Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot kasvoivat kaikilla toimialoilla vuosina 2015–2021, mutta erityisen jyrkkä nousu nähtiin sosiaali- ja terveysalalla sekä alle 50-vuotiaiden toimihenkilönaisten keskuudessa.
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus paljastaa, että ahdistuneisuus nousi ensimmäistä kertaa yleisimmäksi uusien poissaolojaksojen syyksi.
Sote-alan naisten keskimääräinen poissaolopäivien määrä nousi kuudessa vuodessa alle 1,6:sta yli 3,8 päivään – se tarkoittaa yli 600 000 lisäpäivää vuodessa.
Poissaolot kasautuivat erityisesti alempiin toimihenkilönaisiin, joiden poissaolopäivien määrä lähes kolminkertaistui. He selittivät lähes puolet koko mielenterveyspoissaolojen kasvusta, vaikka muodostivat vain kolmasosan työvoimasta.
– Tämä osoittaa, että mielenterveyspoissaolot kasautuivat erityisesti tiettyihin naisvaltaisiin ryhmiin, Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Varje toteaa tiedotteessa.
Poissaolojen taustalla on usein masennus tai ahdistuneisuushäiriö. Jälkimmäiset kasvoivat 3,4-kertaisiksi ja nousivat ensi kertaa yleisimmäksi uusien jaksojen syyksi vuonna 2021. Masennukseen liittyvät jaksot ovat edelleen pidempiä ja aiheuttavat enemmän poissaolojen kokonaispäiviä.
Kasvu painottui erityisesti nuoriin ja keski-ikäisiin toimihenkilönaisiin, mutta myös toimihenkilömiehet kokivat lisääntynyttä ahdistukseen liittyvää poissaoloa.
– Muutos ei rajoittunut vain tiettyihin ryhmiin, vaan ahdistuneisuuteen liittyvät poissaolot lisääntyivät kaikissa väestöryhmissä, Varje täsmentää.
Tutkimusprofessori Ari Väänänen arvioi, että taustalla ovat sekä työolojen kuormittavuus että kulttuuriset muutokset, kuten hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltuminen ja ahdistuneisuuden yleistyminen oireiden jäsentämisen tapana.