Vapauttamispäätöksestä ei voi päätellä Vastaamon tietomurron tuomiota, sanoo rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen.
Avaa kuvien katselu
”Järjestelmä suojaa siltä, että kukaan ei istu liikaa vankilassa”, sanoo rikosoikeuden apulaisprofessori. Kuvassa Kivimäki elokuussa 2025. Kuva: Antti Haanpää / YleJuttu tiivistettynä
- Helsingin hovioikeus on vapauttanut Vastaamon tietomurrosta syytetyn Aleksanteri Kivimäen kesken oikeudenkäynnin odottamaan oikeuden ratkaisua.
- Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen arvioi päätöksen olevan perusteltu, jotta Kivimäki ei istu vankilassa liian pitkään.
- Käräjäoikeus tuomitsi Kivimäen yli kuuden vuoden vankeusrangaistukseen, ja hän on ollut vangittuna helmikuusta 2023 lähtien.
- Koska Kivimäen aiemmista tuomioista on jo vuosia, hän suorittaisi ensikertalaisena tuomiostaan vain puolet.
- Hyttisen mukaan hovioikeuden päätös ei ennakoi lieventävää tuomiota tai syytteiden hylkäämistä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Rikosoikeuden asiantuntija pitää ymmärrettävänä sitä, että Helsingin hovioikeus vapautti Vastaamon tietomurrosta käräjäoikeudessa tuomitun Aleksanteri Kivimäen kesken oikeudenkäynnin.
– Riski siitä, että hän on perusteettoman pitkään vangittuna, halutaan varmaan minimoida. Järjestelmä suojaa siltä, että kukaan ei istu liikaa vankilassa, sanoo Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen.
Hyttinen sanoo, että ruuhkainen Helsingin hovioikeus on tunnettu siitä, että tuomioiden antaminen voi kestää pitkään.
– Arvioisin olevan se riski, että hovioikeuskäsittely ja tuomion antaminen venyisivät niin pitkälle, että Kivimäen pitäisi olla jo ehdonalaisessa vapaudessa.
– Vapautetaan nyt, ja suoritetaan se mahdollinen vankeusrangaistus loppuun kun tiedetään, mitä pitää suorittaa. Ei ikään kuin varmuuden vuoksi suoriteta, jos osoittautuu, että ei olisi ollut tarvetta näin pitkään istua.
Avaa kuvien katselu
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen sanoo, että perusteettoman pitkä vangitseminen johtaisi myös siihen, että vangitulle jouduttaisiin maksamaan niinsanottuja koppikorvauksia. Kuva: Grigory Vorobyev / YleMaksimirangaistus toisi vain muutaman kuukauden lisää
Hyttinen huomauttaa, että hovioikeus voi tuomita Kivimäelle korkeintaan syyttäjän vaatiman seitsemän vuoden maksimirangaistuksen.
Koska Kivimäen aiemmista tuomioista on jo vuosia, hän suorittaisi ensikertalaisena tuomiostaan vain puolet.
Mahdollisesta yhdeksän kuukauden korotuksesta käräjäoikeuden rangaistukseen Kivimäki istuisi vankilassa vain neljä ja puoli kuukautta lisää.
Käräjäoikeus tuomitsi Kivimäen huhtikuussa 2024 kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen muun muassa törkeästä tietomurrosta ja törkeistä kiristyksistä. Hän on ollut vapautensa menettäneenä pääosin helmikuusta 2023 alkaen.
Näin Kivimäki olisi jo lähikuukausina suorittanut käräjäoikeuden langettamaa rangaistusta niin, että hänet olisi päästettävä ehdonalaiseen vapauteen.
Hovioikeus katsoo, että Kivimäki on ollut käräjäoikeuden tuomion pituuteen nähden pitkään tutkintavankina, eikä vangittuna pitämiselle ole enää edellytyksiä torstain kuulemisen jälkeen.
Näin Kivimäki kommentoi vapauttamistaan hovioikeuden vapauttamispäätöksen jälkeen:
Aleksanteri Kivimäki pääsi pois vankilasta kesken hovioikeuskäsittelyn.Vapauttaminen ei ennakoi tuomion lieventämistä
Hyttinen sanoo, että vapauttamisesta ei voi tehdä johtopäätöstä, että hovioikeus ennakoisi lievennystä käräjäoikeuden tuomioon – tai jopa syytteiden hylkäämistä.
– Pidän täysin poissuljettuna, että hovioikeus olisi tässä vaiheessa ottanut niin vahvan kannan tuomion pituudesta tai tuomiosta ylipäänsä.
Hyttinen korostaa, että tuomarin täytyy jo virkavelvollisuuden vuoksi pysyä loppuun asti puolueettomana ja ottaa kaikki näyttö vastaan.
Oikeudenkäynti jatkunee hovioikeudessa marraskuulle asti.
Hyttinen sanoo, että vaikka Vastaamo-oikeudenkäynti on hyvin poikkeuksellinen, hovioikeuden ratkaisu osoittaa, että oikeusprosessien kesto on pääkaupunkiseudulla ongelma.
– Järjestelmä on tällä hetkellä susi. Kuuden vuoden vankeusrangaistuskaan ei riitä siihen, että prosessi saataisiin käytyä niin, että tiedettäisiin, voidaanko syytetty pitää vangittuna vai ei.