- Varkauden Savonmäessä 15 omakotitalon pihoilla tehty maaperän puhdistus epäonnistui kesällä 2025. Pihoille kertyy vettä ja maassa on myrkkyjä. Pihat ovat käyttökelvottomia.
- Pihoille tuotiin tiivistä savimaa ilman näytteitä. Lupa- ja valvontavirasto sanoo työn tehty hyväksytysti, mutta asukkaat ovat eri mieltä.
- Talot rakennettiin 1960-luvulla vanhan kaatopaikan päälle. Varkauden kaupunki kaavoitti alueen asumiseen 1963.
Varkauden Savonmäen asukkaiden vuosien painajaisen oli määrä loppua viime kesänä. Toisin kävi.
Kesällä 2025 alueella puhdistettiin maaperää 15 omakotitalon pihalta. Ne oli rakennettu 1960-luvulla vanhan kaatopaikan päälle.
Puhdistuksen piti ratkaista maaperässä muhivat ongelmat, mutta nyt pihoille kertyy vettä, kasvit eivät kasva, ja maassa on edelleen vanhoja myrkkyjä.
Ongelmia on Savonmäen alueella kahdella kadulla, Markuntiellä ja Paavontiellä. Tässä jutussa kerromme kolmen näillä kaduilla asuvan asukkaan kamppailusta byrokratian rattaissa.
93-vuotias Anja Viljanen on hoitanut puutarhaansa koko elämänsä. 1970-luvulla hänen pihansa voitti monta palkintoa paikallisen puutarhaseuran kilpailuissa.
Tasan 60 vuotta samalla tontilla Varkauden Savonmäessä asunut Viljanen kitki vielä kaksi kesää sitten kukkapenkit ja kasvatti kasvimaassa vihanneksia. Kuvat: Anja Viljasen kotialbumi (vasen), Tarja Nyyssönen / Yle (oikea)
Jukka Viljanen istuu pyörätuolissaan paljaalla pihalla ja kertoo miltä hänen äidistään tuntuu, kun katsoo ulos.
– Pahalta. Etenkin vesisateella, kun täällä on lammikot pihalla, Viljanen sanoo.
Anja Viljanen ei itse halua olla haastateltavana, mutta hän on luvannut, että hänen poikansa voi kertoa heidän tarinansa.
Viljasen lapsuudenkoti rakennettiin vuonna 1966. Tuolloin kukaan ei puhunut kaatopaikasta, joka asuinalueen alle oli haudattu vain joitakin vuosia aiemmin.
Alueelle tuotiin vuosikymmenten ajan laittomasti yhdyskuntajätettä sekä Ahlströmin tehtaiden vaarallista jätettä. Varkauden kaupunki kaavoitti alueen asuinkäyttöön vuonna 1963.
Kuvat: Anja Viljasen kotialbumi (vasen), Tarja Nyyssönen / Yle (oikea)
Kaatopaikan löytyminen järkytti Viljasia. Viranomaiset ovat viime vuosina kieltäneet käyttämästä pihan satoa ruoaksi.
– Äiti ei voinut ymmärtää, miten olemme vuosikymmenet syöneet kasvimaan antimia, ja nyt ne ovatkin vaarallisia, Viljanen sanoo.
Savonmäen talojen pihoilta löytyi maaperätutkimuksissa muun muassa elohopeaa, syanidia, lyijyä ja antimonia. Esimerkiksi lyijy voi turvallisuus- ja kemikaaliviraston mukaan aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja, kroonista munuaissairauksia, korkeaa verenpainetta ja hedelmällisyysongelmia.
Silloisen ely-keskuksen, nykyisen lupa- ja valvontaviraston projektina pilaantunutta maata vietiin pois satoja kuorma-autollisia, yhteensä liki 8 000 tonnia.
Kaiken piti olla hyvin ja hetken näyttikin siltä, Jukka Viljanen sanoo:
Viljasen naapurissa asuva Anna-Kaisa Kiely näyttää kovaa savimaata purkissa. Sitä tuotiin Savonmäen asukkaiden pihoille kuorma-autolasteittain pilaantuneen maan tilalle.
Täytemaa oli peräisin Varkauden kaupungin katutyömaalta. Täytemaasta ei otettu näytteitä etukäteen eikä siitä maksettu kaupungille mitään.
Projektilla oli kiire, sillä vastuussa oleva Pirkanmaan ely-keskus sai siihen valtiolta yli 600 000 euroa tukea osana valtakunnallista Maaperä kuntoon -ohjelmaa. Avustus tuli käyttää vuoden 2025 aikana.
Anna-Kaisa Kiely kertoo, että heidän pihansa on tällä hetkellä käyttökelvoton:
Lupa- ja valvontaviraston mukaan täytemaa sopi pihoille, vaikka se on tiiviimpää kuin poistettu maa. Virasto korosti urakoitsijalle, ettei tonteille saa tuoda pelkkää savea. Yle on nähnyt hankkeeseen liittyvät asiakirjat.
Pääurakoitsija Lassila & Tikanoja ei kommentoinut asiaa Ylelle, vaan ohjasi kysymään tilaajalta eli lupa- ja valvontavirastolta.
Viraston ryhmäpäällikkö Ari Nygren kiistää saven tuonnin. Keväällä, kun pihat alkoivat kellua vedessä, tonteilta otettiin kolme näytettä. Niiden mukaan täytemaa on silttistä hiekkamoreenia tai hiekkaista silttiä.
Nygren ei ole käynyt Savonmäessä koko projektin aikana.
Hän myöntää, että maa läpäisee vettä huonommin kuin ennen, mutta perustelee valintaa sillä, että liian läpäisevä maa kuivattaisi nurmikon.
