Artikkelityypissä käydään läpi lajeja, urheilijoita, joukkueita ja ilmiöitä datan avulla.
Suomen menestyshistoria yleisurheilun EM-kisoista on polveileva. Kisahistorian alkuvuosina toisen maailmansodan molemmin puolin Suomi palasi kisoista kotiin aina noin kymmenen mitalin potin kanssa. Kymmenen mitalin piikkiin yllettiin vielä Italian Roomassa 1974, mutta yleisesti menestystrendi on ollut laskeva.
2000-luvun taitteessa mitalimääräksi vakioitui kolme Budapestissä 1998, Münchenissä 2002 ja Göteborgissa 2006. Tuon jälkeen Suomi on ollut lähes poikkeuksetta tilanteessa, jossa ainoa(t) mitali(t) ovat tulleet miesten keihäästä. Näin kävi Barcelonassa 2010, Helsingissä 2012, Zürichissä 2014 (kaksi mitalia), Amsterdamissa 2016 ja Roomassa 2024.
Ainoat poikkeukset seitsemissä edellisissä EM-kisoissa ovat olleet Saksassa järjestetyt EM-kisat: Berliinissä 2018 Suomi jäi tyystin ilman mitaleita ja Münchenissä 2022 suomalaiset toivat kotiin peräti neljän mitalin potin, joka oli joukkuetasolla kovin onnistuminen 40 vuoteen.
Myös Münchenissä 2022 Suomi otti keihäsmitalin, kun Lassi Etelätalo heitti pronssia. Ne kisat muistetaan kuitenkin siitä, että 16 vuoden tauon jälkeen yhtäläisyysmerkit Suomen yleisurheilu- ja keihäsmenestyksen välillä katkesivat.
Vaikka Roomassa 2024 Oliver Helander nappasi jälleen kisojen ainoan suomalaismitalin keihäästä, se oli todennäköisesti vain hetkellinen paluu lähimenneisyyteen. Suomen menestysnäkymä Birminghamin EM-kisoihin on nimittäin hyvin erinäköinen.
Tällä kertaa riski mitalittomiin kisoihin on kuitenkin varsin pieni.
Olin aiemmassa työssäni Suomen Olympiakomitean huippu-urheiludatan asiantuntijana rakentamassa mitaliennustemallia, jolla ennakoitiin menestystä tulevissa kesä- ja talviolympialaisissa. Talvikisoissa ennusteet osuivat kisoista toiseen hyvin lähelle toteumaa.
Kesäkisoissa heittoa tuli enemmän johtuen siitä, että mitalipotentiaalisten urheilijoiden määrä oli reilusti talvikisoja pienempi. Ja toisaalta myös globaali kilpailu on kireämpää. Kun ennuste povaa yhden tai kahden mitalin suoritusta, virhemarginaali on kesäolympialaisissa hälyttävän pieni.
Tokion olympialaisissa ennuste oli alle yhden mitalin, mutta tuloksena oli kaksi mitalia. Vastaavasti Pariisin olympialaisissa ennuste oli hivenen yli kahden mitalin, mutta tuloksena oli Suomen historian ensimmäiset mitalittomat kisat.
Kun katsotaan Suomen lähtötilannetta yleisurheilun EM-kisoihin, samalla tarkastelutavalla saataisiin nyt ennuste, joka povaa noin seitsemää pistesijaa (TOP8), joista yksi tai kaksi on todennäköisemmin mitaleita kuin sijoja 4–8. Mitaliennuste on siis samalla hälyttävän pienen virhemarginaalin tasolla kuin Suomen menestysennuste kesäolympialaisiin.
Tällä kertaa riski mitalittomiin kisoihin on kuitenkin varsin pieni. Birminghamin EM-kisoihin lähtee nimittäin suomalaisurheilijoita niin vakaassa ennakkosuosikkiasemassa, että kesäolympialaisiin ei ole vastaavanlaisessa tilanteessa lähtenyt yksikään suomalainen sitten Pekingin 2008.
Oheisessa grafiikassa on tilastollisesti Suomen vankimmat mitalisuosikit Birminghamin EM-kisoihin. Saatat tässä vaiheessa kysellä, missä on seiväshyppääjä Wilma Heltelän nimi. Se ei ole unohtunut – Heltelään palataan tuonnempana.
