Herkullisen mesimarjan kysyntä on tarjontaa suurempi.

Luonnonvarainen mesimarja on harvinaistunut Suomessa nykyaikaisen maatalouden ja metsänhoidon myötä. Satoa voi kuitenkin kerätä myös puutarhasta. Adobe Stock / AOP

Suomalaisissa metsissä kasvaa huonosti tunnettu, mutta poikkeuksellisen aromikas marja. Nimittäin mesimarja, jonka satokausi on meneillään juuri nyt. Sitä voi kerätä heinäkuun puolestavälistä elokuun loppuun.

Luonnontuotealan toimialayhdistys Arktiset Aromit kertoo sivuillaan, että hyvänmakuista ja hienotuoksuista mesimarjaa pidetään Pohjolan jaloimpana marjana.

Marjan maku muodostuu yli kahdestasadasta aromaattisesta aineesta ja sen tuoksua on kuvailtu jopa parfyymimaiseksi. Mesimarja sisältää myös runsaasti C-vitamiinia ja terveydelle hyödyllisiä polyfenoleja, flavonoideja ja antioksidantteja.

Arktisten Aromien toiminnanjohtaja Birgitta Partanen sanoi Ylen haastattelussa pitävänsä mesimarjaa Suomen arvokkaimpana luonnonmarjana.

Marjasta tehdään esimerkiksi kaupallisesti likööriä. Partasen mukaan marjoja haluttaisiin ostaa myös esimerkiksi laaturavintoloiden keittiöihin.

– Ne jotka sitä ostavat, maksavat hyvän hinnan. Poimijalle mesimarjasta maksettava kilohinta on tavallisesti kymmeniä euroja, jopa yli sadan euron, hän kuvaili haastattelussa.

Kotilieden hiljattain haastattelema iiläinen mesimarjanpoimija kertoi myyvänsä marjoja 80 eurolla kilo. Häneltä marjoja ostavat yksityishenkilöt ja ravintolat.

Mesimarja viihtyy valoisilla paikoilla, joissa on riittävästi kosteutta. Adobe Stock / AOP

Huipputarjouksia somessa

Marjaa ostetaan esimerkiksi someryhmien kautta. Niissä siitä on Partasen mukaan tarjottu kilosta jopa 200 euroa. Arvomarjan poimijoita on vähän, joten kysyntä on tarjontaa suurempaa.

Toinen syy tähän on se, että mesimarja on käynyt luonnossa harvinaisemmaksi. Sitä kasvaa lehtomaisissa kangasmetsissä, ravinteikkailla korpisoilla, kosteilla niityillä ja rannoilla, tienvarsilla, pellonpientareilla, vanhoilla laidunmailla sekä hakkuualueilla.

Luontaiset kasvupaikat ovat kuitenkin vähentyneet nykyaikaisten maan- ja metsänmuokkausmenetelmien myötä. Aiemmin esimerkiksi kaskeaminen ja metsien laidunnus avittivat mesimarjan kasvua.

Lisäksi mesimarja on siitä kinkkinen kerättävä, että sen sadot vaihtelevat vuosittain erittäin suuresti. Vaikka marja kasvaakin koko maassa, esiintyy sitä runsaimmin Kuopio–Kemi-vyöhykkeellä.

Mesimarjasta on kehitetty myös viljelyyn soveltuvia lajikkeita. Kaupallinen viljely on kuitenkin vielä vähäistä. Hedelmän- ja marjainviljelijän liiton mukaan viljelyn ongelmana on ollut esimerkiksi lajin alttius lehtihomeelle.

Mesimarjan kukat ovat vaaleanpunaisia. Adobe Stock / AOP

Kokeile kotipuutarhassa

Haasteita pelkäämättömien kotipuutarhureiden kannattaa silti kokeilla, saisiko mesimarjan menestymään omalla pihallaan. Siitä on nimittäin myynnissä myös kotipuutarhaan sopivia lajikkeita.

Mesimarjan etuna on sadon lisäksi sen koristeellisuus. Kesäkuiseen kukinta-aikaan se ihastuttaa vaaleanpunaisilla kukillaan, syksyn ruska taas värjää lehdet voimakkaan punaisiksi.

Kekkilän kasvikirjasto kertoo, että mesimarja sopii mainiosti maanpeitekasviksi vaikkapa havupensaiden tai alppiruusujen liepeille. Mesimarja on sekä hyönteis- että itsepölytteinen kasvi.

Siitä on saatavilla sekä pölyttäjälajikkeita että runsassatoisempia marjovampia lajikkeita. Joka kolmannen taimen tulisi kasvikirjaston mukaan olla pölyttäjä.

Syksyllä mesimarjan lehdet muuttuvat koristeellisen tummanpunaisiksi. adobe stock/aop

Voimakkaan makuista mesimarjaa käytetään usein maustamaan muita marjatuotteita, kuten hilloja, marmeladeja ja liköörejä. Jo pienikin määrä riittää tuomaan aromia.

Mesimarja toimii mainiosti erilaisissa jälkiruuissa, kuten jäädykkeissä ja leivonnaisissa. Satokausikalenteri neuvoo säilömään mesimarjan soseena, hillona tai mehuna.

Marjojen lisäksi myös mesimarjan kukat, lehdet ja versot ovat syötäviä. Niistä voi tehdä esimerkiksi yrttiteetä.