Juttu tiivistettynä
- Tanska on tehnyt lakiesityksen, joka purkaisi viestipalvelujen salauksen yksityiskäyttäjiltä.
- Ehdotuksen mukaan viestipalvelut velvoitettaisiin seulomaan viestejä lasten hyväksikäyttöä koskevan materiaalin havaitsemiseksi. Pääsy viesteihin myönnettäisiin myös viranomaisille.
- Lakiehdotus on herättänyt laajaa kritiikkiä ja huolta yksityisyydensuojan ja tietoturvan näkökulmasta.
- Esityksen käsittely EU:ssa etenee syyskuussa. Näillä näkymin asiasta äänestetään lokakuussa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
EU-puheenjohtajamaa Tanska on tehnyt lakiesityksen, joka johtaisi viestipalvelujen salauksen purkamiseen yksityisiltä käyttäjiltä.
Tanskan esityksen mukaan päästä päähän salattuja viestipalveluita velvoitettaisiin seulomaan kaikkien käyttäjien viestit lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin varalta.
Päästä päähän salausta käyttäviä viestipalveluja ovat muun muassa Facebook Messenger, Whatsapp, Signal ja Telegram.
Päästä päähän salaus turvaa sen, että viestin sisältö näkyy vain sen lähettäjälle ja vastaanottajalle. Viestin välittävä palvelu ei pysty selvittämään salatun viestin sisältöä.
Tanskan esityksen mukaan viestien seulomiselta välttyisivät jatkossa ainoastaan valtion ja armeijan työntekijät.
Niin kutsuttu CSAM-lakihanke on saanut laajasti arvostelua osakseen. Suomalaisista europarlamentaarikoista näyttävimmin asiaan on kantaa ottanut Aura Salla (kok.). Salla työskenteli teknologiayhtiö Metan EU-asioista vastaavana yhteiskuntasuhdejohtajana vuosina 2020–2023.
Hän on arvostellut ehdotusta kovin sanoin sosiaalisessa mediassa ja saanut siellä viestilleen laajasti vastakaikua.
– Tämä on ensinnäkin räikeä loukkaus yksityisyydensuojaa vastaan. Lain alkuperäinen tarkoitus oli kitkeä lapsipornoa viestikanavista, mutta nyt hanke on kääntymässä itseään vastaan, Salla sanoo Ylelle.
Europarlamentaarikko Aura Salla arvostelee Tanskan EU:ssa ajamaa lakihanketta.
Tietosuojavaltuutettu Anu Talus on Sallan kanssa samoilla linjoilla.
– On olemassa konkreettinen ja jopa todennäköinen riski, että ihmisten viestien valvonta laajenee myös muihin tilanteisiin kuin yksinomaan lapsiin kohdistuvaan rikollisuuteen.
Esityksen mukaan tietyille jäsenmaiden viranomaisille myönnettäisiin keinot seurata ihmisten yksityisviestejä.
Lainsäädännön riskejä ei tiedosteta
Viestipalvelujen salauksen purkaminen tarkoittaisi, että myös rikolliset pääsisivät helpommin käsiksi viestipalvelujen tietoihin, Salla sanoo. Tämä lisäisi tietoturvariskejä.
– Usein kuulee sellaisia lausuntoja virkamiehiltä ja eri poliitikoiltakin, että annetaan vaikka poliisille pääsy näihin salattuihin viestipalveluihin. Ongelma on kuitenkin se, että jos koodin rikkoo jollekin, se on rikki kaikille.
EU:n virkamieskunnalla on Sallan mukaan selvästi haasteita uuden teknologian ja sen ominaisuuksien ymmärtämisessä.
Avaa kuvien katselu
Tietosuojavaltuutettu Anu Talus kuvattuna kesäkuussa 2024. Kuva: Mimmi Nietula / Yle
Samansuuntaisen arvion antaa tietosuojavaltuutettu Talus.
– Kyse voi olla osittain myös siitä, ettei ihan selkeästi nähdä mahdollisia seurauksia, mitä siitä voi seurata. Kyse on kuitenkin aika teknisestä asiasta.
Unkarin aiempi esitys torpattiin
Taluksen mukaan EU:ssa on viime vuosina herätty uudella tavalla yhteiskunnan digitalisaatioon liittyviin uhkiin. Siksi niiltä halutaan myös suojautua. Vuodesta 2022 esillä ollut CSAM-hanke liittyy tähän kehitykseen.
– Päämäärät ovat tietysti tosi hyväksyttäviä. Kyllähän me kaikki haluamme suojella lapsia. Keinot eivät silti välttämättä ole aina suhteessa tavoiteltuun päämäärään.
Taluksen mukaan esitetyn lainsäädännön keskeinen haaste on se, että viestien valvonta olisi hyvin laajaa ja kohdentamatonta.
– Me kaikki olisimme ikään kuin epäilyksen alaisia. Kaikkien meidän viestit voitaisiin skannata.
Aura Salla korostaa, että oikeusvaltiossa jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan.
– Niin sanottu Kiinan malli, jossa kaikkia ihmisiä valvotaan, on todella vaarallinen tie, ja se ei missään nimessä vastaa Euroopan unionin arvoja, Aura Salla sanoo.
Suomessa ihmiset luottavat viranomaisiin. Kovinkaan moni ei kuitenkaan tahdo antaa Unkarin pääministerille Viktor Orbánille ja tämän virkakunnalle mahdollisuutta käydä läpi ihmisten yksityisiä viestejä, Salla perustelee.
