Oulu elää tällä hetkellä todeksi pitkäaikaista tavoitettaan: Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkivuotta.
Jättihanke syö noin 20 miljoonaa euroa kaupungin omaa rahaa.
Yle päätti tutkia, mihin kaikkeen euroja on yksityiskohtaisesti käytetty sekä millä summilla. Tieto on olennaista, koska verorahojen käytön tulisi olla läpinäkyvää.
Alkoi mutkainen selvittely, jonka lopuksi ilmeni, ettei Oulu kykene kertomaan tällaista tietoa julkisuuteen.
Tarkemmat talousluvut kulkeutuivat toimitukseen lopulta opetus- ja kulttuuriministeriön kautta.
- Oulu2026-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 50 miljoonaa euroa. Siitä noin 20 miljoonaa tulee Oulun kaupungilta. Rahoitus on ajalle 2021–2027 ja se maksetaan vuosittain toiminta-avustuksena.
- Valtion rahoitus hankkeelle on 20 miljoonaa euroa vuosina 2020–2026. Valtion rahoitus on myönnetty hankeavustuksina.
- Noin 10 miljoonaa euroa tulee esimerkiksi erilaisen yritysyhteistyön ja hankkeiden kautta. Lisäksi rahaa on saatu muun muassa yksityisiltä säätiöiltä ja tapahtumien pääsymaksuista.
Yle lähestyi aiemmin tänä vuonna Oulun kaupunkia tietopyynnöllä.
Tarkoituksena oli aluksi selvittää, millaisia kustannuksia Oulu2026-hankkeen työntekijätiimin tekemistä matkoista on syntynyt, mihin luottokortteja on käytetty ja kuinka paljolla esimerkiksi somevaikuttajilta on ostettu näkyvyyttä.
Kaupunki ei toimittanut vastauksia.
Se kehotti kääntymään Oulun kulttuurisäätiön puoleen.
Kulttuurisäätiö on kaupungin perustama tytäryhteisö, mutta se toimii juridisesti itsenäisesti: se on toteuttanut kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelua ja toimintaa vuosina 2022–2026.
Kysyttyjä tietoja ei herunut säätiöltäkään.
Säätiö avasi Ylelle talousasioitaan ja -periaatteitaan sähköpostiviesteillä laveasti, mutta esitetyt kysymykset jäivät vaille vastausta.
Yle pyysi sen jälkeen tietoa koko hankkeen rahoituksesta, tarkoista summista ja käyttökohteista.
Tällaista vastausta ei toimitettu.
Sen sijaan säätiö kertoi yleisellä tasolla, paljonko rahaa on tähän mennessä kaikkiaan käytetty.
Se kertoi myös, miten menot ovat jakautuneet prosentuaalisesti henkilöstökulujen, viestinnän ja markkinoinnin, kulttuuriohjelman oman tuotannon kulujen ja kulttuuriohjelmaan myönnettyjen avustusten välillä.
Avaa kuvien katselu
Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen kertoo, että säätiö aikoo julkaista ensi vuoden lopulla laajan itsearviointiraportin. Siinä toimintaa ja vaikuttavuutta luvataan avata yksityiskohtaisemmin. Kuva: Paulus Markkula / Yle
Perehdyimme lisäksi säätiön Ylelle toimittamiin tilinpäätöksiin ja julkisiin toimintakertomuksiin.
Niidenkään avulla ei pääse yksityiskohtaisen rahatiedon äärelle.
Esimerkiksi viime vuoden tilinpäätöksen varsinaisen toiminnan tuloslaskelmassa henkilöstökuluiksi on kirjattu yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa.
”Muut kulut” on niputettu yhteen: niihin kerrotaan menneen vajaat 7,7 miljoonaa. Muihin kuluihin lasketaan toimintakertomuksessa esimerkiksi muiden kuin säätiön itse toteuttamien tuotantojen avustukset, noin 3,1 miljoonaa.
Viestintä ja markkinointi söivät lähes 2,6 miljoonaa euroa.
Oli aika palata takaisin Oulun kaupungin juttusille.
”Eteen tulee sumuverho”
Oulun kaupunki toimitti Ylelle muun muassa tytäryhteisöraportin ja papereita kulttuurisäätiön yleisestä toiminnasta ja taloudesta.
Lisäksi Yle sai säätiötä koskevat tilintarkastuskertomukset vuosilta 2022–2025. Tilinpäätöksistä ei ollut löydetty huomautettavaa.
Kaupungin mukaan sillä ei ole muita rahojen käyttöselvityksiä tai esimerkiksi kuitteja säätiön toiminnasta.
Tiedot jäivät yhä yleisluontoisiksi.
Yle pyysi julkisoikeuden professoria Tomi Voutilaista arvioimaan tilannetta.
Avaa kuvien katselu
Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Tomi Voutilainen tuntee muun muassa julkisten varojen käytön sääntelyä ja valvontaa. Kuva: Paulus Markkula / Yle
Voutilainen näkee asiassa selvän avoimuusongelman: kyse on oululaisten veronmaksajien rahoista, joiden käytön pitäisi olla kaikille täysin läpinäkyvää.
