Ensi-iltansa saanut kymenlaaksolaista tarinaa kertova Onnenvirta-ooppera kertoo sukutarinan poikkeuksellisella tavalla.
Avaa kuvien katselu
Kymenlaaksolaisessa Oonnenvirta-oopperassa palataan kansalaissodan maisemiin. Kuva: Noora Palola / Yle
16:07•Päivitetty 16:08
Kymenlaaksolainen Onnenvirta-ooppera syntyi, kun käsikirjoittaja Eini Annukka Perälä kiinnostui sukunsa historiasta ja alkoi muistella isovanhempiensa kertomia tarinoita.
Mielessä alkoi kehittyä oopperan käsikirjoitus, joka kertoisi musiikin kautta myös ihmisten tunteista läpi aikakausien.
Ajatuksesta ja tarinoista innostui säveltäjä ja tytär Auri-Helena Nikkinen.
– Tunteet ovat tosi tärkeä asia minulle sävellyksessä, hän sanoo.
Onnenvirta-ooppera onkin kuin musiikin kautta kerrottu sukutarina.
Avaa kuvien katselu
Nuorien päärooleissa ovat Matilda Nikkinen ja Matti Skyttä. Nuoret selaavat yhdessä mummon runokirjaa, jonka kautta päästään historian tapahtumiin. Kuva: Noora Palola / Yle
Onnenvirta-ooppera sai ensiesityksensä Kouvolan Kuusankoskitalolla elokuun alussa. Se nähdään myös Kotkan konserttitalolla syyskuussa.
Tunteet toimivat Auri-Helena Nikkisen sävellystyön polttoaineena, kun lavalla nähdään koko ihmiselämän taitekohtien kirjoa, rakkautta, syntymää ja kuolemaa.
– Pohjalla kuitenkin kulkee toivon virta, jossa suunta löytyy aina uudelleen, kuvaa Perälä.
Vaikka tunnetilat ja paikat vaihtelevat, pitkässä oopperassa säilyy silti yhtenäisyys. Se olikin Nikkisen tavoite hänen tähän asti pisimmässä sävellystyössään.
Oopperassa loistavat useat nuoret musiikin tekijät. Yhteistyötä on tehty Sibelius-Akatemian kanssa, ja jousiorkesteri on koottu sen muusikoista. Mukana on myös paikkakunnalla tunnettuja musiikin ammattilaisia.
Usealla rooleissa olevalla on jokin kytkös Kymenlaaksoon.
Avaa kuvien katselu
Jousiorkesteri on koottu Sibelius-Akatemian nuorista muusikoista. Kuva: Noora Palola / Yle
Nuorien raikkaat pääroolit tekevät sopraano Matilda Nikkinen ja tenori Matti Skyttä. Baritoni Jussi Vänttinen tekee vaikuttavan roolin puuseppänä, joka joutuu vasten tahtoaan johtamaan tehdasta. Eini Annukka Perälä taas laulaa näytelmän surumielisiä sävyjä Hildan roolissa.
Janne Erkkilä esittää tehtaanjohtaja Gösta Björkenheimia, joka ponnistelee pitääkseen tehtaan tilanteen hallinnassa, kun kansalaissota on jo ovella. Hänen vaimoaan taas esittää sopraano Marika Hölttä.
Avaa kuvien katselu
Oopperaa tekemässä mukana ovat Eini Annukka Perälän kaikki kolme tytärtä. Kuva: Noora Palola / Yle
Ooppera valmistui suhteellisen nopeasti, kahdessa vuodessa. Se saattaa olla toisilleen tutun tekijätiimin ansiota. Laulaja Matilda Nikkinen on myös Perälän tytär.
– Perheen yhteiset tapaamiset ovat menneet nyt usein oopperaa suunnitellessa, sanoo säveltäjä Auri-Helena Nikkinen.
Käsikirjoittaja Eini Annukka Perälä kertoo videolla, miltä tuntuu, kun lapsista kasvaa musiikin ammattilaisia.
Nikkinen odottaa esityksien jälkeen koittavaa perheen yhteistä kiireettömämpää aikaa. Hän pitää silti tuttua tiimiä vahvuutena.
– Olemme voineet kommunikoida keskenämme suoraan, hän sanoo.
Onnenvirta-ooppera kertoo paitsi yhden suvun tarinasta, myös laajemmin Kymenlaakson historiasta. Lavalla liikutaan kansalaissodan vaiheisiin Kymintehtaalle, ja taas takaisin nykyaikaan Repoveden kansallispuistoon.
Katsojaa kosiskellaan useilla tutuilla paikoilla ja myös historiasta tunnetuilla vaiheilla. Tarina koskettaa täten samalla laajemmin kymenlaaksolaisten sukujen historiaa.
Avaa kuvien katselu
Tehtaanjohtajan Björkenheimin perhettä esittävävät Janne Erkkilä ja Marika Hölttä. Kuva: Noora Palola / Yle
Eini Annukka Perälä kertookin omassa surumielisessä laulussaan itkevänsä, ei ainoastaan roolihahmonsa tuskaa, vaan laajemmin sodassa läheisensä menettäneiden tuskaa.
– Yhden henkilön kautta kerrotaan laajemmin useiden tuskasta, hän sanoo.
Yleisöä ei silti haluta jättää suruun, vaan uusien aikakausien kautta tarina ja elämän virta kulkevat eteenpäin.
Avaa kuvien katselu
Oopperassa on myös sanoma sodan mielettömyydestä. Se sopii jokaiseen aikakauteen. Kuva: Noora Palola / Yle
Näytelmä pyrkii kuvaamaan kansalaissotaa molempien osapuolten kannalta ja ymmärtäen.
– Teemoista tulee puhua edelleen, sillä kansakuntien jakautuminen on aina vaarallista ja sellaista kehitystä voi havaita myös nykyaikana, sanoo Perälä.
Tarina päättyy anteeksiannon teemaan, ja lopussa kuullaan Sakari Viinikaisen, Gösta Björkenheim nuoremman sovintopuhe.