Avaa kuvien katselu
Tanskan pääministeri esitteli maan puheenjohtajuuden ohjelman Euroopan parlamentin istunnossa Strasbourgissa 8. heinäkuuta 2025. Kuva: Guillaume Horcajuelo / EPA
Viime vuonna hanketta edisti juurikin silloinen EU-puheenjohtajamaa Unkari, mutta asetusluonnos torpattiin. Nyt käsittelyssä on kompromissiesitys, jota sekä Talus että Salla pitävät vielä viimevuotista versiota huonompana.
– Tanskan esityksessä yksityisviestien skannaaminen toteutettaisiin tekoälyn avulla. Myös Unkarin esityksessä tekoäly oli mukana, mutta se ei ollut ainoa vaihtoehto, Salla sanoo.
Tekoälypohjaista järjestelmää Salla pitää monella tapaa ongelmallisena.
Lasta seksuaalisesti esittävää materiaalia etsivän tekoälyn haaviin voisi tarttua esimerkiksi isovanhemmille lähetetty video lapsenlapsen kylpyhetkestä tai uimarannalta otettu lomakuva.
Sallan mukaan huolestuttavaa on myös se, että teknologia, jota viestien seulomiseen käytettäisiin, on vielä täysin kehittymätöntä.
Tanska puolustaa esitystään
Se miksi juuri Tanska on päättänyt edistää laajasti kyseenalaistettua hanketta oman puheenjohtajuutensa aikana, on yllättänyt monet, Salla sanoo.
Yle otti asian tiimoilta yhteyttä Tanskan pääministerin kansliaan, maan oikeus- ja digitalisointiministeriöihin sekä pääministeripuolue sosiaalidemokraattien europarlamentaarikkoryhmään.
Yksikään tahoista ei ollut halukas antamaan asiasta haastattelua.
Avaa kuvien katselu
Tanskan oikeusministeri Peter Hummelgaard puhui medialle heinäkuussa 2025. Kuva: Thomas Traasdahl / EPA
Sosiaalidemokraatti Peter Hummelgaardin johtama oikeusministeriö suostui kuitenkin toimittamaan Ylelle kirjallisen lausunnon Tanskan EU-puheenjohtajuuden nimissä.
– Taistelu lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja sitä esittävän materiaalin kiihtyvää leviämistä vastaan digitaalisilla alustoilla on erittäin tärkeää. On päättäjien vastuulla varmistaa se, että sitä varten on olemassa tehokkaat lait, Tanskan oikeusministeriön lausunnossa todetaan.
Lausunnon mukaan Tanskan CSAM-esitys turvaa perusoikeudet.
– Tanska on tehnyt asiassa kompromissiesityksen, jossa on mielestämme tasapainoisesti huomioitu tehokas oikeudellinen suoja ja EU:n perusoikeudet.
Suomi muodostaa kantansa viimeistään lokakuussa
Suomessa Euroopan unionia koskevien asioiden ja lakiehdotusten käsittelystä vastaa suuri valiokunta. Suuren valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) sanoo, että se muodostaa Suomen kannan Tanskan esitykseen viimeistään lokakuun alussa.
Suomi on vastustanut aiempia CSAM-hankkeeseen liittyviä lakiesityksiä. Sirénin mukaan Tanskan uusi esitys on varsin lähellä niitä, joihin Suomi on jo kannan muodostanut.
Sirén kertoo videolla, että hankkeen tavoitteista ei ole erimielisyyttä, mutta aiempiin esityksiin on liittynyt tietoturvariskejä:
Sirénin mukaan myös Tanskan esityksessä on havaittu tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyviä riskejä.
Hänen mukaansa yhden ongelman ratkaiseminen ei saisi aiheuttaa ongelmia toisaalla.
– Suomi haluaa pitää huolen siitä, että viestien luottamuksellisuus suojataan ja perusoikeudet turvataan myös jatkossa.
Sirénin mukaan Suomen puolueet ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan estämiseksi verkossa tarvitaan EU-tasolla sääntelyä.
Avaa kuvien katselu
Suuren valiokunnan puheenjohtajan Saara-Sofia Sirénin mukaan Suomi muodostaa kanstansa Tanskan esityksestä viimeistään lokakuussa. Kuva: El Bouari Mohamed Sharif / Yle
Aura Salla ja Anu Talus näkevät parhaaksi, että säännöllisin väliajoin esiin ponnahtava lakialoite yksityisviestien seulomisesta unohdettaisiin lopullisesti.
– Jos tämä menee sellaisenaan läpi, niin näkisin, että käytännössä se tekee verkkoympäristöstä turvattomamman, myös lapsille, Talus sanoo.
Syksy hankkeen kannalta ratkaiseva
Tanskan on tarkoitus esitellä ehdotuksensa kokonaisuudessaan Eurooppa-neuvoston työryhmille tänään 12. syyskuuta. Äänestys asetusluonnoksesta on määrä järjestää 14. lokakuuta.
Salla arvioi, että Tanskan esityksen kohdalla ratkaisevia ovat paljon ääniä omaavat suuret vedenjakajamaat kuten Saksa ja Ranska sekä Pohjoismaiden kaltaiset isot koalitiot.
Avaa kuvien katselu
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen saapui Euroopan parlamentin istuntoon Strasbourgissa 11. syyskuuta 2025. Kuva: Ronald Wittek / EPA
Salla ei halua uskoa, että esitykselle löytyisi tälläkään kertaa riittävää kannatusta. Taluksen arvio on skeptisempi.
– Käsitykseni mukaan tilanne on tällä hetkellä aika lailla 50-50, eli jokainen ääni on tosi merkitsevä.