- Helsingin kaupungin päätös muuttaa oppilaaksiottoalueita itäisessä Helsingissä on herättänyt kiivasta keskustelua.
- Osa esimerkiksi Herttoniemen ja Myllypuron lapsista siirtyisi jatkossa Itäkeskuksen peruskouluun. Vanhemmat ovat vastustaneet muutosta.
- Itäkeskuksen koulun valinneesta perheestä keskustelun sävy on tuntunut ajoittain jopa rasistiselta.
- Kaupunki on kertonut haluavansa tasata eri koulujen oppilasmääriä. Päätöksellä on tulkittu olevan myös pyrkimys vähentää alueellista segregaatiota.
- Tutkijan mukaan yksin koulupiirien muuttamisella ei ratkaista alueiden ja koulujen välistä eriytymistä.
– Mikä on kiinaksi lohikäärme?
10-vuotias Liekki Aromaa-Ravela vastaa heti vanhempansa Eekku Aromaan kysymykseen, vaikka väittää aluksi, ettei osaa kieltä.
Viidennen luokan tänään keskiviikkona aloittava Aromaa-Ravela on opiskellut kiinaa ensimmäisestä luokasta lähtien, joten sanavarastoa löytyy.
Hyvä kielitarjonta olikin aikoinaan syy siihen, miksi Eekku Aromaa päätti laittaa lapsensa Itäkeskuksen peruskouluun.
Kaikki eivät ajattele koulusta yhtä myönteisesti kuin Aromaa, päinvastoin. Koulu on ollut viimeiset pari viikkoa kiivaan keskustelun ytimessä.
Keskustelua on käyty muun muassa koulushoppailusta eli siitä, että vanhemmat haluavat itse valita lapselleen hyvän koulun.
Se on Aromaan mielestä varjostanut syyslukukauden aloitusta.
Koulupiiriuudistus paljastaa vanhempien halun valita
Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto teki kevään ja kesän aikana päätökset muuttaa oppilaaksiottoalueiden rajoja itäisessä Helsingissä.
Sen seurauksena osa lapsista esimerkiksi Herttoniemestä ja Myllypurosta siirtyy tulevina vuosina käymään koulua Itäkeskuksen peruskouluun nykyisten lähikoulujensa sijaan.
Vanhemmat ovat vastustaneet lastensa siirtymistä Itäkeskukseen.
Viime vuonna Itäkeskuksen peruskoulun oppilaista 65 prosenttia oli S2-oppilaita eli he opiskelivat suomea toisena kielenään. Ekaluokkalaisista peräti 84 prosenttia oli S2-oppilaita.
Aromaasta on ollut surullista seurata, miten hänen lapsensa ystävistä ja opettajista puhutaan mediassa.
Hänen mielestään keskusteluissa on ollut paikoin jopa rasistinen pohjavire.
– Kun puhutaan sellaisella oudolla vireellä, että lapset eivät siellä opi, se on mielestäni epäreilua tätä kouluyhteisöä ja sen jäseniä kohtaan.
Aromaan kokemus Itäkeskuksen peruskoulusta on ollut pelkästään hyvä. Hän uskoo, että ihmisten mielikuvat kytkeytyvät koulun sijaan enemmän alueeseen.
– Tämä on alue, jossa on paljon kaupungin vuokra-asuntoja ja jossa asuu hyvin monennäköisiä ihmisiä. Täällä asuvana en ole osannut arvottaa naapureitani sillä perusteella, miltä he näyttävät. Täällä asuu samanlaisia helsinkiläisiä kuin muuallakin.
Koulupiirien muuttaminen ei ole uusi asia
Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Ville Raatikaisen mukaan päätöstä oppilaaksiottoalueiden muutoksesta on valmisteltu jo vuodesta 2024 lähtien. Valmistelutyö yhdessä asukkaiden kanssa aloitettiin kuluvan vuoden helmikuussa.
Raatikaisen mielestä prosessi sujui hyvin. Siksi hän kertoo olleensa yllättynyt, miten suuren keskustelun päätös on saanut aikaan nyt syksyllä.
– On ollut hivenen harmillista niin oppilaiden kuin huoltajien sekä meidän erinomaisen ja osaavan henkilöstönkin kannalta, miten joitakin kouluja on mielikuvien perusteella leimattu.
