Kuva on voimakas väline. Ja aina välillä yksi kuva kiteyttää jonkin ison asian täydellisesti.
Yllä oleva ranskalaiskuvaaja Maximilien Lamyn lehtikuva Bordeaux’ta uhanneista metsäpaloista tekee juuri sen.
Pariskunta istuskelee rennosti aurinkotuoleissaan, kuin vastarannalla liekehtivää metsäpaloa ja sen nostattamaa valtaisaa savupatsasta ei olisikaan. Lapsi kahlaa rantavedessä, pari muuta on uimassa. Pariskunnan toinen osapuoli näyttää kuvaavan näkyä.
Tämä on kesän ikonisin valokuva.
Sillä se kiteyttää osuvasti vuoden 2026 tunnelman: me nautiskelemme ja viheltelemme, vaikka ilmastonmuutoksen seuraukset ovat jo niskassamme.
Ilmastonmuutos maksaa jo nyt ihmishenkiä ja miljardeja
Ennätysmäisiä helleaaltoja, metsäpaloja, kuivuutta, kuumuuden aiheuttamia kuolemia, jälleen kerran turistien kärvistelyä Euroopan tulikuumissa lomakohteissa.
Tämä on viime vuosina käynyt tutuksi.
Tukalia hellekesiä on ollut aiemminkin, eikä jokainen helle ole apokalyptinen merkki. Mutta tutkijoiden mukaan on selvää, että ilmastonmuutos tekee ennätyshelteistä aiempaa yleisempiä ja vakavampia.
Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viisi vuotta sitten päättäjille kokoama raportti laski, että kerran kymmenessä vuodessa esiintyvät helleaallot ovat keskimäärin 2,8 kertaa yleisempiä ja 1,2 astetta kuumempia esiteolliseen aikaan verrattuna. Jos ilmaston lämpeneminen ylittää 2 astetta, ne ovat 5,6 kertaa yleisempiä ja 2,6 astetta kuumempia.
Avaa kuvien katselu
Rajaus alkuperäisestä kuvasta. Kuvaaja Lamy kertoo olleensa itsekin lomalla, kun hän huomasi vastarannan tuhoa seuraavan pariskunnan. Asetelma sai Lamyn tarttumaan kännykkäänsä ja ottamaan kuvan. Kuva: Maximilien Lamy / AFP
Tämän kesäkuun ennätyshelteet, joissa Länsi- ja Keski-Euroopan lämpötilat nousivat yli 40 asteeseen, johtivat arviolta 10 000 ihmisen kuolemaan. Ihmishengille ei ole hintaa, mutta satovahingoille on: ne on arvioitu noin kahden miljardin euron suuruisiksi pelkästään kesäkuun osalta.
Maximilien Lamyn kuvaamien Bordeaux’ta uhanneiden metsäpalojen vahingoista ei ole vielä arviota. Tuli tuhosi ainakin 42 000 hehtaarin kokoisen alueen ja satoja koteja. Palon tieltä evakuoitiin Ranskassa ja Espanjassa yli 300 000 ihmistä.
Slovenian kesän 2023 historiallisten tulvien vahingot kipusivat arviolta noin kymmeneen miljardiin euroon, mikä oli kuudesosa maan sen vuoden bruttokansantuotteesta.
Saksassa vuoden 2021 tuhoisat tulvat vaativat noin 200 ihmisen hengen ja aiheuttivat arviolta 30 miljardin euron vahingot. Myöhemmin on arvioitu, että sään ääri-ilmiöiden voimistuminen voi maksaa Saksalle vuoteen 2050 mennessä jopa 900 miljardia euroa.
Ilmastonmuutoksella on jo nyt Euroopassa hintalappu, ja tuhot lasketaan miljardeissa euroissa. Sen maksamme me kaikki.
Tutkijoiden viesti on selvä
Tutkijat varoittavat jatkuvasti siitä, ettei ilmastoa saa päästää lämpenemään liikaa, tai seuraukset ovat arvaamattomia.
Helmikuussa tutkijaryhmä varoitti, että ilmaston vakaus voi jo olla murenemassa. Artikkelin kirjoittajat ovat arvostettuja ilmastotutkijoita muun muassa Saksasta, Ruotsista ja Yhdysvalloista.
Maaliskuussa Potsdamin ilmastotutkimusinstituutti, yksi alan siteeratuimmista laitoksista, julkaisi tutkimuksen jonka mukaan ilmaston lämpeneminen on vuodesta 2015 lähtien kiihtynyt merkittävästi.
Siitä perusasiasta, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama ilmiö joka muodostaa vakavan uhan ihmiskunnan hyvinvoinnille, tiedemaailma on käytännössä täysin yksimielinen jo vuosikausia.
