Ardayn tapaus keräsi valtavasti huomiota, koska sillä on merkittävää symbolista arvoa niin Britannian oikeistokonservatiiveille kuin vasemmistoliberaaleille.
Avaa kuvien katselu
Jason Arday esiintyi televisio-ohjelma The Morning Show:n vieraana maaliskuussa 2023. Kuva: Ken McKay/ITV/Shutterstock/All Over Press
18:43•Päivitetty 19:58
- Plagioinnista syytetty Cambridgen entinen professori Jason Arday on kuollut. Poliisi ei epäile rikosta.
- Cambridge aloitti tutkinnan Ardayn akateemisesta pätevyydestä. Arday irtisanoutui.
- Plagiointikohun myötä Ardayta ja hänen valintaansa arvostettuun professuuriin on arvosteltu Britanniassa laajasti. Ardayn tukijat ovat syyttäneet mediaa ajojahdista.
- Tapaus on kerännyt valtavasti huomiota, koska sillä on merkittävää symbolista arvoa oikeistokonservatiiveille ja vasemmistoliberaaleille.
Britanniassa viime päivät kiehunut kulttuurisota on saanut traagisen lopun.
Plagioinnista ja kyseenalaisista väitteistä syytetty Cambridgen yliopiston entinen sosiologian professori Jason Ardayn on kuollut. Poliisi ei epäile tapaukseen liittyvän rikosta, uutisoi Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Arday on ollut Britanniassa mediamyrskyn silmässä. Mediassa on käsitelty Ardayn akateemisiin julkaisuihin ja hänen henkilökohtaisen elämänsä saavutuksiin kohdistuvia epäilyjä.
Cambridgen yliopisto ilmoitti viime viikolla aloittaneensa tutkinnan Ardayn akateemisesta pätevyydestä. Arday irtisanoutui välittömästi tämän jälkeen.
Plagiointikohun myötä Ardayta ja hänen valintaansa arvostettuun professuuriin ovat arvostelleet sekä Britannian oikeisto että vasemmisto.
Poikkeuksellinen tausta Cambridgessä
- Arday nimitettiin Cambridgen sosiologian professoriksi vuonna 2023. Tuolloin häntä kutsuttiin uutisissa esimerkiksi ”yliopiston historian nuorimmaksi mustaksi professoriksi”.
- Arday kertoi avoimesti autismistaan ja kehityshäiriödiagnoosistaan. Hän on sanonut oppineensa puhumaan vasta 11-vuotiaana, lukemaan ja kirjoittamaan 18-vuotiaana.
- Tällaisista lähtökohdista ponnistaneen mustan maahanmuuttajataustaisen nuoren nousu Britannian akateemisen maailman huipulle oli poikkeuksellista.
- Kun Arday palkattiin vuonna 2023, Cambridgessä oli vain viisi mustaa professoria. Esimerkiksi lukuvuonna 2023–2024 Britanniassa oli 26 110 professoria. Heistä 270 oli mustia.
Plagiointisyytöksiä vai mustamaalauskampanja?
Plagioinnista Ardayta alkoi syyttää filosofian tutkija Nathan Cofnas, joka väitti löytäneensä lukuisia plagioituja kohtia Ardayn vuonna 2015 julkaistusta väitöskirjasta.
Cofnas erotettiin Cambridgen Emmanuel Collegesta vuonna 2024 sen jälkeen kun hän väitti blogipostauksessaan, että saavutuksiin ja kykyyn perustuvassa yhteiskuntajärjestelmässä Harvardin yliopistossa olisi ”lähes nolla” mustaa professoria.
Liverpoolin John Moores -yliopisto, jossa Arday kirjoitti väitöskirjansa, totesi Ardayn syyttömäksi plagiointiin selvitettyään asiaa.
Avaa kuvien katselu
Jason Arday puhui The Times Higher Education -median järjestämässä konferenssissa Birminghamissa 28. marraskuuta 2024 Kuva: Alamy/All Over Press
Toinen Ardayn kriitikko oli emeritusprofessori David Harris, joka on kirjoittanut muun muassa ”kriittisestä rotuteoriasta”.
Alun perin Cambridge puolusti Ardayta. Yliopiston mukaan plagiointiväitteet olivat ”iljettävä mustamaalauskampanja, jonka tarkoituksena on horjuttaa hänen uskottavuuttaan”.
