Teatterissa luotetaan nyt kotimaisen kirjallisuuden voimaan. Syksyllä ensi-iltansa saavat muun muassa Pirkko Saision, Iida Turpeisen ja Markus Nummen bestsellereiden dramatisoinnit. Myös hittielokuvia käännetään teatterin kielelle.
Yhteiskunnallisuuskin yhdistää esityksiä. Tässä ensi-illat listattuna aikajärjestyksessä.
Avaa kuvien katselu
Saksalaisen teatteriryhmän 100% Oulu -esityksen rooleissa on tavallisia kaupunkilaisia, ja näyttämölle rakentuu kuva oululaisuudesta. Kuva: Kaisa TiriOulussa syntyy teatteria tilastoista
Saksalainen Rimini Protokoll -ryhmä tekee Ouluun teoksen, jonka pääosassa ovat oululaiset itse. 100% Oulu -nimiseen esitykseen on koottu sata oululaista, jotka edustavat kaupunkia pienoiskoossa.
Keskeisiä kriteerejä esiintyjien valinnassa ovat olleet muun muassa ikä, sukupuoli ja asuinalue.
Lavalla ohjaajat kysyvät esiintyjiltä kysymyksiä, ja paikka näyttämöllä löytyy vastausten mukaan. Syntyy erilaisia visuaalisia ja havainnollisia ryhmiä.
Dokumenttiteatteriin erikoistunut ryhmä on tehnyt samalla konseptilla esityksiä maailman eri kaupungeissa, viime aikoina muun muassa Hongkongissa ja Portossa.
Sosiaalisia rakenteita teatterin keinoin näkyväksi tekevät saksalaiset ovat vierailleet Suomessa aiemminkin.
100% Oulu 14.8.–22.8. Oulun teatterissa.
Avaa kuvien katselu
Tomi Enbuska (Macheath) ja Aurora Manninen (Polly Peachum) esittävät Kolmen pennin oopperan keskeisiä hahmoja: alamaailman johtajaa ja kerjäläiskuninkaan tytärtä. Kuva: Anna Aalto, kuvamuokkaus: Ruuti Kotkanoja / YleLahti svengaa Weillin ja Brechtin tahtiin
Bertolt Brechtin ja Kurt Weillin tunnetuin teos Kolmen pennin ooppera kertoo rahan vallasta ja ahneudesta. Se nähdään Lahdessa Lauri Maijalan vimmaisena versiona.
Lontoon alamaailmaan sijoittuva musiikkinäytelmä syntyi lähes sata vuotta sitten (1928) aikaan, jossa oli paljon tuttua: poliittista polarisaatiota, ääriliikehdintää ja taloudellista epävarmuutta.
Brecht ja Weill yhdistivät kabareeta, oopperaa ja pisteliästä satiiria. Syntyi synkkää sisältöä ja svengaavia melodioita, jotka toimivat edelleen.
Turussa nähtiin keväällä Brechtiltä ja Weilliltä Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho. Sama teos pyöri alkuvuodesta myös Britannian kansallisoopperan vetonaulana Lontoossa.
Kolmen pennin ooppera, ensi-ilta 3.9. Lahden kaupunginteatterissa.
Avaa kuvien katselu
Iida Turpeisen romaanista Elolliset esitetään näyttämöversiota Helsingin kaupunginteatterissa. Kuva: Jaakko SuomalainenErään sukupuuton anatomia avataan Helsingissä
Menestysromaaneista nähdään tänäkin syksynä useita näyttämösovituksia. Yksi niistä on tehty Iida Turpeisen Elollisista. Sen on dramatisoinut Pipsa Lonka.
Teos kulkee 1700- ja 1800-lukujen halki 1950-luvulle, jolloin Helsingin luonnontieteelliseen museoon ilmestyy elollisten joukosta hävinneen stellerinmerilehmän luuranko.
Samalla valotetaan erään sukupuuton vaiheita. Esitys kysyy, mitä ovat ne käsitykset, joita nyt pidämme varmoina ja luonnollisina, mutta jotka tuleva aika osoittaa vääriksi.
Juni Klein ohjaa ja taiteellisesta suunnittelusta vastaa WAUHAUS-kollektiivi, joka yhdistää töihinsä eri taiteenaloja ja luo usein kokonaisvaltaisia audiovisuaalisia maailmoja.
Sama ryhmä teki keväällä Espooseen Pipsa Longan näytelmän Peter asui talossa.