Raatikaisen mukaan päätöksen syynä on ollut ainoastaan oppilasmäärien tasaaminen koulujen välillä.
Esimerkiksi Myllypuron koulu on ääriään myöten täynnä, kun taas Itäkeskuksen koulua tullaan laajentamaan.
Raatikaisen mukaan kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun oppilaaksiottoalueiden rajoja on muutettu. Näin joudutaan toimimaan tasaisin väliajoin kaupungin kasvaessa.
Tällä hetkellä valmistellaan muutoksia Roihuvuoren alueelle Porolahden peruskouluun.
Myös esimerkiksi Tampereella oppilaaksiottoalueita on tarkoitus uudistaa. Jatkossa samalla oppilaaksiottoalueella voi olla kaksi yhtenäiskoulua, mikä helpottaa oppilaiden tasaista sijoittumista alueen kouluihin.
Turun perusopetuksen palvelualuejohtaja Krista Lahtinen taas kertoo, että oppilaaksiottorajoja on Turussakin jouduttu muuttamaan esimerkiksi uusien koulujen rakentamisen myötä.
Niitä joudutaan varmasti muuttamaan jatkossakin.
– Se pitää ehkä kuntalaisena tiedostaa, että kun muuttaa Suomen mittakaavassa suurkaupunkiin, siinä on tietty riski, että asiat muuttuvat, Lahtinen sanoo.
Uudistus ei ratkaise segregaatiota
Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtaja Kaisa Eskolan (vas.) mukaan Helsingin päätöksen taustalla on myös pyrkimys vähentää alueiden ja koulujen välistä segregaatiota eli eriytymistä.
Väitöskirjatutkija Oskar Rönnbergin mukaan segregaatiota ei kuitenkaan voida ratkaista vain kouluihin liittyvillä toimenpiteillä.
Rönnbergin mukaan tärkeämpää olisi pyrkiä vaikuttamaan huono-osaisempien alueiden ympäristöihin ja sitä kautta ihmisten haluun asua niillä.
Rönnbergin väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että lapsiperheiden halukkuus muuttaa pois huono-osaisemmilta ja etnisesti moninaisemmilta alueilta on korkealla tasolla.
Syyt muuttohalukkuudelle eivät kuitenkaan liity niinkään alueen kouluihin.
– Ylivoimaisesti tärkein syy oli alueella koettu turvattomuuden tunne ja sosiaalisen järjestyksen ongelmat sekä näkyvä päihteiden käyttö, joka ihan ymmärrettävästi huolettaa erityisesti lapsiperheitä.
Sen sijaan alueen asukkaiden luottamus paikallisiin lähikouluihin oli korkealla: yli puolet Rönnbergin tutkimuksen kyselyyn vastaajista luotti kouluihin paljon ja vain noin joka kymmenes luotti niihin vähän.
Erityisesti ulkomaalaistaustaiset vanhemmat luottivat asuinalueensa lähikouluihin.
Avaa kuvien katselu
Väitöskirjatutkija Oskar Rönnberg arvioi, että vanhempien luottamus lähikouluihin kertoo suomalaisen peruskoulun tasalaatuisuudesta. ”Vaikka alueelliset erot kaupunkien sisällä ovat kasvaneet aika paljon, se ei heijastu siihen, miten koulu organisaationa näyttäytyy niille perheille, jotka sitä käyttävät”, Rönnberg sanoo. Kuva: Aino Kontio / YleTurku panostaa heikompien alueiden kouluihin
Turussa segregaatiovaikutusten vähentäminen on yksi kuluvan valtuustokauden tärkeimmistä tavoitteista.
Oppilaaksiottoalueiden muuttamisestakin on Turussa keskusteltu. Palvelualuejohtaja Krista Lahtisen mukaan se ei ole lähtökohtaisesti keino, jolla alueiden eriytymiseen puututtaisiin.
Lahtisen mukaan tärkeämpää on miettiä, millaisia toimenpiteitä sosioekonomisesti heikompien ja etnisesti moninaisempien alueiden ja koulujen sisällä pitäisi tehdä.
– Voimmeko pienentää opetusryhmiä, hankkia lisää oppimateriaaleja tai lisätä esimerkiksi ohjaajien tai erityisopettajien määrää, Lahtinen pohtii.
