Länsi-Eurooppa on kärvistellyt kuumuuden ja maastopalojen keskellä.
Heinäkuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin, selviää EU:n Copernicus-ilmastopalvelun tiedoista. Asiasta kertoo Ilmatieteen laitos tiedotteessaan.
Heinäkuut ovat olleet erityisen lämpimiä 2020-luvulla. Lämpimin heinäkuu oli vuonna 2023. Jaetulla toisella sijalla on 2024.
Viime heinäkuussa maapallon keskimääräinen ilman lämpötila oli 1,47 astetta korkeampi kuin arvioitu esiteollisen ajan keskiarvo.
Erityisen kuumaa on ollut Länsi-Euroopassa, jossa kesä-heinäkuun keskilämpötila oli mittaushistorian korkein. Keskilämpötila oli 21,62 astetta, joka on 2,79 astetta tavanomaista korkeampi.
Tulos kuvastaa heti alkukesällä alkaneen kuumuuden poikkeuksellista pitkäkestoisuutta. Aiempi ennätys oli vuodelta 2022.
Koko Euroopassa keskilämpötila oli heinäkuussa mittaushistorian 11. korkein. Keskilämpötila oli 20,49 astetta. Verrattain matala sijoitus selittyy suurella erolla Itä- ja Länsi-Euroopan lämpötiloissa. Itä-Euroopassa ja Skandinaviassa oli suurelta osin keskimääräistä matalammat lämpötilat.
Ilmiö on Ilmatieteen laitoksen tutkijan Mika Rantasen mukaan tyypillinen El Niño -vuosina.
– Länsi-Euroopan poikkeukselliset helteet johtuivat laajasta korkeapaineen alueesta, joka vahvistui alueen ylle kerta toisensa jälkeen. Samalla Suomi ja muu Pohjois-Eurooppa pysyivät viileämmän sään vaikutuspiirissä, Rantanen sanoo tiedotteessa.
Maastopalot riivaavat Eurooppaa
Toukokuussa alkaneet helleaallot piinasivat Länsi-Eurooppaa yhä heinäkuussa. Poikkeuksellisen kuumat ja kuivat olosuhteet ovat voimistaneet maastopalojen leviämistä.
Suuria maastopaloja on riehunut erityisesti Ranskassa ja Espanjassa. Palojen vuoksi on evakuoitu kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Italiassa on annettu elokuun alussa hellevaroituksia. Kaikki maan hellevaroitusjärjestelmän seuraamat 27 kaupunkia olivat korkeimmassa hälytystilassa torstaina 6. elokuuta.
Poikkeuksellisen vähäisistä sademääristä raportoitiin Ranskassa, Espanjassa, Britanniassa ja osissa Saksaa.
Jokien virtaamat eli vesimäärät olivat tavanomaista pienempiä. Seine-, Rein- ja Tonava-joet kärsivät virtaamien vähenemisestä, mikä aiheutti ongelmia vesihuollossa, kastelussa ja energiatuotannossa.
Meret ennätyksellisen lämpimiä
Maailman merien pintalämpötila oli heinäkuussa korkeampi kuin koskaan ennen. Myös tähän vaikutti Tyynellämerellä kehittyvä El Niño -ilmiö. Olosuhteiden ennustetaan voimistuvan tulevina kuukausina.
Rantasen mukaan ilmiöstä on tulossa mittaushistorian voimakkain, ja se voimistaa tropiikin kuumuutta ja kuivuutta loppuvuoden aikana.
– Kyse on poikkeuksellisen merkittävästä tapahtumasta, jollaista ei nykyhistorian aikana ole koettu, Rantanen sanoo.
Euroopassa merien pintalämpötilat nousivat ennätyksellisen korkeiksi Atlantin rannikolla ja läntisellä Välimerellä. Siihen liittyi voimakkaita merellisiä helleaaltoja.