Elolliset, ensi-ilta 3.9. Helsingin kaupunginteatterissa.
Avaa kuvien katselu
Viidakon villit naiset on Kansallisteatterin ”alkuperäissarja”, jossa seurataan kuuden naisen mittelöä uudessa tv-ohjelmassa. Kuva: Saara AutereKansallisteatterissa katsellaan tosi-tv:tä
Kristian Smeds jatkaa suomalaisuuden pöyhimistä. Hänen anarkistisessa Jäniksen vuosi -ohjauksessaan päähenkilö Vatanen pakeni pari vuotta sitten pois oravanpyörästä kohti luontoa.
Nyt Smeds kääntää satiirisen katseensa päinvastaiseen suuntaan: tosi-tv:n keinotekoiseen maailmaan.
Smedsin kirjoittamassa uutuudessa kuusi suomalaista naista on valittu Viidakon villien naisten tähdiksi. Matka Malesiaan on kuitenkin taloudellisista syistä peruttu, ja tv-tuotannon viidakko on rakennettu keravalaiseen teollisuushalliin.
Tuottajamoguli (Hannu-Pekka Björkman) aikoo lyödä formaatilla rahoiksi.
Ei muuta kuin action!
Viidakon villit naiset, ensi-ilta 16.9. Kansallisteatterissa Helsingissä.
Avaa kuvien katselu
Mikko Kauppila ja Sannah Nedergård ovat Änglagårdin pääpari. 1990-luvun hittielokuvassa heitä esittivät Rikard Wolff ja Helena Bergström. Kuva: Valtteri KantanenRuotsalaiset tekivät hittielokuvasta hittimusikaalin
Ruotsalainen Änglagård-elokuva (Enkelten talo) oli 1990-luvulla hitti myös Suomessa.
Tarina on yksinkertainen: maalaistalon erakoitunut isäntä kuolee. Paikalle ilmestyy yllätysperijätär ja tämän eksentrinen seuralainen. Pian kylä menee sekaisin.
Ruotsin Melodifestivalenin nelinkertainen voittaja, hittinikkari Fredrik Kempe sävelsi tarinasta musikaalin. Se kantaesitettiin Tukholmassa 2023 ja se keräsi yli 230 000 katsojaa. Sen jälkeen esitys lähti vielä areenakiertueelle.
Suosiota selittivät tarttuvat iskelmät ja musikaalitähdet kuten Tommy Körberg ja Helen Sjöholm.
Suomen versiossa laulaa muun muassa Jakob Norrgård KAJ-yhtyeestä.
Kempe tunnetaan Suomessakin esitetystä Niin kuin taivaassa -musikaalista ja pian myös Jonas Gardellin Torka aldrig tårar utan handskar -kirjoihin sävelletystä uutuudesta. Se nähdään Svenska Teaternissa 2028.
Änglagård, ensi-ilta 17.9. Svenska Teaternissa Helsingissä.
Avaa kuvien katselu
Elina Knihtilä muuntautuu Sulikossa vanhaksi Staliniksi. Nuorta Stalinia esittää Miro Lopperi. Kuva: Ville Seppänen / Q-teatteriVainoharhainen Stalin myi loppuun Helsingissä
Pirkko Saision Suliko-romaani (2024) luotasi Josif Stalinia (1878–1953) ja sitä, miten nuoresta idealistista kehittyi hirmuhallitsija ja miljoonien ihmisten murhaaja. Nyt Runeberg-palkitusta romaanista nähdään näyttämöversio.
Q-teatterin taiteellinen johtaja Juho Mantere sovittaa ja ohjaa. Vanhaa, vainoharhaista diktaattoria näyttelee Elina Knihtilä ja nuorta Stalinia Miro Lopperi.
Myös muissa rooleissa on dream team: Tommi Korpela, Pirjo Lonka, Elena Leeve, Lotta Kaihua ja Samuli Niittymäki.
Kaikki liput ovat loppuunvarattuja jo ennen ensi-iltaa.
Suliko, ensi-ilta 23.9. Q-teatterissa Helsingissä.
Avaa kuvien katselu
Elina Saarela ja Miika Laakso ovat Aino ja Alvar Aalto Jyväskylän kaupunginteatterissa, joka on Alvar Aallon suunnittelema. Kuva: Jiri HalttunenJyväskylä jatkaa Alvar Aallosta
Alvar Aalto on ollut tapetilla Unescon maailmanperintökohteeksi päässeiden rakennustensa vuoksi.