Yksi keino voisi olla painotusluokkien lisääminen tällaisten alueiden kouluihin. Turun kokemusten perusteella niiden tiedetään lisäävän alueiden vetovoimaa.
Painotusluokkiakaan ei voi sijoittaa mihin tahansa. Kaupungin tekemän kyselyn perusteella myös painotusluokille hakemiseen vaikuttaa ennen kaikkea koulun sijainti.
– Ensimmäinen syy hakeutua erikoisluokalle oli arjen sujuvuus. Koulun täytyy olla helposti saavutettava tai esimerkiksi työmatkan tai reittibussin varrella. Perheet eivät ole valmiita kuskaamaan sellaiseen suuntaan, joka ei toimi muun arjen kanssa.
Herttoniemessä huolettaa lasten pitenevä koulumatka
Myös Helsingin Herttoniemessä vanhempia kiinnostaa erityisesti sijainti.
Lähellä sijaitsevat koulut ovat olleet esimerkiksi Jussi Kaltian perheelle painava syy alueelle muuttoon.
Helsingin kaupungin päätöksen myötä Karhunkaatajan alueella asuvat lapset aloittaisivat peruskoulun Itäkeskuksessa vuonna 2030.
Jussi Kaltian nuorimmainen olisi vanhemmista sisaruksistaan poiketen ainoa, joka päätyisi aloittamaan yläasteen Itäkeskuksen peruskoulussa.
Kaltiaa huolettaa lapsensa koulupolun katkeamisessa mahdollisuus, ettei uudessa koulussa olisi lapselle yhtään tuttua kasvoa.
Herttoniemeen hyvien kouluyhteyksien toivossa muuttanut Jussi Kaltia kertoo, miten koulupiiriuudistus vaikuttaisi heidän perheeseen.
Vanhempien suurin huolenaihe koulupiirin muutoksessa on koulumatkan huomattava piteneminen. Joillakin Karhunkaatajan alueen lapsilla koulumatkan pituus kolminkertaistuisi muutoksen myötä.
Mira Kärkkäisen kaksoset Inka ja Isla aloittavat nyt ensimmäisen luokan Herttoniemessä Hertsikan ala-asteella. Nykyinen koulumatka tuntuu turvalliselta, sillä lasten ei tarvitse ylittää yhtään autotietä.
Toisin olisi, jos he menisivät Itäkeskuksen kouluun.
– Laskin, että siinä olisi kolme tienylitystä. Lisäksi se on aluetta, mitä me emme hirveän hyvin tunne, koska arki suuntautuu pääasiassa Herttoniemen ja keskustan suuntaan.
Avaa kuvien katselu
Mira Kärkkäistä harmittaa, että koulurajojen siirrosta aiheutuneesta keskustelusta on tullut kuva, ettei vanhemmille kelpaisi mikä tahansa koulu. “Meidän Hertsikan koulukin on tosi tavallinen Helsingin kaupungin julkinen koulu”, Kärkkäinen sanoo. Kuva: Katriina Laine / Yle
Heli Virtasen 10- ja 12-vuotiaita lapsia tuleva muutos ei enää koske, mutta asia herättää myös hänessä huolta. Koulumatkan lisäksi häntä mietityttää Itäkeskuksen peruskoulun vieraskielisten suuri määrä.
– Itäkeskuksen koulusta on kuulunut tosi paljon hyvää. Siellä pitäisi olla pätevää henkilökuntaa ja ilmeisesti moni viihtyy koulussa hyvin. Se, että siellä on valtavasti S2-oppilaita, joista ainakin osa tarvitsee tehostettua tukea suomen kieleen, mietityttää. Kun ei tiedä, millaista arki koulussa on.
Herttoniemen vanhemmat ovat valittaneet Helsingin kaupungin päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Avaa kuvien katselu
Heli Virtanen, Mira Kärkkäinen ja Pulmu Föhr-Siltavuori tutkivat uusia koulupiirirajoja. Föhr-Siltavuori on asunut Karhunkaatajan alueella 35 vuotta. Hänen jo aikuiset lapset ovat pohtineet muuttoa alueelle, mutta Helsingin päätös on saanut epäröimään asiaa. ”He ovat kasvaneet herttoniemeläisiksi ja haluaisivat tarjota omille lapsilleen saman kokemuksen.” Kuva: Katriina Laine / Yle
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.