämaalta.

Peltoaukeaa Etelä-Karjalassa Ylämaaalla.

Avaa kuvien katselu

Pellot lainehtivat viljaa, mutta ostajia ei ole. Kuva: Ira Pollanen / Yle

Tilanne koskettaa Miehikkälän, Virolahden ja Lappeenrannan eteläisen alueen kasvitiloja. Esimerkiksi Miehikkälässä ja Virolahdella on tiloja on lähes 200, ja viljeltyä pinta-alaa on 10 500 hehtaaria.

– Viljelijät ovat käyttäneet peltoihinsa aikaa ja rahaa, mutta taloudellisesta tuloksesta ei ole varmuutta. Tämä on kyllä raskas tilanne alueen viljelijöille, MTK Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Virpi Reinikainen sanoo.

Ruokavirasto löysi 30. heinäkuuta luonnonvaraisista villisioista afrikkalaista sikaruttoa Virolahdella Kymenlaaksossa.

Ostajat kieltäytyivät ostamasta tartuntavyöhykkeen viljaa, koska Ruokavirasto ilmoitti aiemmin, ettei sitä voi käyttää sikojen rehuna. Viljan ostajat halusivat varmistaa, ettei rajoitusalueelta tullut vilja menisi sekaisin muun viljan kanssa ja päätyisi rehuksi. Tämän vuoksi alueen viljaa ei huolita edes elintarvikekäyttöön.

Rajoitus muuttui, ostajan kanta ei

Ruokavirasto muutti tartuntavyöhykkeen rajoituksia perjantaina. Viljaa tai muita kasveja onkin mahdollista käyttää sikaeläinten ruokkimiseen, jos ne on varastoitu sikaeläinten ulottumattomissa vähintään 30 vuorokauden ajan yli nollan asteen lämpötilassa ennen käyttöä.

Läntmännen Agro ei toistaiseksi muuta ostorajoitustaan. Vilja tulisi säilöä erillisissä siiloissa 30 vuorokautta, mihin ei ole mahdollisuutta, sanoo Milla Välisalo Läntmännen Agron viljayksiköstä. Myös tartuntavyöhykkeellä käyvä kuljetuskalusto olisi desinfioitava.

Myös Fazer Myllyn viljan osto tartunta-alueelta on edelleen keskeytettynä.

– Ruokaviraston linjaus on vielä hyvin tuore, joten perehdymme ja selvitämme yksityiskohtia, viljapäällikkö Tero Hirvi Fazer Myllyltä vastaa tekstiviestillä.

Mies seisoo traktorin vieressä. Paidassa Kekkosen kuva ja teksti Saatanan tunarit.

Avaa kuvien katselu

Maanviljelijä Juha Nurmen työpaita kuvastaa hänen tunnelmiaan, kun puinnit ovat käynnissä. Kuva: Ira Pollanen / Yle

Maanviljelijä Juha Nurmen pellot sijaitsevat sikaruton rajoitusalueella. Hänellä on peltoa yhteensä noin 350 hehtaaria Lappeenrannan Ylämaalla ja Miehikkälässä.

Nurmi on aloittanut puinnit, vaikka hän ei tiedä, onko sadolla mitään käyttöä.

– Nyt korjaan sadon pois ja laitan varastoon. Tulevaisuus näyttää, kelpaako se mihinkään vai tuleeko siitä polttotavaraa.

Valtiolta vaaditaan korvauksia

MTK Kaakkois-Suomi vaatii, että kaikki taudista ja sen torjunnasta aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset sekä tulonmenetykset korvataan täysimääräisesti.

Esimerkiksi Juha Nurmi arvioi, että hänen pellolla olevan sadon arvo on tällä hetkellä noin 200 000-300 000 euroa. Nurmi toivoo ensisijaisesti parempaa tiedotusta ja tietoa siitä, pääseekö sato koskaan markkinoille. Korvauksia ei ole toistaiseksi luvattu.

Sampsa Husu puolestaan toivoo korvauksia enemmän myyntiväylää markkinoille, jossa tartuntavyöhykkeen viljaa voitaisiin käyttää.

– Jos ei muuta niin jonkinlainen erillisvarastointi, josta vilja ohjautuu markkinoille, Husu sanoo.

Sikaruton tartuntavyöhyke on Virolahden, Miehikkälän ja Ylämaan alueilla, eli itärajan aivan eteläisimmässä päässä, Suomenlahtea vasten, ja ydinalue aivan siellä meren tuntumassa.

Avaa kuvien katselu

Sikaruton tartuntavyöhyke on Virolahden, Miehikkälän ja Ylämaan alueilla. Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, Openstreetmap

Tässä vaiheessa maa- ja metsätalousministeriöllä ei ole valmisteilla tukipakettia. Kansliapäällikkö Pekka Pesosen mukaan on liian aikaista arvioida kokonaisvahinkoja ja mahdollisia korvauksia.

– Tällä hetkellä koko toiminta on keskittynyt tilanteen kartoittamiseen ja tilanteen rajaamiseen.

Pesosen mukaan poliitikkojen tehtävä on miettiä myöhemmin mitkä mahdollisuudet valtiolla on lainsäädännön puitteissa kustannuksia korvata.