Maanviljelijä Juha Nurmi kertoo, että satoa saa edelleen korjata, mutta tuloja ei tule mistään.

Sikarutto ei ole ihmiselle vaarallinen. Kuvituskuvassa sikaruton rajoitusalue. Ruokavirasto, Ismo Pekkarinen / AOP

Viljanmyyjät ovat nyt suurissa vaikeuksissa sikaruton vuoksi, kertoo keskellä tartuntavyöhykettä viljatilaa pyörittävä Juha Nurmi.

– Kaikki suurimmat viljan ostajat ovat kieltäytyneet ostamasta satoa tartuntavyöhykkeellä, Nurmi kertoo.

Suomesta löytyi ensimmäistä kertaa sioille vaarallista afrikkalaista sikaruttoa (ASF) torstaina 30. heinäkuuta.

Ruokavirasto on aloittanut Virolahdessa, Miehikkälässä ja Lappeenrannan eteläisessä osassa rajoitustoimet, jotta tauti ei pääsisi leviämään.

Ruokavirasto on asettanut tiukkoja rajoituksia muun muassa sikatiloille ja metsätaloudelle, jotta vaarallinen eläintauti ei pääsisi leviämään.

Kasvinviljelytiloilla satoa saa kuitenkin edelleen korjata pelloilta. Maanviljelijät ovat vaikeuksissa, sillä edes ihmisten ruoaksi tarkoitetulle leipäviljalle ei löydy tällä hetkellä Nurmen mukaan ostajia.

Viljabisnes on Nurmen ainoa elinkeino tällä hetkellä.

– Taloudellisesti erittäin huono tilanne.

Nurmen mukaan viljaa ei osteta edes tartunta-alueen reuna-alueilta. Ostajat nimittäin pelkäävät, että saastuneen alueen viljaa kuljetetaan reunoille ja yritetään myydä sieltä eteenpäin.

Satoa on sallittua kuljettaa ja myydä tartuntavyöhykkeen ulkopuolelle. Kuvituskuvassa sadonkorjuu. BERTRAND BECHARD

”Mikäli pahin uhkakuva toteutuu”

Iltalehti on aiemmin uutisoinut lihantuottajien tappioista sikaruton vuoksi. Esimerkiksi HK Foods on kertonut Maaseudun Tulevaisuudelle keskeyttävänsä myynnin useisiin maihin.

Tappiot uhkaavat kuitenkin myös viljanviljelijöitä.

Nurmi arvioi, että ”mikäli pahin uhkakuva toteutuu”, tilan tilikauden tappiot voisivat nousta karkeasti 150 000 euroon.

Pahimmassa tapauksessa Nurmi pelkää jäävänsä kokonaan ilman korvauksia menetetystä myynnissä. Hän uskoo korvauksien olevan vaarassa, sillä Ruokaviraston ohjeiden mukaan satoa saa yhä korjata.

– Vaarana on tietenkin se, että kun Ruokavirasto on antanut luvan hyödyntää satoa, niin sitten valtio pesee kätensä korvausasiassa ja sanoo, että teillä on ollut mahdollisuus hyödyntää satoa.

Myös sadonkorjuu tuo mukanaan lisäkustannuksia.

– Tulojahan me ei saada mistään, Nurmi sanoo.

Hän kertoo, että monet viljatilayrittäjät ovat harkinneet bisneksen lopettamista kokonaan.

– Kyllä tässä kaikkia vaihtoehtoja on harkittu.

Tartuntavyöhykkeeltä kerätyn viljan käyttö sioille on kiellettyä. Kuvituskuva. BERTRAND BECHARD

Täysin epäonnistunut

Nurmi ajattelee, että ”koko torjuntaoperaatio” on täysin epäonnistunut, sillä rajoitukset kohtelevat eri aloja ristiriitaisesti. Metsätaloudelle ja sikateollisuudelle on erittäin tiukat säännöt, kun taas maataloudessa rajoituksia ei ole käytännössä lainkaan.

– Liikutaan kuitenkin täysin samoilla alueilla. Maastossa liikutaan maatalouskoneilla ja pelloilla liikutaan, missä siat liikkuvat myöskin.

Nurmi kertoo eilen aloittaneensa puinnin pelloille. Viime yönä samoilla alueilla oli hänen mukaansa havaittu sikoja.

Viljatiloilla myös yleinen epätietoisuus on Nurmen mukaan suuri.

Tartunta-alueen tai ydinalueen rajoja ei ole merkitty maastoon opasteilla. Ohikulkijan on siksi mahdotonta tietää, missä rajoitukset ovat voimassa.

– Elikkä tahtomattaan voi rikkoa näitä säädöksiä, mitä nyt on annettu Ruokaviraston toimesta.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2025 lähes 40 000 maatilaa.

Valtaosa tiloista eli noin 74 prosenttia keskittyi kasvinviljelyyn. Eläintiloja oli huomattavasti vähemmän, sillä kotieläinten kasvatuksen osuus oli noin 19 prosenttia maatiloista.

Ruokaviraston ohjeet rehun käyttämiseen

Rajoitustoimien vuoksi vyöhykkeeltä kerätyn viljan ja muiden kasvien käyttö sioille oli kokonaan kiellettyä. Ruokaviraston mukaan päätös on vaikeuttanut alueelta kerätyn rehun käyttöä muille eläimille, sillä rehuviljan erillään pito läpi ketjun on ollut vaikeaa toteuttaa.

Ruokavirasto tiedotti perjantaina, että rajoitusalueelta kerätyn rehun käyttäminen sikojen ruokkimiseen on sallittua tiettyjen ehtojen täyttyessä.

Viljaa tai muita kasveja täytyy varastoida sikaeläinten ulottumattomissa vähintään 30 vuorokauden ajan yli 0 asteen lämpötilassa ennen käyttöä. Kuivikekäyttöön vaadittu varastointiaika on puolestaan 90 vuorokautta.

Afrikkalainen sikarutto

  • Afrikkalainen sikarutto on sikojen ja villisikojen vakava verenvuotokuumetauti. Tauti ei tartu ihmiseen.
  • Taudin leviäminen aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sikatiloille ja koko lihateollisuudelle.
  • Afrikkalaista sikaruttoa aiheuttaa ASF-virus. Siat voivat saada tartunnan esimerkiksi saastuneesta ruoasta tai kuljetuskalustosta.
  • Virus ei tuhoudu pakastuksessa tai matalissa ruoanvalmistuslämpötiloissa.
  • Suomessa afrikkalaista sikaruttoa todettiin ensimmäisen kerran torstaina 30. heinäkuuta. Aiemmin sitä on todettu muun muassa Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Lähde: Ruokavirasto