Asiantuntijat pitävät niin kutsutun droonimuurin rakentamista realistisena. Täydellistä suojaa ei kuitenkaan sen avulla saavuteta.
Avaa kuvien katselu
Sensofusion Oy:n tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen esittelee yhtiön kehittämää minidroonia. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
- Emmi Siljamäki,
- Mira Stenström
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi eilen EU-rahoitusta Venäjän-vastaisen ulkorajan vahvistamiseksi ja väläytti niin sanotun droonimuurin rakentamista EU:n itärajan suojaksi.
Droonien havaitsemis- ja torjuntajärjestelmiä valmistavassa Sensofusion Oy -yrityksessä nähdään, että Suomesta löytyy jo nykyisellään riittävää teknologiaa ja osaamista droonimuurin rakentamiseksi.
Droonimuurilla tarkoitetaan droonien torjuntajärjestelmää, jonka avulla voitaisiin havaita ja tarvittaessa tuhota rajaa loukkaavat droonit.
– Suomella on pitkä historia ilmatorjunnasta ja meillä on kattava kyky seurata Suomen ilmatilaa kauas rajojen ulkopuolelle. Lentävien objektien lähestyminen Suomea kohti huomattaisiin nykyisillä järjestelmillä jo kaukaa, kertoo Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.
Myös Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja Jyri Kosola pitää skenaariota ”droonimuurista” Suomesta löytyvän osaamisen ja teknologian valossa mahdollisena.
– Meillä olisi kaikki valmiudet rakentaa tällaisia järjestelmiä. Viranomaisilla on jonkin verran erilaista havaitsemis- ja torjuntakykyä, mutta massiivista koko itärajan kattavaa droonimuuria meillä ei vielä ole.
Venäjän rajanaapureina sijaitsevat Nato-maat kaavailivat jo kuluneen kevään aikana drooniseinän perustamista rajojensa suojelemiseksi. Von der Leyen kaavaili puolestaan ”droonimuurin” rakentamista Venäjän droonien iskettyä Puolaan keskiviikon vastaisena yönä.
Avaa kuvien katselu
Sensofusionin Airfence-drooninhavaitsemis- ja torjumisjärjestelmä on aktiivisessa käytössä Ukrainassa. Kuva: Esa Syväkuru / Yle”Täydellistä suojaa ei pystytä saavuttamaan”
Kosola kertoo, että kattava droonimuuri muodostuu nimestään poiketen erilaisten sensoreiden ja järjestelmien yhdistelmästä.
– Se koostuisi erilaisista sensoreista, joilla havaitaan drooneja: tutkia, optoelektronisia lämpökameroita, hyperspektrikameroita, passiivisia sensoreita, jotka kuuntelevat lähetyksiä ja pystyvät paikantamaan niitä, Kosola listaa.
Täydellistä suojaa ei Kosolan mukaan pystytä kuitenkaan saavuttamaan edes droonimuurin avulla.
– Se ei ole sataprosenttinen suoja, mutta lisää merkittävästi kustannustehottomuutta hyökkääjälle. Kyllä tuommoisella muurilla puolustusvaikutus on, mutta ei se ole mikään hopealuoti.
Mikko Hyppönen esittelee valokuitudroonia.Järjestelmät pystyvät havaitsemaan drooniparvihyökkäykset
Suomalaisen Sensofusionin kehittämät järjestelmät kykenevät havaitsemaan drooniliikennettä parhaimmillaan jopa 200 kilometrin päästä niiden sijainnista.
Jos Suomi päättäisi rakentaa kattavan droonimuurin itärajalleen, se vaatisi Hyppösen arvion mukaan noin 100–200 laitetta.
– Sen jälkeen meillä olisi kattava näkyvyys siihen, mitä rajalla tapahtuu.
Sensofusionin järjestelmien avulla pystytään seuraamaan yhtäaikaisesti kymmeniä tai jopa satoja kohteita. Esimerkiksi Puolan ilmatilaan tunkeutui 19 venäläistä droonia tiistain ja keskiviikon välisen yön aikana.
– Droonien etu hyökkääjän kannalta on se, että niitä on helppo laittaa liikkeelle jättimäinen määrä yhtä aikaa. Niitä voidaan lähettää useita kymmeniä tai jopa satoja yhtäaikaisesti ylikuormittamaan puolustajan järjestelmiä.
Avaa kuvien katselu
”Suomessa metsä tuo jossain määrin suojaa. Se vaikeuttaa liikkumista, lyhentää näköetäisyyksiä ja suosii puolustajia. Ukrainassa tilanne on päinvastainen, sillä laajat peltoaukeat tukevat hyökkääjän toimintaa”, Kosola kertoo Kuva: Mimmi Nietula / Yle
Yrityksen Airfence-nimiset drooninhavaitsemis- ja torjuntajärjestelmät ovat olleet aktiivisessa käytössä Ukrainassa jo vuosien ajan.
– Ukrainassa käytetään hyvin erilaisia drooneja etulinjassa ja iskuissa kriittiseen infrastruktuuriin tai kaupunkeihin. Osa drooneista ei lähetä radioliikennettä lainkaan, jolloin ne pitää tunnistaa tutkan avulla, Hyppönen kertoo.
Asiantuntijat näkevät tilanteen teknologisena kilpajuoksuna
Suomen maantieteelliset olosuhteet ja yli 1 300 kilometrin pituinen itäraja aiheuttavat asiantuntijoiden mukaan omat haasteensa Suomen puolustukselle.
Sensofusionin Hyppönen pitää kattavaa suojautumista drooni-iskuilta kuitenkin mahdollisena.
– Tämä on teknologiaa, mikä on ihan tehtävissä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kyseessä ei ole muuri, joka rakennetaan yhden kerran ja joka suojelee meitä ikuisesti. Kyseessä on jatkuva kilpajuoksu. Droonit muuttavat kokoajan toimintatekniikkaansa.
Myös puolustusvoimien Kosola näkee tilanteen jatkuvasti kiihtyvänä teknologisena kilpajuoksuna.
Drooniuhkat tulevat asiantuntijoiden arvion mukaan tulevaisuudessa vain kasvamaan. Lisäksi hyökkääjät kehittävät jatkuvasti uusia menetelmiä puolustuksen kiertämiseksi.
– Puhutaan tällä hetkellä noin kolmesta kuukaudesta. Voidaan ajatella, että muutamassa vuodessa pitäisi pystyä tuomaan uusia teknologioita taistelukentälle kuukauden tai kahden syklillä.