Erityisesti huomio kiinnittyy moukarinheittäjiin, Silja Kososeen ja Krista Tervoon. Nostin esiin jo Kalevan kisojen jälkeen, että Kosonen ja Tervo ovat tilastojen valossa täysin kiistatta kaksi suurinta voittajasuosikkia Birminghamiin.
Kun ollaan tilanteessa, jossa Kososen ja Tervon kauden 2026 perustaso on ollut korkeampi kuin kovimpien EM-haastajien piikkitaso, mitali tai jopa kaksi on merkittävästi todennäköisempi kuin vaikkapa Hilla Uusimäen mitali 400 metrin aidoissa. Kyseinen ennustemalli ei kuitenkaan erota heidän mitaliensa todennäköisyyttä toisistaan.
Olympiakomiteassa rakentamani ennustemalli oli luotu nimenomaan olympialaisiin ja se pohjautui tilanteeseen, jossa suomalaisurheilija ei ollut lähtenyt näin selkeänä voittajasuosikkina kisoihin. Ennustemalli ei siis osaa erottaa selkeää voittajasuosikkia urheilijasta, jolla on realistinen mahdollisuus mitaleille.
Silja Kososen perustaso on ollut kaudella 2026 korkeammalla kuin ei-suomalaisten haastajien piikkitaso. Antti Aimo-Koivisto
Heidän kaikkien kesän 2026 perustaso on korkeammalla kuin keskimäärin kolmissa edellisissä EM-kisoissa mitaliin vaadittu tulos.
Kyseinen malli olisi povannut esimerkiksi Johannes Hösflot Kläbon voittavan Milano-Cortinan olympialaisista 1,5 mitalia viestit mukaan lukien. Jokainen vähänkään urheilusta ymmärtävä pystyi jo ennen kisoja povaamaan, että Kläbo nelinkertaistaa odottamansa itse kisoissa, kuten kävikin.
Tämän dilemman tulkintaan palataan artikkelin lopussa, mutta tässä vaiheessa oleellista on se, että tilastollisesti yllä olevassa grafiikassa ovat Suomen ykköstykit. Heidän kaikkien kesän 2026 perustaso on korkeammalla kuin keskimäärin kolmissa edellisissä EM-kisoissa mitaliin vaadittu tulos.
Toki maratoonareista puhuttaessa perustasosta on vaikea puhua, mutta jos Alisa Vainio johtaa tämän kauden Euroopan-tilastoa yli kolmen ja puolen minuutin erolla seuraavaan, hänen mitalimahdollisuutensa on vähintään realistinen. Vainion ohella myös Tervo johtaa Euroopan-tilastoa. Kosonen on kakkonen, Ilona Mononen neljäs ja Uusimäki kuudes EM-kisoihin ilmoittautuneista.
YLLÄOLEVASSA grafiikassa on esiteltynä suomalaisurheilijat, jotka lähtevät Birminghamiin tilastojen perusteella realistisina mitalihaastajina. Heidän piikkisuorituksensa on jopa TOP3-tasolla, mutta taso ei ole ollut niin vakiintunut, että perustason suoritus riittäisi mitalitaisteluun.
Nyt päästään Wilma Heltelään. Heltelä on tilastollisesti erittäin hankala tapaus, kuten kävimme jo Kalevan kisojen jälkeen läpi.
Mitaliin on kolmissa edellisissä EM-kisoissa vaadittu keskimäärin tulos 474. Heltelä on Euroopan-tilaston ykkösnimi Kreikassa heinäkuussa hyppäämällään tuloksella 481. Se on kuitenkin ainoa kerta viimeiseen kahteen ja puoleen vuoteen, kun Salon Vilppaan hyppääjä on tuollaisen korkeuden yli hypännyt.
Kun kaikenlaiset tilastolliset ennusteet osaavat katsoa vain tilastoja, niiden mukaan Heltelä ei ole kuumimpien suosikkien joukossa. Jokainen Heltelän hyppyjä Kalevan kisoissa ja aiemmissa arvokisoissa nähnyt pystyy subjektiivisesti toteamaan, että Heltelä kuuluisi samaan laatikkoon Tervon, Kososen ja kumppanien kanssa. Data ei kuitenkaan tähän taivu.
Keihäänheittäjä Oliver Helanderin koko ura on ollut kuin Wilma Heltelän kausi 2026 pienoiskoossa.
