Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen: ”Kovin heikolla pohjalla näyttää hankintatoiminta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella olevan.”
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen. Anu Kivistö
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päätös tilata viestinnän konsulttipalveluita ilman kilpailutusta entiseltä Lääkäriliiton viestintäjohtaja Lauri Korkeaojalta oli virheellinen.
– Kovin heikolla pohjalla näyttää hankintatoiminta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella olevan, kun tällaiseen kompastutaan, Voutilainen sanoo.
Viestintäpalvelut on julkisissa hankinnoissa luokiteltu yleisiksi tavallisiksi palveluhankinnoiksi, joiden kansallinen kynnysarvo on 60 000 euroa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hankintakeskus arvioi, että alueen kohua nostattaneessa hankinnassa kyseessä olivat hankintalain E-liitteen mukaiset erityiset hallinnolliset palvelut, jolloin hankinnan kynnysarvo on 300 000 euroa.
Länsi-Uudenmaan hv-alueen konsernipalvelujen johtaja Markus Syrjänen perusteli Iltalehdelle hv-alueen menettelytapaa sillä, että erityisiin hallinnollisiin palveluihin kuuluvat ”hallinnolliset ja valtionhallinnon palvelut, joita ovat esimerkiksi lainsäädäntöön liittyvät palvelut ja valtionhallinnon tukipalvelut.”
Voutilainen tyrmää Syrjäsen tulkinnan. Hänen mukaansa hankinta on selvästi EU:n CPV-luokituksen vastainen. CPV on Euroopan unionin virallinen, julkisia hankintoja varten luotu yhtenäinen luokittelujärjestelmä.
– Nämä (viestinnän konsulttipalvelut) kuuluvat hyvinvointialueen tehtäviin ja toimialaan, eikä hankinnanperusteena esitetyt valtionhallinnon palvelut Voutilainen sanoo.
Länsi-Uudenmaan hv-alue pani hankinnan jäihin sen jälkeen, kun asiasta oli noussut julkinen kohu.
Voutilainen korostaa, ettei olisi ollut hv-alueelta kovin kummoinen työ tarkistaa asia CPV-koodistosta.
– Käytin tähän muutaman minuutin aikaa ja löysin koodin suhdetoiminnan hoito, johon tällaiset konsulttipalvelut hankinnat kuvauksen mukaan sopivat.
Näin ollen hankintaan olisi pitänyt soveltaa 60 000 euron kynnysarvoa.
60 000 euron kynnysarvo on Suomen julkisissa hankinnoissa kansallinen rajanveto tavara- ja palveluhankinnoille sekä suunnittelukilpailuille (ilman arvonlisäveroa). Jos hankinnan arvo jää tämän alle, kyseessä on pienhankinta, jota ei tarvitse kilpailuttaa laissa säädetyllä virallisella tavalla. Ylittyessään hankinta on kilpailutettava kansallisen hankintalain mukaisesti.
– Hyvin taitamattomasti tehty hankintayritys, On selvää, että jos siitä on tehty oikaisuvaatimus, niin tämä hankintapäätös pitää kumota, Voutilainen sanoo.
Hän sanoo, ettei tapaus ole harvinaislaatuinen. Hänen mukaansa CPV-koodien kautta on ennenkin yritetty kehittää erilaisia kiertoteitä, jotta konsultointi- tai muita palveluita ei tarvitse kilpailuttaa.