- Venäjän Karjalassa äänestetään alueen symboleista. Äänestyksellä on vain vähän käytännön merkitystä.
- Itä-Suomen yliopiston asiantuntijoiden mukaan tarkoitus on vahvistaa Karjalan asemaa osana Venäjää tavalla, joka ei uhkaa keskusvaltaa.
- Venäjä haluaa katkaista karjalaisten yhteydet Suomeen. Venäjä julisti heinäkuussa suomalaisen Karjalan Sivistysseuran ”ei-toivotuksi järjestöksi”.
- Karjalaa pyritään venäläistämään historiankirjoituksen avulla, kuten juhlimalla näyttävästi kristinuskoon kääntymisen juhlavuotta.
Venäjän Karjalassa äänestetään parhaillaan tasavallan symboleista.
Karjalamme-nimisessä kilpailussa asukkaat voivat äänestää internetissä kohteita ja hahmoja, jotka on valittu etukäteen kustakin tasavallan 18 piirikunnasta.
– Kilpailulla on yksi tärkeä tavoite. Se auttaa vastaamaan kysymykseen: keitä me olemme? kilpailun järjestäjiin kuuluva Karjalan kansallismuseon johtaja Mihail Goldenberg kertoo paikallislehdessä.
Lisäksi symboleilla toivotaan olevan myönteinen vaikutus matkailuun. Äänestyksellä on virallisesti kuitenkin vain vähän merkitystä.
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kilpailulla pyritään rakentamaan alueen paikallista identiteettiä tavalla, joka ei uhkaa Venäjän keskusvaltaa.
Samalla on tarkoitus korostaa Karjalan asemaa osana Venäjää.
Kartta näyttää Karjalan tasavallan suurimmat asutuskeskukset:
Avaa kuvien katselu
Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: Openstreetmap, MapcreatorKalevala kelpaa osaksi venäläistä tarinaa
Luontokohteiden, raaka-aineiden ja rakennettujen ympäristöjen lisäksi listalle on valittu fiktiivisiä hahmoja. Niihin kuuluvat venäläisen joulupukin eli pakkasukon karjalainen vastine Pakkaine sekä Kalevalasta tuttu Pohjolan emäntä Louhi.
Kalevalaan viittaavat myös runokokoelman keränneen Elias Lönnrotin kunniaksi nimetty mänty sekä Sortavalan Runonlaulajan patsas.
Avaa kuvien katselu
Suomalaiset paljastivat Runonlaulajan patsaan Sortavalan keskustassa vuonna 1935 Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kuva: Sotamuseo
Listan ovat laatineet Karjalan paikallishallinnon edustajat.
Katso, mitä kohteita listalla on:
Äänestyskohteet Karjalan hallintopiireistä
Petroskoi: Äänisen rantakatu
Belomorsk (Sorokka): Vienanmeri
Vienan Kemi: Helmilabyrintti
Kostamus: Kostamuksen rautamalmipelletti
Lahdenpohja: Kurjet-muistomerkki
Medvežjegorsk (Karhumäki): Karhumäen rautatieasema
Mujezerski (Mujejärvi): Vottovaara
Pitkäranta: Valkoiset sillat -vesiputous (Jukankoski)
Segeža: Voitskin koski
Sortavala: Runonlaulajan patsas
Suojärvi: Kristuksen syntymän kirkko
Kalevala (Uhtua): Lönnrotin mänty
Kontupohja: Kivatsun putous
Louhi: Pohjolan emäntä Louhi
Olonets (Aunus): Karjalan Pakkaine
Prionežski (Äänisenranta): Šokšan kvartsiitti
Prääsä: Korkeus 168,5 -sotahistoriallinen muistopaikka
Pudož (Puutoinen): Äänisen kalliopiirrokset
Itä-Suomen yliopiston Venäjän historian dosenttia Kati Parppeita Kalevala-viittaukset eivät yllätä.
Jo Neuvostoliitossa Kalevalan katsottiin edustavan Karjalan alueen kulttuuriperintöä.
– Tämä suomalais-ugrilainen perintö halutaan myös nyky-Venäjällä esittää osana suurta venäläistä tarinaa, Parppei sanoo.
Samalla sivuutetaan Kalevalan merkitys Suomen kansallisen identiteetin keskeisenä rakennuspalikkana.
Idean takana putinilainen nuorisojärjestö
Karjalamme-äänestyksen idea tulee paikallismedian mukaan nuorisojärjestö Ensimmäisten liikkeeltä (Dviženije pervyh).
Presidentti Vladimir Putinin aloitteesta perustettua isänmaallista järjestöä on verrattu neuvostoaikaiseen pioneeriliikkeeseen.
Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen väitöskirjatutkija Aleksandr Osipov arvioi, että putinilainen nuorisojärjestö on pannut pystyyn äänestyksen siksi, että sen pitää keksiä käyttöä valtiolta saamalleen mittavalle rahoitukselle.