– Tilaajan mielestä työ on tehty suunnitellusti ja hyväksytysti, Nygren sanoo.
Lupa- ja valvontavirasto ja asukkaat ovat täysin eri mieltä työn jäljestä.
Avaa kuvien katselu
Keväällä vedet tulvivat erään talon seinään asti, ja asukkaat joutuivat rakentamaan itse soraesteen suojellakseen rakennuksen perustuksia. Kuva: Asukkaan kuva
Viranomainen on ehdottanut vesien johtamista talojen etupihojen ojiin, mutta asukkaat pelkäävät ongelman vain siirtyvän. Virasto odottaa asukkaiden vastausta suunnitelmaan 11. elokuuta mennessä. Kaikkien asukkaiden on hyväksyttävä suunnitelma tai muuten korjaustöitä pihoille ei tehdä lainkaan.
Asukkaat ovat ehdottaneet salaojitusta kaupungin puistoalueelle, mutta siihen ei ole rahaa, sanoo ryhmäpäällikkö Ari Nygren.
– Palautamme alueen siihen tasoon, mitä se on ollut, Nygren sanoo.
Ympäristökonsultti paikalle
Asukkaiden mukaan tonteilla on paljon muitakin ongelmia kuin veden kertyminen. Vaikka lupa- ja valvontaviraston loppuraportissa alue todetaan turvalliseksi, asukkaat ovat eri mieltä.
– Talon seinustoilta jäi vaihtamatta puolitoista metriä joka kantilta, Helle kertoo.
Helle sai lupa- ja valvontavirastolta yllättävän vastauksen, kun kysyi, miten toimia jos haluaa poistaa orapihlaja-aidan tai kaivaa salaojat:
Lupa- ja valvontaviraston ryhmäpäällikkö Ari Nygren vakuuttaa terveysriskin poistuneen, mutta rajoituksia tulee isoissa kaivuutöissä.
Myös pihoille tuotu uusi multa on asukkaiden mukaan täynnä jätteitä.
Avaa kuvien katselu
Helteen pihalta on uuden mullan seasta noussut lasia, kaakelinpaloja ja erilaista muoviroskaa. Kuva: Toni Pitkänen / Yle
Asukkaat ovat reklamoineet ongelmista toistuvasti lupa- ja valvontavirastolle. Kevään takuukorjaukset tehtiin asukkaiden mukaan ala-arvoisesti.
– Meille luvattiin ennen maanvaihtoa, että kaikki palautetaan tonteilla ennalleen. Näin ei todellakaan ole tapahtunut, Anna-Kaisa Kiely sanoo.
Asukkaat ovat pettyneitä viranomaisten toimintaan. Yhteydenottoihin on lopulta vastattu lakimiehen välityksellä, eikä yhteistä keskustelua ole päästy käymään.
”Äiti on luovuttanut”
Juhani Helle asuu jo vaimonsa kanssa Virtasalmella, ja Savonmäen taloa ei ole voitu myydä lakisääteisten rajoitusten vuoksi.
– Jos myyn tämän ja kerron kaatopaikkajätteestä, vastuu siirtyy ostajalle, Helle selittää.
Tänä keväänä Helle vaati tonttinsa ja talonsa lunastamista Varkauden kaupungilta vahingonkorvauslain nojalla. Kaupunki kieltäytyi vastuusta, mutta tarjosi sovintona 8 000 euroa.
Helle ei hyväksynyt tarjousta, vaan teki oikaisuvaatimuksen. Hän suunnittelee asian viemistä käräjäoikeuteen.
Kaupungin tekninen johtaja Arto Lehtonen ei kommentoi keskeneräistä asiaa.
Avaa kuvien katselu
Tältä pihoilla näytti heinäkuun lopulla 2026. Kuva: Toni Pitkänen / Yle
Tilanne on uuvuttanut asukkaat.
– Äiti on luovuttanut. Ei tämä tule kuntoon enää, Jukka Viljanen sanoo hiljaa.
Anna-Kaisa Kiely toivoo, että savimaa vaihdettaisiin vettä läpäiseväksi maa-ainekseksi. Hänen tontillaan haitta-aineita ei ole todettu, joten hänelle riittäisi, että pihan saisi jälleen käyttökuntoon.
– Pienet kosmeettiset asiat eivät haittaisi, jos maaperä olisi kunnossa. Emme seisoisi tässä keskustelemassa ongelmista, jos pihoille tuotu maa läpäisisi vettä, Kiely sanoo.
- Varkauden Savonmäen alueella oli valvomaton kaatopaikka, jonne tuotiin yhdyskuntajätettä ja teollisuuden jätteitä 1960-luvulle saakka.
- Vuonna 1963 Varkauden kaupunki kaavoitti alueelle omakotitalotontteja.
- Maaperän ongelmat alkoivat paljastua 2000-luvun alussa, kun alueella asuva Juhani Helle alkoi korjata öljysäiliötä pihallaan.
- Helle löysi sekajätettä autonrenkaista peltipurkkeihin ja luunpaloihin.
- Ely-keskuksen tutkimuksissa maaperästä löytyi myös syanidia, elohopeaa ja lyijyä.
- Kesällä 2025 Pirkanmaan ely-keskus teetätti osittaisen maanvaihdon viidelletoista tontille.
- Asukkaiden mukaan maanvaihto meni pieleen, sillä maaperään jäi myrkkyjä, tonteille kertyy vesilammikoita ja mullasta nousee roskia.
- Lupa- ja valvontaviraston mukaan työ on tehty suunnitellusti ja hyväksytysti.