Ruotsin edustajana Nora Lindahlin olympiareitti olisi kovin hankala. Sinikeltaiset urheilijat eivät säästelleet sanojaan maansa olympiakomitean toiminnasta.
Avaa kuvien katselu
Nora Lindahl on edustuskelpoinen Suomen paidassa Los Angelesin olympiakisoissa 2028. Ruotsalaisena pikajuoksijana tie kisoihin olisi erittäin kivinen. Kuva: All Over Press
– Et löydä tästä joukkueesta urheilijoita, jotka pitävät Ruotsin olympiakomitean toiminnasta.
Pituushypyn viisinkertainen arvokisamitalisti, Ruotsia kahdesti olympiakisoissa edustanut Thobias Montler ei säästellyt sanojaan Birminghamissa, kun hän arvioi Yle Urheilulle kotimaansa olympiajoukkueet valitsevan instituution toimintaa.
Avaa kuvien katselu
Thobias Montler ei käyttänyt sordiinoa arvioidessaan kotimaansa olympiakomiteaa. Kuva: Pekka Holopainen/Yle
Aiemmin tänä vuonna se toiminta pelasi Suomen pussiin, kun kaksoiskansalainen pikajuoksija Nora Lindahl ilmoitti vaihtavansa edustusmaansa Pohjanlahden itäpuolelle.
Ruotsia jo olympia-, MM- ja EM-kisoissa edustaneesta superlahjakkuudesta tulee edustuskelpoinen parahiksi juuri vuoden 2028 EM- ja olympiakisoihin.
Suomen edustajana ripeästi kehittyvän 21-vuotiaan urheilijan olympiareissu näyttää jopa loogiselta, mutta Ruotsissa hänen pitäisi vakuuttaa valitsijat siitä, että sijoittuminen 12 parhaan joukkoon on realismia. Sinne ei pikajuoksussa mennä niin sanotusti ilmoittautumalla.
Ääriankara linja
Lindahl on korostanut uuden edustusmaansa valinnan taustoilta pääasiassa muita seikkoja, mutta on päivänselvää, että Ruotsin ääriankara olympiavalintalinja vaikutti painavasti pohdinnassa.
Pariisin olympiakisoihin 2024 Lindahl, silloin 19-vuotiaana, valittiin nuoria urheilijoita koskevin hellemmin kriteerein. Los Angelesin olympiavalintojen aikaan 2028 hän ei enää tätä statusta 23-vuotiaana nauttisi.
– Tuollaiset kriteerit ovat pikajuoksun kaltaisessa äärikilpaillussa lajissa täysin järjettömät. Sehän tarkoittaa käytännössä finaalitasoa, Lindahlin tunteva Montler sanoi.
Avaa kuvien katselu
Ruotsin yleisurheiluliitto on maajoukkuejohtaja Kajsa Bergqvistin johdolla yrittänyt haastaa olympiakomitean linjaa, mutta toistaiseksi tuloksetta. Kuva: Pekka Holopainen/Yle
10-ottelija Emil Uhlin säesti meritoitunutta joukkuekaveriaan:
– Olympiakomitealla on varaa lähettää 40 hengen delegaatio tutkimaan kisaolosuhteita etukäteen, mutta sillä ei sitten ole varaa lähettää urheilijoita kisoihin, joista koituvat kulut menevät pitkälti Ruotsin valtion ja kisajärjestäjän piikkiin.
Tärkeä status
Montler muistutti myös siitä, että olympiaurheilijan status painaa paljon sponsorimarkkinoilla, joilla määritellään pitkälti, paljonko urheilija pystyy jatkossa satsaamaan uraansa.
Jos Birminghamiin kisaturistiksi saapuva Lindahl edustaisi yhä Ruotsia, hän lähtisi sekä 100:lle että 200 metrille Euroopan-tilaston 20. sijalta. Tällä kaudella syntyneillä ennätyksillään 11,15 ja 22,87 hän on Suomen kaikkien aikojen tilastoissa jo sijoilla 2 ja 4.
– Tähän joukkueeseen hän kuuluisi vuorenvarmasti, Ruotsin yleisurheiluliiton maajoukkuetoiminnan johtaja Kajsa Bergqvist sanoi.
Bergqvist kertoi uskovansa, että olympiareitin mutkaisuus Ruotsista painoi yhtenä tekijänä Lindahlin vaakakupissa. Lindahl on listannut muitakin asioita, kuten yleisurheilun arvostuksen Suomessa, olosuhteet sekä Urheiluliiton lupaamat vahvat panostukset häneen.
Avaa kuvien katselu
Nora Lindahl sai olympiatulikasteensa Pariisissa 2024 vain 19-vuotiaana. Silloin tiketti irtosi nuoria urheilijoita koskevien erityiskriteerien kautta. Kuva: Alvaro Diaz/AFP7/Shutterstock/All Over Press
– Uskon, että Nora on puhunut tästä asiasta hyvin rehellisesti ja huomioinut kaikki seikat, Bergqvist sanoi.
Maajoukkuejohtaja jakoi urheilijoiden käsityksen olympiakomitean linjasta. Lindahlin lisäksi aitajuoksija David Thid päätti äskettäin vaihtaa edustusoikeutensa Thaimaahan.
Ei vastakaikua herrakerroksesta
Ruotsin yleisurheiluliitto on Bergqvistin mukaan haastanut vahvasti valintakriteerit määrittävää olympiakomitean lajiliittojen vuosikokousta. Korkeushyppylegenda myönsi suoraan, ettei tiedä, miksi Ruotsin olympiakomitea on urheilijoilleen näin ankara. Esimerkiksi Pariisiin 2024 Ruotsi valitsi nolla estejuoksijaa, vaikka valintakelpoisia oli neljä.
Avaa kuvien katselu
Vidar Johansson oli 2024 yksi neljästä valintakelpoisesta estejuoksijasta, jotka Ruotsin olympiakomitea jätti kaikki valitsematta Pariisin kisoihin. Kuva: EPA-EFE
– Olemme ehdottaneet, että valintakriteereitä muutettaisiin urheilijoita arvostavampaan suuntaan. Vastakaikua emme valitettavasti ole saaneet, Bergqvist totesi.
Omassa vallassaan olevissa MM- ja EM-valinnoissa Ruotsi noudattaa melko samaa linjaa kuin Suomi ja lähettää kisoihin kaikki valintakelpoiset, jos liiton oma minimiraja on puhkaistu. Suomen urheiluliiton nykylinja on toki se, ettei edes minimirajaa tarvitse aina näyttöajan puitteissa tehdä.