– Nyt eteen tulee sumuverho, koska toiminta on järjestetty tavalla, johon avoimuus ei kaikilta osin ulotu. On Oulun kaupungin omissa käsissä, missä laajuudessa tietoja on saatavissa.
Professorin mukaan on tavanomaista, että kaupungit pyörittävät osaa toiminnastaan säätiöiden tai in-house-yhtiöiden avulla, joilla ei ole velvollisuutta kertoa tarkasti, mihin rahaa kuluu.
– Merkittävä määrä julkisia varoja kanavoituu tällaisten organisaatioiden kautta. Epäkohta on Suomessa tunnistettu, mutta toistaiseksi tällaisia toimijoita ei ole saatu julkisuuslain piiriin.
Kaupunginjohtaja: Ei tarvetta tarkastella kuitteja
Oulun kaupunginjohtajan Ari Alatossavan mielestä tilanteessa ei ole todellista ongelmaa.
Alatossava sanoo, että vaikka kaikkea taloustietoa ei olekaan julkisesti saatavilla, se ei tarkoita, etteikö julkisen rahan käyttöä kontrolloitaisi. Kaupunginjohtaja huomauttaa, että Oulu on itse nimennyt säätiölle hallituksen, joka valvoo toimintaa.
– Hallituksella on apunaan sama tilintarkastaja kuin kaupungilla. Jos tilintarkastaja löytää jotakin, hän kirjaa sen raporttiinsa ja nostaa asian esille hallituksessa. Yleensä tällaiset asiat tulevat myös julkisuuteen, jos ovat tullakseen.
Alatossavan mukaan kaupungilla ei ole tarvetta tarkastella kulttuurisäätiön kaltaisten tytäryhteisöjensä kirjanpitoa.
– Emme me mitään kuitteja täällä katso.
Alatossava sanoo, että säätiön rahankäyttöä käydään yleisesti läpi muun muassa kaupungin ja säätiön välisissä omistajaohjauskeskusteluissa.
Avaa kuvien katselu
Ari Alatossavan mukaan Oulun kaupunki on ollut tyytyväinen tapaan, jolla säätiö on toteuttanut kulttuuripääkaupunkivuotta. Arkistokuva. Kuva: Paulus Markkula / Yle
Oulun kaupungin oman tarkastuslautakunnan raportista ilmenee, etteivät keskustelut ole aina toteutuneet kuten pitäisi.
Yksi keskustelu järjestettiin maaliskuussa 2023 ja seuraava vasta marraskuussa 2024, eli väli venyi vuosittaisesta jopa vuoteen ja kahdeksaan kuukauteen.
Lautakunta suositteli konsernihallintoa varmistamaan, että omistajaohjauskeskustelut pidetään ajallaan. Viime vuoden raportissa tilanteen kerrotaan korjaantuneen.
Tarkastuslautakunta on lisäksi suosittanut arvioimaan, ”voitaisiinko kaupungin vahvemmalla edustuksella säätiön hallituksessa parantaa hankkeen strategista toiminnanohjausta ja riskienhallintaa”.
Hallituksessa on istunut alusta asti vain yksi Oulun kaupungin edustaja, viime vuosina Ari Alatossava. Muita jäseniä ovat olleet vaihtelevia aikoja muun muassa Osuuskauppa Arinan, Kaleva Median, Oulun yliopiston ja mediataiteen edustajat.
Tänä keväänä hallitukseen nimettiin kaksi kaupungin edustajaa lisää.
Oulun kulttuurisäätiön hallitus vuosille 2026–2028
Puheenjohtaja
- Pääjohtaja emeritus, museoneuvos Risto Ruohonen
Varapuheenjohtaja
- Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava
Muut jäsenet
- Hallitusammattilainen Annukka Lantto
- Osuuskauppa Arinan toimitusjohtaja Reima Loukkola
- Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen
- Oulun yliopiston entinen rehtori Arto Maaninen
- Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä
- Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Katariina Kummala
- Lapland Hotels Oulun hotellinjohtaja Tiina Vähäkuopus
Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtajan Piia Rantala-Korhosen mukaan on yleinen käytäntö, että kulttuuripääkaupunkihanketta toteuttaa jokin itsenäinen organisaatio, kuten säätiö.
– Se on itse asiassa kansainvälisen asiantuntijaraadin edellytyksenäkin. Sillä halutaan turvata kulttuuri- ja taideohjelman itsenäinen valmistelu niin, ettei siitä päätetä kaupungeissa poliittisesti.
Hän vakuuttaa, että kulttuurisäätiö kuluttaa rahojaan hyvin harkiten ja sillä on tarkat sisäiset valvontaprosessit. Myös rahoittajien kanssa käydään aktiivista keskustelua.
Rantala-Korhonen toivoo rahapuheen rinnalle keskustelua siitä, mitä hyvää Oulussa on saatu ison hankkeen kautta aikaiseksi: esimerkiksi matkailijoiden määrä on ollut tänä kesänä selvässä kasvussa.
