Suomen talous on myötätuulessa. Ilmassa on sitä kuuluista positiivista pöhinää, kun useammat ennusteet ovat todenneet talouden lähteneen kasvuun.
Ennusteita on myös kritisoitu. Ne kuulemma harvoin pitävät täysin paikkaansa ja niissä näkyy tekijänsä kädenjälki. Onkin puitu, pitäisikö ennustusmallia läpivalaista tarkemmin, jottei niiden varaan lasketa esimerkiksi valtion talouden suunnittelua yhtä tarkasti kuin nykymallissa tehdään.
Tosin hyvässä muistissa on, miksi ennusteet ovat olleet välillä pielessä. Kukaan ei ole pystynyt ennakoimaan pandemiaa, korkojen nousua, Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan saati Hormuzinsalmen tilannetta tai Yhdysvaltain presidentin mielivaltaisia letkautuksia.
Myönteiset talousuutiset otetaan mielellään vastaan. Suomi on soutanut liki 20 vuotta vastavirtaan talouden taantumassa ja hyviä talousuutisia on ollut varsin vähän. Hyvätkin ovat perustuneet maailman muuttuneeseen tilanteeseen: puolustusteollisuus vetää.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että muutkin alat alkavat piristyä. Se näkyy muun muassa yrityskaupoissa. Niitä on tehty enemmän kuin pitkään aikaan. Myös monissa yrityksissä halutaan kehittyä ja hakea kasvua viennistä.
Pessimistit aina muistuttavat, että työttömyysluvuissa myönteinen vire ei vielä näy. Siihenkin löytyy selitys: työpaikkoja syntyy lisää kasvun viimeisessä vaiheessa. Vielä emme ole niin pitkällä. Yrityksissä rekrytointipäätöksiä harvemmin tehdään ennakoiden, eikä niissä haluta hötkyillä.
Moni kuitenkin uskoo, että avoimia työpaikkoja aukeaa lähitulevaisuudessa ja sen pitäisi pitkässä juoksussa näkyä myös työttömyysluvuissa.
Kuluttajat tarvitsevat uskoa parempaan.