Avaa kuvien katselu
Rajaus alkuperäisestä kuvasta. Lamy näki kuvan tunnelmassa apokalyptisia sävyjä ja symboliikkaa. Hän sanoo, ettei halua syyllistää kuvallaan siinä olevia ihmisiä, sillä nämä eivät voineet tilanteelle mitään. Kuva: Maximilien Lamy / AFP
Tiede tuottaa jatkuvalla syötöllä kirkasta informaatiota, jonka pohjalta ilmastonmuutosta tehokkaasti torjuva päätöksenteko olisi mahdollista.
Toisin kuin sakeimmista some-keskusteluista voisi päätellä, kansalaiset vaikuttavat kyselyiden perusteella pääosin sisäistäneen tieteentekijöiden viestit ja kannattavat ilmastotoimia.
Esimerkiksi toissavuonna tehdyssä kyselyssä 83 prosenttia suomalaisista sanoi olevansa sitä mieltä, että ilmastonmuutosta on torjuttava nyt, tai kustannukset ovat kalliimmat tulevaisuudessa.
Jarruna on poliittinen eripura ilmastotoimien nopeudesta.
Talouspolitiikkaa tekevät poliitikot ympäri maailman näyttävät olevan kyvyttömiä torjumaan ilmastonmuutosta riittävän nopeasti ja tehokkaasti.
Olemme haluttomia päästämään nopeasti irti fossiiliajasta
Talouspolitiikka on epäonnistunut ainakin kolmessa asiassa: 1) ilmastolle haitallisten tukien karsimisessa, 2) hiilipäästöjen hinnoittelussa ja 3) bruttokansantuotteen jäykkyydessä talousmenestyksen mittarina.
Yksi esimerkki ilmastolle haitallisista tuista on lentopolttoaineen verottomuus.
Ilmaston kannalta lentämistä tulisi pyrkiä vähentämään – sen sijaan se lisääntyy. Heinäkuun 23. päivä rikottiin kaupallisen lentoliikenteen kaikkien aikojen ennätys, kun yhden vuorokauden aikana maailmassa kirjattiin yli 153 000 kaupallista lentoa.
Hiilipäästöjen hinnoittelussa EU on edelläkävijä, ja EU-päästökauppa on vähentänyt päästöjä joillain sektoreilla melko paljon. Mutta kehitys on ollut hidasta ja varovaista.
Päästökauppa koskee vain osaa EU:n hiilipäästöistä, ja esimerkiksi raskas teollisuus nauttii monista poikkeuksista, joita on ajanut pelko tuotannon menetyksestä Kiinaan. Lentoliikennekin nautti vuosikausia päästöoikeuksien mittavasta ilmaisjaosta, ja on vasta nyt tulossa merkittävämmin mukaan päästökauppaan.
Bruttokansantuote taas mittaa talouden kulkuvauhtia, mutta on mittarina sokea. Bkt:ta nostavat yhtä lailla tulvatuhojen korjaaminen kuin venäläiset kranaattitehtaat, jotka syytävät asemateriaalia rintamalle. Vaikka bkt:n kasvun syy olisi haitallinen, olemme tyytyväisiä kun bkt kasvaa.
Avaa kuvien katselu
Rajaus alkuperäisestä kuvasta. Bordeaux’ta uhannut tulimeri näkyy selvästi vastarannalla Lacanaussa. Sieltä evakuoitiin 4 000 matkailijaa. Kuva: Maximilien Lamy / AFP
Talouspolitiikka roikkuu fossiiliajassa ja on haluton päästämään nopeasti irti.
Monet puolueet epäröivät toimia nopeammin, koska pelkäävät että äänestäjät kostavat (ilmastogallupien vastaisesti) tai elinkeinoelämä suuttuu (kustannusten oletetun nousun vuoksi).
Oikeistopopulistiset puolueet ovat asia erikseen. Niiden joukosta kuuluu ympäri Eurooppaa eniten ilmastotoimia jarruttavia tai asian vakavuuden kieltäviä ääniä.
Talouspoliittisten ristiriitojen tuloksena on nykytilanne, jossa esimerkiksi Suomi maksaa miljardikaupalla ympäristölle haitallisia tukia. Suomen ympäristökeskuksen arvio tällaisista tuista oli 3,6 miljardia euroa vuonna 2023. Viime vuosien inflaatiopaineissa on jarrutettu toimia, esimerkkinä polttoaineiden jakeluvelvoite.
Toki paljon myös tehdään. Moni yritys ottaa asian vakavasti ja on käärinyt hihat, ja moni kansalainen tekee arjessaan voitavansa.
Mutta talouden ohjaaminen on tieteen osoittamiin uhkiin nähden hidasta. Talouspolitiikkaa vaikuttaa hoitavan rantatuoleilla istuva pariskunta, joka katselee vastarannan metsäpaloa huolettomana.