Avaa kuvien katselu
Taide näkyy tänä vuonna eri puolilla kaupunkia. Super Kello -marmoriveistos Kellon Kiviniemessä on yksi osa Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa. Kuva: Antti Valtteri Tauriainen / Yle
Hieman ennen kuin tätä juttua ollaan julkaisemassa, tapahtuu jotakin yllättävää.
Ministeriö toimitti pinon asiakirjoja
Oulu2026-hankkeen toinen päärahoittaja, opetus- ja kulttuuriministeriö, on ollut tietoinen, että Yle on selvittänyt hankkeen raha-asioita.
Yle pyysi juttuprojektin aikana myös ministeriöltä tiedot siitä, millä tarkkuudella kulttuurisäätiö on raportoinut sille valtion rahojen käytön ja käyttökohteet. Tiedoista oli tarkoitus laatia erillinen juttu.
Tämän jutun julkaisun kynnyksellä Yle kuuli ministeriön neuvottelevalta virkamieheltä Iina Berdeniltä yllättäen, että ministeriön papereista löytyy myös tietoja Oulun kaupungin rahoista. Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että kaupunki käyttää hankkeeseen saman verran.
Berden kysyi, voisiko Yle odottaa, että ministeriön toimittamat asiakirjat saapuvat ennen kuin juttu julkaistaan, jotta artikkeliin saadaan tarkempia taloustietoja.
Yle sai tietopyynnöllä runsaasti asiakirjoja, joiden joukossa oli esimerkiksi eri vuosien talousarvioita ja rahoitussuunnitelmia. Ne näyttävät, miten rahoituksen käyttö jakaantuu kaupungin, ministeriön, hankkeiden ja yksityisen rahoituksen välillä.
Alla olevassa grafiikassa on yksi esimerkki vuosien 2025–2026 suunnitelmasta.
Kolme suurinta kuluerääOulu2026-hankkeen suunnitelma 2025-2026,talousarvio ja rahoitusKolme suurinta kuluerääOpetus- ja kulttuuriministeriöOulun kaupunkiHenkilöstökulutUlkopuolisetpalvelutMuut kulut0 €500 000 €1 000 000 €1 500 000 €2 000 000 €2 500 000 €3 000 000 €3 500 000 €4 000 000 €4 500 000 €Lähde: Oulun kulttuurisäätiö, opetus- ja kulttuuriministeriöGrafiikkaan on poimittu vain Oulun kaupungin ja ministeriön rahoitusosuudet. Ulkopuolisiin palveluihin kuuluvat muun muassa viestintä ja markkinointi, ohjelmatyön asiantuntijapalvelut ja kulttuuriohjelman ostopalvelut. Muihin kuluihin lukeutuvat esimerkiksi avustukset kulttuuriohjelman toteuttajille, liki 3,8 miljoonaa.
Ministeriön hallusta löytyivät myös säätiön tuloslaskelmat, jotka olivat selvästi tarkemmat kuin julkisissa tilinpäätöksissä.
Niistäkään ei silti pysty näkemään yksityiskohtaisempaa erittelyä siitä, millainen siivu minkäkin rahoittajan rahoista on lopulta käytetty mihinkin.
Esimerkkejä tuloslaskelman kuluista. Esimerkkejä tuloslaskelman kuluista. Suurimmat kulut ovat henkilöstökulut yli kaksi miljoonaa euroaOulun kulttuurisäätiön tuloslaskelma 1.3.2025-31.12.2025Esimerkkejä tuloslaskelman kuluista0 €1 milj. €2 milj. €3 milj. €HenkilöstökulutJaetut avustuksetAsiantuntijapalvelutMarkkinointi-jamainoskulutMuut palvelutAvustukset ja apurahatyksityishenkilöilleMuut matkakulutMajoituspalvelutLähde: Oulun kulttuurisäätiö, opetus- ja kulttuuriministeriöGrafiikkaan on poimittu esimerkkejä tuloslaskelman kuluista yhdeltä vuodelta. Mukana ovat muun muassa kulut, joihin on mennyt eniten rahaa sekä esimerkiksi matka- ja majoituskulut. Majoituspalveluihin on kulunut reilu 67 000 euroa ja muihin matkakuluihin noin 118 000 euroa.
Iina Berden kertoo, että tämä taso riittää, ellei ole erikseen syytä lähteä tekemään tavallista tarkempaa selvitystä.
– Sellaista syytä ei ole ilmennyt.
Berdenin mukaan Oulu2026-hanke on edennyt tähän mennessä erinomaisesti.
Yle kysyi Berdeniltä, haluaako hän kommentoida sitä, ettei Oulun kaupunki vaikuta seuraavan rahojen käyttöä samalla tarkkuudella kuin ministeriö.
Hän ei halunnut ottaa asiaan kantaa.
Ylen tietojen mukaan Iina Berden on ollut tämän jutun tiimoilta yhteydessä sekä Oulun kaupunginjohtajaan että säätiön johtoon.
Berdenin mukaan kyse oli tavanomaisesta yhteydenpidosta, eikä siihen liittynyt mitään erityistä.