- Ouluun pystytettiin lauantaina kilometrin mittainen ruokapöytä osana kulttuuripääkaupunkivuotta.
- Tapahtuma on kasvanut vuosittain. Viime vuonna pöytä oli 160-metrinen, nyt se kattoi koko keskustan.
- Tapahtumaan arvioidaan osallistuvan 10 000-15 000 ihmistä.
- Pöytäliinojen kuosit suunnitteli kiinalaisia opiskelijoita Oulun ystävyyskaupungista Hangzhousta.
Ouluun pystytettiin ja somistettiin lauantaiksi kilometrin mittainen ruokapöytä. Sitä varten oli painettu reilusti yli kilometrin mitalta pöytäliinaa. Pöydät oli koristeltu runsain kukin.
Kesäillan kattaus on yksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden isoista tapahtumista.
Tältä näyttää kilometrin mittainen ruokapöytä pikakelauksella:
Pitkän pöydän ääressä istuivat myös Elena Nissinen ja Adele Taskila. Nissisen edestä löytyi Shanghai-tacot ja Taskilalle maistui smash burger.
– Täällä on paljon enemmän ihmisiä kuin ajateltiin, olimme ihmeissämme. Ja kelikin on ihan loistava, Nissinen sanoi.
Kaupungin keskusta oli alkuiltapäivästä pullollaan väkeä.
– Tämä on yhteisöllinen tapahtuma, harvoin tällaista on, Taskila sanoi.
Kaksikko otti itselleen haasteeksi – yhteisöllisyyden nimissä – jutella joillekin ventovieraille. Nissinen myös kiitteli sitä, kuinka yhteisöllisesti ja isolla porukalla kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumia on järjestetty.
Avaa kuvien katselu
Adele Taskila (vasemmalla), Elena Nissinen ja Jukka Nevalainen löysivät mieluista syötävää. Kuva: Juha Virranniemi / YlePöydän mitta moninkertaistui
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Oulussa syödään pitkän pöydän ääressä. Tapahtumaa on pilotoitu jo kolmena vuotena, aina pykälää isompana.
– Viime vuona pöydän mitta oli 160 metriä, nyt kilometrin, kertoi tapahtuman vastaava tuottaja Katri Jämsä.
Kauppatorilta Rotuaarin kautta kaupungintalolle ja rautatieasemalle mutkitteleva pöytä ei paljon pitempi voisi olla, sillä se kattoi jo koko Oulun pienehkön ydinkeskustan.
Viidestäsadasta pöydästä rakennettu kokonaisuus katkeili autoteiden risteyksissä, mutta päästä päähän oli matkaa kilometri.
Ruokatoimijoita, niin kivijalassa kuin kojuistakin toimivia, oli mukana kuutisenkymmentä.
– Osa tuli mukaan innokkaasti, osaa piti vähän suostutella. Ihmiset eivät heti ymmärtäneet, kuinka suuren mittaluokan tapahtumasta on kyse, Jämsä sanoi.
Järjestäjät arvioivat, että lounas-, päivällis- ja illalliskattauksen mukana pöydissä ehtii istahtaa kymmenestä viiteentoista tuhatta vierasta.
Avaa kuvien katselu
Ammattiin opiskelevat nuoret olivat tehneet tapahtumaan kukkasomisteita. Kuva: Juha Virranniemi / Yle
Tapahtuman kokonaisbudjetti on noin 100 000 euroa. Oulu2026:n ohjelmajohtaja Samu Forsblom kiitteli sitä, että kun tapahtumaan on ehtinyt valmistautua huolella, näyttää kaikki hyvältä pieniäkin yksityiskohtia myöten.
– Tämä on pohjoisen kaupunkikulttuurin kehittämistä parhaimmillaan. Tässä myös ravintoloitsijat ovat tapahtuman sisällöntuottajia, hän sanoi.
Pöytäliina yhteistyönä kiinalaisten kanssa
Pöydissä oli liinat, joihin on painettu viittä erilaista kuosia.
– Nämä tuovat värikkyyttä keskustaan, Adele Taskila sanoi.
Elena Nissinen otti pitkistä pöytäliinoista kuvia muistoksi.
– Nämä ovat aivan mahtavia, hän sanoi.
Avaa kuvien katselu
Värikkäitä pöytäliinoja on painettu Kiinassa yli kilometrin verran. Kuva: Juha Virranniemi / Yle
Päivi Tahkokallio Proto – Pohjois-Suomen muotoilijoista kertoi, että kuosit ovat kiinalaisten opiskelijoiden käsialaa.
– Hangzhou on Oulun ystävyyskaupunkeja, ja siellä sattuu olemaan yksi Kiinan parhaista design-yliopistoista, hän sanoi.
China Academy of Art -yliopiston opiskelijat hakivat yhtäläisyyksiä Oulun ja Hangzhoun kulttuurien väliltä. Kuosit ovat näyttäviä ja värikkäitä, ja Tahkokallio toivoikin, että ne olisivat esimerkiksi lähde keskustelujen aloituksille, kun ventovieraat istuvat samaan ruokapöytään.
Kiinassa kierrätyspolyesterille painettuja pöytäliinoja oli yhteensä 1 250 metriä. Tahkokallio kertoi, että kattauksen jälkeen liinat tutkitaan. Hyvässä kunnossa olevat liinat jaetaan lopulta kaikille kulttuuripääkaupunkivuodessa mukana oleville 40 kunnalle, samoin Suomen suurlähetystölle ja konsulaatille Kiinassa.
– Annamme kunnille sellaiset ehdot, että liinoille pitää löytyä sosiaalisesti hyvää ja kiinnostavaa jatkokäyttöä ja että liinan elinkaari on mahdollisimman pitkä, Tahkokallio sanoi.