Avaa kuvien katselu
Nuorisojärjestö Ensimmäisten liike otti osaa voitonpäivän juhlallisuuksiin Moskovassa vuonna 2024. Poika pitää kädessään valokuvaa ”sotilaallisessa erikoisoperaatiossa” eli Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa kaatuneesta sotilaasta. Kuva: Alamy/All Over Press
Osipov pitää koko kilpailua byrokraattisena puuhasteluna, joka ei kiinnosta laajasti Karjalan asukkaita.
Parppein mukaan äänestys on tapa kanavoida karjalaista kansalaisaktivismia hallinnon kannalta turvalliseen toimintaan.
– Kulttuurisella ilmaisulla on rajansa. Separatismi, vähemmistöjen oikeuksien korostaminen tai keskusvallan kritisoiminen on kiellettyä, hän sanoo.
Karjalaista kulttuuria voisi tukea myös paljon konkreettisemmin, Parppei sanoo.
Esimerkiksi karjalan kielellä ei ole tasavallassa virallisen kielen asemaa.
Äänestys, jossa ei ole valinnanvaraa
Petroskoissa aiemmin asunut Osipov päätti kokeilla osallistumista Karjalamme-äänestykseen.
Täytettyään verkkopalvelussa nimensä ja kotipaikkansa Osipov huomasi, että hän pystyi äänestämään vain kotipaikakseen osoittamassaan Petroskoissa sijaitsevaa kohdetta.
– Tässä ikään kuin valmistellaan ihmisiä duuman [parlamentin alahuoneen] vaaleja varten, koska niissäkään ihmiset eivät voi valita vapaasti, Osipov sanoo.
Avaa kuvien katselu
Petroskoista Karjalan tasavallan symboliksi ehdotetaan Äänisen rantakatua. Kuva: Igor Podgorny/SOPA Images/Shutterstock/All Over Press
Äänestyksen todellinen luonne käy ilmi paikallismedian verkkosivulla.
Karjalan tasavallan hallinnon alainen Respublika-verkkolehti kertoo, että kilpailun voittavat ne viisi kuntaa, joissa äänestysaktiivisuus on korkeinta suhteessa kunnan asukaslukuun. Voittajakunnille luvataan rahoitusta alueen kehittämiseen.
Parppein mukaan tämäntyyppisessä äänestyksessä asukkaita osallistetaan näennäisesti.
– Ajatuksia ohjataan pois rapistuvasta infrastruktuurista ja luodaan kuvaa siitä, että ihmiset tulevat kuulluiksi, hän sanoo.
Yhteys Suomeen halutaan katkaista
Karjalan symbolien äänestys palvelee Venäjällä vallalla olevaa ajatusta, jonka mukaan vähemmistökulttuuria saa ja pitää säilyttää, kunhan se tapahtuu Venäjän yhteisen kansallisen identiteetin puitteissa.
Keskusvallalle Karjalan tasavalta näyttäytyy mahdollisena uhkana siksi, että kyseessä on Suomen naapurissa sijaitseva reuna-alue. Venäjä on listannut Suomen ”epäystävälliseksi valtioksi”.
Venäjän viranomaiset julistivat heinäkuussa suomalaisen Karjalan Sivistysseuran ”ei-toivotuksi järjestöksi”.
Parppein mukaan päätöksellä pyritään estämään karjalaisten rajat ylittävää yhteistyötä ja torjumaan ajatus yhteisestä karjalaisesta identiteetistä.
Videolla Parppei kertoo, miten Venäjä on jo onnistunut karjalaisuuden ”omimisessa”:
Venäjä juhlii pian Karjalan juhlavuotta
Venäjä on jo vuosien ajan kirjoittanut historiaa uudestaan ja pyrkinyt historian kautta vahvistamaan näkemystä Karjalasta venäläisenä.
Parppei nostaa esiin myös ensi vuonna Venäjällä järjestettävän Karjalan kristinuskoon kääntymisen 800-vuotisjuhlan. Tapahtumaa aiotaan juhlia Venäjällä näyttävästi.
Avaa kuvien katselu
Putin korostaa uskonnon ja historian merkitystä pyrkiessään oikeuttamaan Venäjän valtapyrkimyksiä. Kuvassa Putin vierailee Karjalan tasavavallassa sijaitsevassa Valamon luostarissa Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenkan kanssa vuonna 2023. Kuva: EPA-EFE
Parppein mukaan Venäjällä halutaan korostaa ajatusta, jonka mukaan karjalaiset liittyivät kristinuskon myötä osaksi ”Pyhää Venäjää”. Taustalla on vanhassa kronikassa mainittu vuoden 1227 tapahtuma, jossa Novgorodin ruhtinaan kerrotaan kastaneen suuren joukon karjalaisia.
Parppei selittää, että kyse ei ole todistetusti historiallisesta tapahtumasta, jossa kaikki Karjalan asukkaat olisi käännytetty kristinuskoon saati sitten alue liitetty osaksi Venäjää.
Nykyisessä venäläisessä historiankirjoituksessa karjalaisten kasteesta on kuitenkin tehty tärkeä lenkki, joka sitoo Karjalan Venäjän historialliseen jatkumoon.
Sama asetelma toistuu Karjalamme-äänestyksessä: karjalainen kulttuuri ja historia nostetaan esiin, mutta ne asetetaan osaksi Venäjän yhteistä kertomusta.