Löytö oli kuitenkin aito, kukaan ei vain ollut huomannut 25 kilometrin painaumaa. Jäljet shokkimetamorfoosista vakuuttivat asiantuntijat.

Piileskeli kaikkien nähtävillä. Painauma on halkaisijaltaan noin 25 kilometriä ja se sijaitsee 100 kilometriä Magpie-nimisen pikkukaupungin pohjoispuolella. google maps

Loppuvuodesta 2023 Quebecissä Kanadassa asuva harrastaja-astronomi Joël Lapointe suunnitteli retkeä Google Mapsin avulla, kun hän törmäsi kartalla erikoisen näköiseen pyöreään painaumaan.

”Olen tähtitieteen harrastaja ja sanoin itselleni, että et ole löytänyt mitään uutta, se ei ole mahdollista. Kyllä tästä jo varmasti tiedetään”, kertoo Lapointe CTV Newsille.

Hän ei kuitenkaan nähnyt painaumaa kraatteritietokannoissa ja päätti ottaa yhteyttä asiantuntijoihin. Häntä ei otettu vakavasti.

Kun Ontariossa sijaitsevan Western-yliopiston geotieteiden professori Gordon Osinski kuuli mahdollisesta kraatterista, hänkin suhtautui asiaan epäilevästi.

Osinski ylläpitää Impact Earth -verkkosivustoa, jonka kautta ihmiset voivat ilmoittaa mahdollisista törmäyskraattereista. Hänen mukaansa suuri osa ilmoituksista osoittautuu lopulta virheellisiksi.

”Maailmassa löydetään vuosittain yksi tai kaksi uutta törmäyskraatteria, ja viimeisimmät löydöt ovat yleensä olleet pieniä kraattereita”, kertoo Osinski.

Särökartio. Maastossa oli selvät merkit meteoriitin törmäyksestä. Gordon Osinski

Näkyviä ja mikroskooppisia merkkejä

Osinsky kuitenkin kiinnostui löydöksestä sen verran, että teki kollegoineen alueelle kartoitusretken.

”Yksi tärkeimmistä asioista, joita etsimme, on näyttö shokkimetamorfoosista. Sitä voi syntyä ainoastaan asteroidien tai komeettojen törmäysten aiheuttamien valtavien paineiden seurauksena tai ydinräjähdyksissä”, kertoo Osinski Live Science -julkaisulle.

”Suurin osa näistä ilmiöistä on mikroskooppisia, joten niiden varmistaminen onnistuu vain laboratoriossa näytteiden avulla.”

Osinskin mukaan on kuitenkin olemassa yksi piirre, jonka voi havaita paljaalla silmällä: kiven pinnassa näkyvät uurteet tai viivamaiset rakenteet, joita kutsutaan särökartioiksi (shatter cones). Ne syntyvät, kun törmäyksen aiheuttamat iskuaallot kulkevat kallioperän läpi.

Maastokartoitusta. Gordon Osinski (vas.) ryhmineen uskoi sen verran Google Mapsista löytyneeseen rinkulaan, että lähti ryhmineen tutkimaan paikkaa. Gordon Osinski

Ajalta ennen dinosauruksia

Paikalle saavuttuaan ryhmä löysi sekä särökartioita ett ä poikkeuksellisen hyvin säilynyttä törmäyssulamiskiveä – sekin selvä merkki meteoriitin aiheuttamasta törmäyksestä.

Jatkotutkimuksissa kraatteri osoittautui noin 390 miljoonaa vuotta vanhaksi, ajalta ennen dinosauruksia.

Sulamiskiveä. Meteoriittikraatterin iäksi laskettiin 390 miljoonaa vuotta. Gordon Osinski

Osinski kertoi alustavista tuloksista useille kanadalaisille tiedotusvälineille heinäkuussa 2026. Perusteellisemmat tulokset on määrä esitellä elokuussa Saksassa järjestettävässä Meteoritical Societyn vuosikokouksessa.

Alkuperäinen kraatterin löytäjä Joël Lapointe on innoissaan.

”Ei ole jokapäiväistä, että tavallinen kansalainen löytää 390 miljoonaa vuotta vanhan kraatterin. Kannustan kaikkia olemaan sivuuttamatta intuitiotaan tai havaintojaan, vaikka asia ei kuuluisikaan omaan asiantuntemusalueeseen”, kertoo Lapointe Radio Canadalle.

Juttu on julkaistu alun perin Tekniikka&Taloudessa.

Kaareva järvi. Meteoriitin iskeymän jäljet ovat selvät, kun osaa katsoa oikealla tavalla. Gordon Osinski