Moni vanhempi kokee loma-ajan kuormittavana, ja arkeen paluuta odotetaan jopa innolla. Jutun lopussa voit kertoa aiheesta oman mielipiteesi.
Odotukset intensiivisen vanhemmuuden toteutumisesta lisäävät paitsi äitien, myös isien kuormitusta Suomessa. Adobe Stock/AOP
Ah, töihin lepäämään.
Moni suomalainen koki helpotuksen tunnetta, kun elokuussa arki alkoi töiden ja päiväkodin sekä koulun muodossa.
Moni perheellinen on kertonut sosiaalisessa mediassa, miten loman loppuminen tuntuu mukavalta ja arkea on jo odotettu.
Tämänkaltaisen keskustelunavauksen teki esimerkiksi perhe-elämästään sisältöä tekevä Linnéa Morelius. Morelius odottaa kuudetta lastaan.
– Huomenna loppuu kesäloma ja se tuntuu mahtavalta, hän kirjoittaa.
Hän perustelee tuntemuksiaan muun muassa sillä, että aikaisemmin ihmisillä oli enemmän apua ja niin sanotusti kylä auttamassa. Vastaavat apukädet puuttuvat nykyisin vanhemmilta, joten siksi loma saattaa tuntua välillä raskaalta ja arki auvoisemmalta.
– Meillä on ollut aivan mahtava kesä! Mutta oi, että tuntuu hyvältä nyt, kun osa lapsista menee kouluun ja arki palaa normaaliin. Ihan normaalia tuntea näin. Kivittäkää vaan, hän kirjoittaa.
Videolla Morelius kertoo, että somessa arvostellaan nyt vanhempia, jotka odottavat loman loppumista.
– ”Miksi hankkia lapsia, jos ei halua olla heidän kanssaan?” Totuus kuitenkin on, että kaikkien lähtökohdat ovat erilaiset. Toiselle loma tarkoittaa rentoutumista ja apua, toiselle yli kaksi kuukautta ympärivuorokautista vanhempana oloa. Ilman sekunnin taukoa.
Moni kommenteissa samaistuu Moreliuksen kokemukseen.
Aiheesta kirjoitti jo heinäkuussa myös sisällöntuottaja Saranda Dedolli.
– Vuoden ihanin ja rankin aika on täällä! Kaikki vanhemmat käy tämän läpi! Jos joku väittää, että kesä on vain rentoa ja kivaa lasten kanssa, niin se hitto vie valehtelee.
Jotkut perheet turvaavat vanhempien palautumisen siten, että lapset tai lapsi viettävät osan vanhemman kesälomasta päiväkodissa.
Helsingin Sanomat kertoi kesäkuussa Hanna Paanasesta, jonka kaksi lasta viettävät alkukesästä kolme viikkoa päiväkodissa, vaikka Paananen on itse lomalla. Syy tähän on se, että Paananen haluaa levätä ja palautua töistä.
Paananen on neljän lapsen äiti ja kahden nuorimman yksinhuoltaja.
Vanhemmat uupuneita
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi viime vuonna kyselytutkimuksen tuloksista, joiden mukaan esikoisen saaneista vanhemmista neljäsosa epäröi uusia lapsihaaveitaan. Yleisin syy epäröinnille oli vanhempana jaksaminen. Sen kertoi syyksi 35 prosenttia lapsitoivettaan epäröivistä.
Uupumuksen oireet olivat vastanneille vanhemmille tavallisia. Niistä raportoi yli kolmannes vastaajista.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan vanhemmuus on 2020-luvulla aiempaa demokraattisempaa ja lapsilähtöisempää. Samalla siihen liittyvät odotukset ja suorituspaineet ovat kasvaneet.
Aiemmin vanhemmuus oli aikuisjohtoisempaa ja suoraviivaisempaa, mutta nykyisin siinä korostuvat demokraattisuus, tasapuolisuus ja lapsilähtöisyys. Lisäksi uutena osa-alueena on ruutuajan ja digitaalisten laitteiden käytön rajoittaminen, valvonta ja ohjaus.
Nykyään vanhemmuuteen latautuu enemmän odotuksia kuin aiemmin.
– Nykyään puhutaan intensiivisestä vanhemmuudesta, jossa lapsi on pitkälti keskiössä: hänelle pyritään tarjoamaan parasta mahdollista, halutaan olla läsnä ja tukea tunne-elämää. Näen, että kehitys on ollut myönteistä, mutta samalla vanhemmuudelle on kasautunut uudella tavalla suorituspaineita. Tämän seurauksena vanhemmuus voi tuntua aikaisempaa raskaammalta ja kuormittavammalta, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Anna Rönkä totesi MLL:n haastattelussa.