Keihäänheittäjä Oliver Helanderin koko ura on ollut kuin Heltelän kausi 2026 pienoiskoossa: huipputulokset ovat olleet maailman absoluuttista eliittiä, mutta taso ei ole missään vaiheessa vakioitunut samalle tasolle.
Kaudella 2026 Helander on vieläpä esiintynyt normaaliakin vaisummin: kauden paras on 82,71, kolmen parhaan keskiarvo 81,68 ja viiden parhaan keskiarvo 80,43. Näillä lukemilla ei pitäisi olla lähelläkään mitaliennustetta, mutta tässä kyseisessä tapauksessa on pakko huomioida myös se, että keihään taso koko Euroopassa on ollut erittäin vaisu kesällä 2026.
Jo 82,71 on sellainen tulos, jolla mitali saatetaan tämän kesän eurooppalaisella tasolla ottaa. Helander on vaisumpanakin kesänä heittänyt kirkkaasti TOP8-tasolla (kolmissa edellisissä EM-kisoissa vaadittu keskimäärin 79,62) ja piikkitasokin on suhteellisesti arvioituna riittävä.
Kaksi jokerikorttia on kuitenkin nostettavissa esiin.
Jos yllä mainittujen seitsemän urheilijan ulkopuolelta mitaleita tulee, puhutaan jymy-yllätyksestä. Kenenkään muun kohdalla sellaisen mahdollisuus ei ole realistinen.
Kaksi jokerikorttia on kuitenkin nostettavissa esiin. Kävelijä Aku Partanen on ollut parhaimmillaan 2020-luvullakin maailman absoluuttisen eliitin välittömässä tuntumassa. EM-kisoihin ilmoittautuneiden kausitilastossa hän sijoittuu 11:nneksi.
Arvaamattomuuskertoimia nostaa se, että Birminghamissa kilpaillaan ensimmäisen kerran puolimaratonilla. Vaikka matkaa tulee aiempaan kilpailumuotoon (20 kilometriä) vain reilu kilometri lisää, historiadata pyyhkiytyy kuitenkin muutoksen myötä pois.
Partanen ei ole myöskään kävellyt maaliin asti kilpailua toukokuun alun jälkeen. Ylipäätään kävelylajit ovat sellaisia, joissa arvokisojen rooli on vielä korostuneempi kuin muissa yleisurheilulajeissa, joten jokerikortti on ansaittu.
Ilona Mononen on mitalikandidaatti 3000 metrin esteissä. Mutta onko hän sitä myös kymppitonnilla? Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Varsinainen jokeri on kuitenkin Ilona Mononen, joka on ilmoittautunut Birminghamiin myös matkalle, jota hän ei ole koskaan kilpaa juossut: ratakympille. Mononen juoksi keväällä maantiellä kympin aikaan 31.36. Jos maantiekymppi huomioitaisiin Euroopan-tilastossa, Mononen olisi neljäntenä myös tällä matkalla.
Maantie on toki maantie ja rata on rata, mutta kolmissa edellisissä EM-kisoissa mitaliin on vaadittu keskimäärin 31.26,54. Mitenkään mahdottoman kaukana Monosen kapasiteetti ei siis ole siitä, mitä lähimenneisyydessä mitaliin on vaadittu. Pistesijaan on täytynyt juosta keskimäärin 32.27,82, minkä nyt ainakin pitäisi olla tehtävissä.
On toki huomioitava, että Monosen päälajin, 3000 metrin esteiden, finaali juostaan torstaina ja kymppi perjantaina. Palautumisaika ei ole millään lailla optimaalinen. Se on jopa niin lyhyt, että emme voi olla edes varmoja, että Mononen viivalle astuu kympillä.
Sen takia hän onkin jokerikortti. Jos kaikki tähdet ovat kohdillaan, tässä voi olla potentiaalia.
Yhdenkään grafiikassa näkyvän urheilijan kohdalla pistesija tai varsinkaan mitali ei ole millään muotoa realistinen odotusarvo.
Viimeinen ryhmä on laajempi, peräti 18 urheilijan ja yhden viestijoukkueen kokoinen. Listattuna ovat urheilijat, joiden piikkitulos kesällä 2026 on ollut parempi kuin tulos, joka on keskimäärin vaadittu pistesijaan kolmissa edellisissä EM-kisoissa.