Jyväskylän kaupunginteatteri ratsastaa aallon harjalla ja avaa kautensa Aallon suunnittelemassa rakennuksessa, joka ei tosin päässyt Unesco-listalle.
Esitys on Aino A, ja se nostaa miesnero Alvarin rinnalle Aino Aallon.
Aino A kertoo tunnetun pariskunnan rakkaudesta, avioliitosta ja intohimosta työhön. Alvarista piirtyvä kuva ei ole pelkästään mairitteleva.
Esitys on sovitus Jari Järvelän romaanista. Dramatisoinnin on tehnyt Kati Kaartinen. Jyväskylän kaupunginteatteri palaa samalla peruskorjauksessa olleeseen kotitaloonsa. Teatterirakennus valmistui Alvar Aallon kuoleman jälkeen vuonna 1982 Elissa Aallon johdolla.
Aino A. ensi-ilta 26.9. Jyväskylän kaupunginteatterissa.
Avaa kuvien katselu
Katriina Lilienkampf, Tommi Raitolehto ja Mari Turunen esittävät Mustan jään henkilöitä. Petri Kotwica sovittaa ja ohjaa elokuvansa näyttämöversion Tampereen Teatteriin. Kuva: Harri HinkkaElokuvaohjaaja debytoi teatteriohjaajana Tampereella
Tampereella nähdään sovitus elokuvasta. Petri Kotwican vuonna 2007 valkokankaille kirjoittama ja ohjaama Musta jää kahmi ensi-iltansa jälkeen peräti kuusi Jussi-palkintoa, joista kaksi Kotwicalle itselleen.
Jännittävää kolmiodraamaa hehkutettiin elokuvasyksyn kotimaiseksi tapaukseksi.
Päärooleissa nähtiin Outi Mäenpää, Ria Kataja ja Martti Suosalo.
Nyt Kotwica tekee debyyttinsä teatterissa ja ohjaa Mustan jään näyttämölle. Keskeisissä rooleissa nähdään Mari Turunen, Tommi Raitolehto ja Katriina Lilienkampf.
Musta jää, ensi-ilta 14.10. Tampereen Teatterissa.
Avaa kuvien katselu
Markus Nummen romaanista Käräjät nähdään näyttämöversio Tampereen Työväen Teatterissa. Kuva: Kari SunnariTampereella käräjöidään Markus Nummen tyyliin
Markus Nummen romaani Käräjät (2024) osoittautui ilmestyttyään niin suosituksi, että se loppui kaupoista. Nyt lähes 600-sivuisesta romaanista nähdään Tampereella näyttämösovitus.
Käräjien tapahtumat alkavat keriytyä auki Etelä-Pohjanmaalla vuonna 1938. Mieleltään järkkynyt Vilja-täti käynnistää vahingossa sikiönlähdetystutkinnan. Se vie kymmenet ihmiset käräjille ja paljastaa vuosikymmenten takaisen salaisuuden Viljan omasta menneisyydestä. Roolissa nähdään Sari Mällinen.
Romaanin sovituksesta ja ohjauksesta vastaa Sirkku Peltola.
Käräjät 29.10. Tampereen Työväen Teatterissa.
Avaa kuvien katselu
Alma Pöysti ja Elmer Bäck näyttelevät pariskuntaa Rakastavaisten kuorossa. Portugalilainen Tiago Rodrigues ohjaa näytelmänsä Espoon teatteriin. Kuva: Darina RodionovaEurooppalaisen teatterin kuuma nimi ohjaa Espoossa
Portugalilainen Tiago Rodrigues on yksi kiinnostavimmista eurooppalaisista teatterintekijöistä. Ja nyt hän tulee Espooseen ohjaamaan näytelmänsä Rakastavaisten kuoro.
Se on lyyrinen kertomus pariskunnasta, joista toinen käy lähellä kuolemaa. Se on eräänlainen kuoronäytelmä, jossa kahden ihmisen samasta tilanteesta kertomat versiot kietoutuvat yhteen.
Pariskuntaa näyttelevät Alma Pöysti ja Elmer Bäck.
Maineikasta ranskalaista Avignonin teatterifestivaalia johtavalta Tiago Rodriguesilta nähtiin pari vuotta sitten näytelmä Catarina and the Beauty of Killing Fascists Tampereen Teatterikesässä.