Lepakot hakeutuvat toisinaan talojen rakenteisiin, koska ne tarjoava turvallisia, vedottomia ja pimeitä piilopaikkoja.
Tyypillisimpiä paikkoja ovat ullakot, räystäiden aluset ja erilaiset kolot rakennusten rakenteissa.
”Varsinkin vanhemmissa rakennuksissa isot ullakkotilat ovat hyvin tyypillisiä paikkoja. Joskus lepakoita tavataan myös seinärakenteissa, jos niihin pääsee kulkemaan”, kertoo Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Eeva-Maria Tidenberg.
Lepakot ovat Suomessa rauhoitettuja eläimiä, joista on pihapiirissä hyötyä myös ihmisille. Yksi lepakko voi syödä kesäyön aikana suuren määrän hyttysiä ja muita hyönteisiä.
Lepakoiden oleskelua rakennuksessa ei aina ole helppo tunnistaa. Rakenteista kuuluva rapina voi muistuttaa esimerkiksi hiirten ääniä.
”Hiiretkin pitävät samankaltaista rapinaa. Varmaksi ei voi äänten perusteella päätellä”, Tidenberg sanoo.
Lepakoiden oleskeluun rakennuksessa voivat viitata havainnot lepakoista, jotka lähtevät rakennuksesta iltahämärässä tai palaavat sinne aamuyön tunteina.
Lepakoista on asuinrakennuksissa harvoin haittaa
Yksittäisistä lepakoista aiheutuu harvoin merkittävää haittaa rakennukselle. Jos lepakoita on paljon tai ne ovat asuneet samassa paikassa pitkään, niiden ulosteita voi kuitenkin kertyä rakenteisiin. Etenkin hyväksi havaittuun ja suojaisaan piilopaikkaan lepakot voivat palata vuodesta toiseen.
Lepakoiden papanat ovat kuivia. Uloste voi aiheuttaa huonosti kuivuvissa oloissa hajuhaittoja ja likaantumista, ja suurina määrinä se voi ajan myötä vaikuttaa rakenteiden kuntoon.
“Kun ottaa huomioon, kuinka paljon lepakoita rakennuksissa elää, varsinaiset haittatapaukset ovat silti harvinaisia”, Tidenberg muistuttaa.
Lepakot eivät yleensä jyrsi rakenteita tai tee pesiä samalla tavalla kuin esimerkiksi hiiret. Siksi ne eivät useimmiten aiheuta suoraa vahinkoa rakennukselle.
Lepakoita ei myöskään tarvitse pelätä. Ne eivät hyökkää ihmisten kimppuun, ja puremat ovat harvinaisia.
”Yleensä puremat liittyvät siihen, että lepakko on esimerkiksi eksynyt sisätiloihin ja sitä mennään käsittelemään ilman hanskoja tai ahdistamaan. Silloin lepakko voi puolustautua puremalla”, Tidenberg kertoo.
Lepakoiden kulkureittien tukkiminen ei ole sallittua
Lepakoita ei saa lähteä omatoimisesti häätämään tai esimerkiksi tukkimaan kulkureittejä.
”Sellaista paikkaa, joka on niiden säännöllisesti käyttämä lisääntymis- tai levähdyspaikka, ei saisi estää käyttämästä ilman viranomaisen lupaa”, Tidenberg kertoo.
Tidenberg muistuttaa myös, että etenkin vanhoissa rakennuksissa lepakoiden kulkureittejä voi olla vaikea löytää.
”Usein vanhemmissa rakennuksissa niitä aukkoja on niin paljon, että niiden tukkiminen ei olekaan ihan yksinkertainen ratkaisu.”
Asiantuntijan apu helpottaa tilanteen arviointia
Asiantuntijan puoleen kannattaa kääntyä erityisesti silloin, jos lepakoita vaikuttaa olevan runsaasti, rakennuksessa suunnitellaan remonttia tai rakenteisiin on kertynyt huomattavia määriä ulosteita.
Ensisijaisesti neuvoa kannattaa pyytää paikalliselta ympäristöviranomaiselta tai lepakoihin perehtyneeltä asiantuntijalta. Jos lepakoista aiheutuu merkittävää haittaa esimerkiksi terveydellisistä syistä, poikkeuslupaa voi hakea Lupa- ja valvontavirastosta.
”Pääsääntöisesti nämä tilanteet ovat sellaisia, että ihmiset eivät ehkä pidä ajatuksesta, että rakennuksessa on lepakoita tai papanoita päätyy vähän väärään paikkaan. Todelliset haittatilanteet ovat kuitenkin melko harvinaisia”, Tidenberg sanoo.
Lepakkopönttö voi tarjota uuden kodin
Tidenbergin mukaan pihapiiriin sijoitettu lepakkopönttö voi tarjota lepakoille vaihtoehtoisen päiväpiilon, mutta sen toimivuudesta ei ole takeita.
”Lepakot käyttävät pönttöjä kyllä aktiivisesti hyvissä olosuhteissa, mutta jos niillä on ollut vuosikymmeniä käytössä ullakko, ei voi luvata, että ne noin vain siirtyisivät pönttöön.”
Juttu on julkaistu alun perin Kotiliedessä.
Lue myös: Nämä ovat Suomen yleisimmät lepakot – Oletko nähnyt näistä vilahduksen?