Yhdenkään grafiikassa näkyvän urheilijan kohdalla pistesija tai varsinkaan mitali ei ole millään muotoa realistinen odotusarvo. Näillä urheilijoilla on kuitenkin pohkeessaan tieto, että jos juuri tänään osuu kauden paras päivä, vähintään pistesija EM-kisoista on mahdollinen.
Tästä ryhmästä voi nostaa esiin erityisesti pika-aituri Saara Keskitalon. Keskitalo on juossut kesällä 2026 Suomen-ennätyksen 12,64, jolla hän on EM-tilaston seitsemäs ja pääsee suoraan välieriin. Myös kolmen parhaan (12,73) ja viiden parhaan (12,80) keskiarvo on parempi kuin keskimäärin EM-finaaliin vaadittu 12,88.
Näiden numeroiden valossa EM-finaalin pitäisikin olla suorastaan odotusarvo. Kun katsotaan, mitä on tapahtunut heinä-elokuussa, yhtälö muuttuu kuitenkin radikaalisti. Viimeisen reilun kuukauden aikana Keskitalon kolmen parhaan keskiarvo onkin enää 12,97. Sen takia finaalinäkymä ei ole tällä haavaa realistinen.
Artikkelin alkupuolella käytiin läpi tilastollisen ennusteen puutteet juuri näihin kisoihin. Sen takia onkin syytä tehdä niin sanotusti tulkinnallinen ennuste, joka on: kahdeksan pistesijaa, joista kaksi todennäköisemmin mitaleita kuin sijoituksia 4–8.
Jos tilastollinen ennuste on suorastaan inhorealistinen, tätäkään ennustetta ei voi vielä syyttää yltiöoptimaaliseksi. Kutsuisin kahden mitalin ja kuuden pistesijan ennustetta jopa jonkinlaiseksi minimitasoksi. Vähintään kahdeksan pistesijaa, joista vähintään kaksi on mitaleita.
Suomen Urheiluliitto ei ole vuosikausiin asettanut arvokisoihin joukkuetason tavoitetta. Jos SUL sellaisen asettaisi, tavoitteen pitäisi olla vähintään neljä mitalia ja kuusi pistesijaa. Se on tavoitteena kova, mutta kuitenkin saavutettavissa.
Tässä kohti on hyvä erottaa toisistaan käsitteet ennuste ja tavoite. Ennuste on tulos, joka on realistista saavuttaa. Tavoitteen pitääkin olla jopa merkittävästi kovempi, koska onnistumalla kisatilanteessa realistinen ennuste on hyvinkin mahdollista ylittää – kuten kävi Münchenissä 2022.
Wilma Heltelän kenraaliharjoitus Jyväskylän Kalevan kisoissa ei laskenut optimismia EM-kisoihin. Antti Aimo-Koivisto
Ennustetta tekisi mieli jopa korottaa, koska subjektiivisesti arvioiden Wilma Heltelän mitalimahdollisuus on isompi kuin tilastot osoittavat.
Kahden mitalin ennuste täyttyy jo käytännössä sillä, jos budjetoimme moukarista tilastollisen ennusteen 0,5 mitalin sijaan yhden mitalin. Ja yhteen mitaliin moukarissa on erittäinkin realistinen mahdollisuus, kun kilpailun kaksi suurinta voittajasuosikkia ovat suomalaisia. Kaksi mitaliakaan ei olisi minkäänlainen yllätys.
Tilastollisesti kahden mitalin ennuste täyttyy todennäköisimmin niin, että yksi mitali tulee moukarista ja toinen jostain muusta lajista. Kummallakin haaralla on kuitenkin potentiaalia tuottaa isompikin potti. Jos puhuttaisiin tavoitteesta, niiden myös pitäisi se tehdä.
Ennustetta tekisikin mieli jopa korottaa, koska subjektiivisesti arvioiden Wilma Heltelän mitalimahdollisuus on isompi kuin tilastot osoittavat. Myös ainakin Alisa Vainion ja Ilona Monosen mitalimahdollisuudet ovat hyvinkin realistiset.
Ei lähdetä kuitenkaan keulimaan. Ne tilastot pitävät yleensä paikkansa ihan syystä. Joukkuetason tulos tuppaa nimittäin olemaan sellainen, että siihen vaikuttaa moni satunnaistekijä, joita ei vielä tässä vaiheessa pysty edes ajattelemaan.