Kuitenkin myös tiedemaailmaa käsittelevän Times Higher Education -julkaisun toimittaja Jack Grove oli alkanut tutkia Ardayn mahdollista plagiarismia jo yhdeksän kuukautta ennen Cofnasin julkaisuja.
Hän löysi Ardayn väitöskirjasta laajoja, puutteellisesti lähdeviitteistettyjä otteita esimerkiksi kasvatussosiologi Paula Zwozdiak-Myersin julkaisuista.
Ylen Britannian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowleyn mukaan Ardayn tapaus on Britannian ”kulttuurisodan ytimessä”
Kun Grove pyysi Ardaylta haastattelua, Arday ei vastannut Groven sähköposteihin. Sen sijaan hän ilmoitti poliisille Groven häiritsevän häntä ja hänen mielenterveyttään. Poliisi pyysi Grovea jättämään Ardayn rauhaan.
Arday myönsi brittimedia The Timesille tehneensä työssään ”virheitä”, mutta kiisti syyllistyneensä valehteluun tai plagiointiin. Ardayn mukaan virheet hänen akateemisen uransa alkupuolella johtuivat autismista: hän turvautui jäljittelyyn hahmottaessaan tietoa.
Ardayn mukaan häneen kohdistuva kritiikki oli kohtuutonta ja kumpusi rasistisista lähtökohdista.
Avaa kuvien katselu
Arday kantoi soihtua Lontoon kesäolympialaisissa vuonna 2012. Kuva: Alamy/All Over PressHäkellyttäviä kertomuksia saavutuksista
Julkiseen syyniin joutuivat myös Ardayn kertomukset esimerkiksi hänen urheilusuorituksistaan ja hyväntekeväisyystyöstään.
Hän väitti julkisuudessa esimerkiksi juosseensa 35 päivässä 30 maratonia, joista lukuisia niin, että hänen jalassaan oli hiusmurtuma. The Guardianin haastattelemien lääkärien mukaan tämä olisi äärimmäisen kivuliasta, vaikkei teknisesti mahdotonta.
Arday väitti myös juosseensa yli 960 kilometriä kuudessa päivässä ja keränneensä lähes kuusi miljoonaa euroa hyväntekeväisyyteen. Arvostelijoiden mukaan tämä olisi hyvin vaikeaa ei-julkkikselle.
Kulttuurisodan polttopiste
Professoreihin kohdistuvat plagiointisyytökset eivät yleensä johda näin laajaan mediahuomioon Britanniassakaan.
Ardayn tukijat ovat syyttäneet mediaa ajojahdista. Esimerkiksi Lontoon pormestari Sadiq Khan kirjoitti Ardayn joutuneen häväistyskampanjan kohteeksi.
Kun esimerkiksi Cambridgen historian professori William O’Reillyä syytettiin plagioinnista, huomio oli Ardayn tapaukseen verrattuna vähäistä ja hän pysyi virassaan.
Ardayn tapauksen on arvioitu kasvaneen kokoaan suuremmaksi, koska sillä on merkittävää symbolista arvoa niin Britannian oikeistokonservatiiveille kuin vasemmistoliberaaleillekin.
Oikeistolle Ardayn tapaus on osoitus siitä, että akateemiset standardit on alistettu hyvesignaloivalle woke-agendalle ja että etnisiä vähemmistöjä suositaan epäoikeudenmukaisesti esimerkiksi monimuotoisuuden ja tasa-arvon nimissä.
Esimerkiksi poliittisesti oikealle kallellaan oleva brittimedia The Telegraph nimitti Ardayta ”monimuotoisuuden kansikuvapojaksi”.
Toisaalta vasemmalle kallistuvassa The Guardianissa värilliset tutkijat ovat olleet huolissaan siitä, että Ardayn tapauksen jälkeen rasistiset tahot leimaisivat kaikki värilliset tutkijat lähtökohtaisesti epäpäteviksi.
The Guardianissa Cambridgea on arvosteltu myös siitä, että yliopisto yritti kiillottaa kilpeään palkkaamalla mustien tutkijoiden keskuudessa suhteellisen tuntemattoman Ardayn. Yliopistoa oli aiemmin arvosteltu opiskelijoiden ja henkilökunnan vähäisestä monimuotoisuudesta.
Juttua korjattu 15.8. klo 19.58: Arday sanoi juosseensa 30 maratonia 35 vuorokaudessa eikä 35 maratonia 30 vuorokaudessa.