Taipalsaarelainen Antti Nieminen puhuu mielellään silloista. Ei niistä, jotka tehdään teräksestä, vaan niistä, jotka yhdistävät ihmisiä.
Hänen mielestään parhaat ideat syntyvät, kun eri alojen ihmiset istuvat saman pöydän ääreen.
Nieminen asuu perheensä kanssa Rehulan vanhassa koulussa. He ostivat sen vuonna 2010 ja muuttivat sinne seuraavana vuonna. Se oli iso elämänmuutos, vaikka Etelä-Karjala oli vierailujen kautta tuttu.
Niemisen isän suku on Taipalsaarelta ja äidin suku Lauritsalasta. Nieminen on itse syntynyt Tuusniemellä ja viettänyt nuoruusvuotensa Kuhmossa.
Lukion jälkeen hän suuntasi etelään ja haki yliopistoon sekä moniin muihin paikkoihin jääden aina niukasti rannalle.
– Syvien lamavuosien aikana ei töitäkään ollut tarjolla. Näin ilmoituksen metallitaidekurssista ja puusepän kurssista. Päädyin Järvenpäähän metallikurssille ja materiaali vei mennessään.
Antti Niemisen pajan seinät on tehty pölkkysavitekniikalla, ja katto on turve- eli viherkatto. Mikko Pehkonen
Metallikurssista alkoi polku, joka on vienyt hänet metalliartesaaniksi, kultasepäksi, seppämestariksi ja viimeisimpänä julkisen taiteen asiantuntijan YAMK-tutkintoon.
– En ole koskaan opiskellut tutkinnon vuoksi.
Kun Niemiseltä kysyy, mikä hänen ammattinsa ensisijaisesti on, vastaus ei ole yksiselitteinen. Hän ei pysty taiteilijuudesta irrottamaan yksittäisiä osia, vaan kaikki tukee toisia.
Nykyään Nieminen liikkuu sujuvasti sepän pajan, kultasepäntyön, kuvataiteen ja rakentamisen konsultoinnin välillä.
Taide ei ole se teos, vaan taide on se kokemus.
Antti Nieminen
– Rooli vaihtuu päivän sisällä monta kertaa. Kun yksi työ on tehty, niin vaihdan toiseen. Muuten aivot väsyvät.
Käyttötaiteesta esimerkkeinä voi mainita Lappeenrannan linnoituksen luontopolun opasteet ja keskustan liikenneympyrässä seisovan Peltipoliisi Tanen. Niemisen mukaan arkisissakin rakenteissa saa näkyä tekijän kädenjälki.
– Opasteidenkaan ei tarvitse olla tylsästi muotoiltuja. Niissäkin voi olla persoonallisuutta, eikä kohteeseen yksilöity ratkaisu ole välttämättä yhtään bulkkituotetta kalliimpi.
Niiden lisäksi hän on toteuttanut paljon hautamuistomerkkejä ja kirkkotaidetta eri puolille Suomea.
Kultaseppänä hänen käsissään syntyy yksilöllisiä koruja.
Työuran laajuudesta kertoo se, että Niemisen ansioluettelo venyy helposti kahdelle A4-sivulle pienellä fontilla.
Taipalsaarelaisen taiteilijan Antti Niemisen mielestä taideteoksessa on tärkeintä, mitä se ihmisissä herättää. Mikko Pehkonen
Erityisen paljon Nieminen puhuu dialogin ja moniammatillisuuden puolesta. Hänen mielestään parhaat ratkaisut eivät synny yksin, vaan kuuntelemalla erilaisia näkökulmia.
Konsulttina hän on mukana keskusteluissa, joissa läsnä eri rooleissa on taloutta ja tekniikkaa. Hän kokee oppivansa itse muilta ja uskoo antavansa muille taas erilaisia lähestymiskulmia asioihin.
– Minun tärkein agendani on toimia sillanrakentajana yhteiskunnan eri alojen välillä. Kun mahdollisimman monta ääntä pääsee mukaan suunnitteluun jo alussa, syntyy yleensä laadukkaampi lopputulos ja säästetään samalla aikaa ja rahaa.
Pitkän uran ansiosta puskaradio tekee Niemisen puolesta paljon työtä, mutta hän pitää edelleen tärkeänä myös omia kohtaamisia ja perinteisiä menetelmiä.
– Käyntikortit on pitkälti tästä maailmasta jo hävinneet, mutta kyllä minulla on tapana sellaisia käteen työntää, kun mahdollisuus on.
Niemisen arkeen töiden lisäksi kuuluu lasten kuskaamista Lappeenrantaan harrastuksiin. Hän käyttää matkat hyödyksi ulkoiluttamalla koiraa tai käymällä kuntosalilla.
– Olen liittynyt myös jousiampujiin ja sukellusseuraan. En ole intohimoinen yhdessä asiassa, vaan eläväisesti harrastava.
Etelä-Karjalaan muuton myötä hän pääsi Rehulan kauniiseen miljööseen ja kaipaamansa Saimaan syleilyyn. Vaikka työ pitää kiireisenä, Rehulan ympäristö on juuri sitä, mitä hän muutolta toivoi.
– Muutimme tänne Saimaan rannalle, mutta paradoksaalisesti vietimme pääkaupunkiseudulla asuessa enemmän aikaa Saimaalla kuin nykyään. Silti tämä ei tunnu syrjäiseltä paikalta. Luonto on vieressä ja Lappeenrantaan on sopiva matka.
Juuri haastattelua edeltävänä päivänä Nieminen avasi Helsingissä Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa retrospektiivinäyttelyn, joka kokoaa yhteen hänen kuvataiteellista tuotantoaan yli kahden vuosikymmenen ajalta. Näyttely ajoittui hänen 50-vuotisjuhlavuoteensa ja tuoreeseen YAMK-tutkintoon.
– Kun omia teoksia kävi näyttelyä varten läpi, niin huomasi, että moni vanhakin teos tuntui tuoreelta. Tavallaan teosten lopputulos saattaa tekeytyä vuosia ja lopulta se merkitys löytyy sieltä.
Vaikka Niemisen työ näkyy konkreettisina teoksina eri puolilla Suomea, hän itse ajattelee, ettei tärkeintä ole valmis teos vaan se, mitä se ihmisissä herättää.
– Taide ei ole se teos, vaan taide on se kokemus, joka syntyy, kun ihminen kohtaa sen.
Kuka?
Antti Nieminen
50-vuotias.
Asuu Rehulassa Taipalsaarella.
Ammatiltaan seppä, kultaseppä ja kuvataiteilija.
Työskentelee myös rakentamisen konsulttina ja julkisen taiteen asiantuntijana.
Perheeseen kuuluu puoliso, kaksi kotona asuvaa lasta, koira ja kissa.
Harrastaa muun muassa jousiammuntaa, musiikkia ja luonnossa liikkumista.