Työttömyys on yhä korkealla, vaikka Suomen talous on tänä vuonna kasvanut reippaasti. Käänne työmarkkinoilla voidaan nähdä jo syksyllä.
Suomen talous on tänä vuonna ollut vauhdikkaassa kasvussa. Samaan aikaan työttömyys on pysynyt poikkeuksellisen korkealla.
Käänne työmarkkinoilla on lähellä, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
– Uskon, että suunta kääntyy jo tämän vuoden aikana työllisyyden kohdalta nousuun ja työttömyyden kohdalta laskuun, hän jatkaa.
Tyypillisesti on arvioitu, että työmarkkinoilla talouskasvun vaikutukset alkavat näkyä selvemmin noin puolen vuoden tai vuoden kuluttua.
Bruttokansantuote kääntyi nousuun jo viime vuoden lopulla, ja talous on kasvanut ennakkotietojen mukaan tammi–kesäkuussa keskimäärin kaksi prosenttia vuoden 2025 vastaavasta ajankohdasta.
Appelqvist arvioi, että koska kasvua on jatkunut jo kolme neljännestä, työllisyyden nousu olisi nähtävissä hyvinkin pian, mahdollisesti jopa jo syksyn aikana.
Ennakoitua nopeammin
Vuosineljännesten luvut ovat olleet Appelqvistin mukaan myös huomattavasti parempia kuin mitä keväällä osattiin odottaa.
Keväällä moni pelkäsi, että Lähi-idän tilanne painaisi Suomen taloutta, mutta siitä ei ole toistaiseksi juuri merkkejä.
– Talous on mitä ilmeisimmin kasvanut selvästi ennakoitua paremmin. Nyt on kovat paineet korjata talousennusteita ylöspäin, hän sanoo.
Elokuussa julkaistuissa tuoreemmissa ennusteissa tämän vuoden kasvuksi on tyypillisesti arvioitu noin kaksi prosenttia. Appelqvistin mukaan sekin on varovainen arvio.
Kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen nousi tänä vuonna parhaalle tasolle yli neljään vuoteen. Kuvituskuva. Antti Mannermaa
Ensimmäiset merkit
Työttömien määrä kasvoi jälleen kesäkuussa edellisvuoteen verrattuna. Kesäkuussa työttömiä 15–74-vuotiaita oli Suomessa 297 000.
Appelqvist kuvailee työttömyyttä ”poikkeuksellisen korkeaksi”.
Työllisyyden piristyminen alkaa todennäköisesti nykyisten työntekijöiden työajan lisääntymisestä, arvioivat Appelqvist sekä palvelualojen työnantajajärjestö Paltan pääekonomisti Martti Pykäri.
– Ensin varmaan nähdään, että työtunnit kasvavat, ja sitten aletaan tarvita lisää henkilöstöä, Pykäri sanoo.
Rekrytoinnit käynnistyvät hänen mukaansa melko nopeasti suhdanteen vahvistuttua.
Toinen varhainen muutos näkyy asiantuntijoiden mukaan vuokra- ja keikkatyössä. Pykäri kertoo, että näkymä on parantunut yksityisessä työnvälityksessä ja henkilöstövuokrauksessa, mikä kertoo laaja-alaisemmista työvoimatarpeista.
Työttömien määrä kuitenkin laski toukokuusta, jolloin 15–74-vuotiaita työttömiä oli ennätykselliset 376 000 eli enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Kuvituskuva. Joel Maisalmi
Työllisyyden kasvun vahvin merkki näkyy Appelqvistin mukaan vasta siinä vaiheessa, kun vakituisia kokoaikaisia työpaikkoja alkaa tulla enemmän tarjolle.
Työmarkkinatorille ilmoitettiin Ylen tietojen mukaan kesäkuussa 31 400 uutta työpaikkaa, mikä on 300 paikkaa enemmän kuin vuosi sitten. Kehitystä voi hidastaa kesän lomakauden aiheuttama hiljaisempi jakso.
– Oma fokukseni on siinä, mitä näille tilastoille tapahtuu syksyn mittaan, Appelqvist sanoo.
Vaikka suunta on oikea, Appelqvist huomauttaa, että työttömyys pysyy korkealla vielä pitkään.
Kehitykseen vaikuttaa luottamus
Kuluttajien luottamusindikaattori nousi tänä vuonna parhaalle tasolle yli neljään vuoteen. Luottamuksen nousu perustui pääasiassa Suomen taloutta koskevien odotusten paranemiseen.
Globaalit kriisit painoivat luottamuksen pitkäksi aikaa hyvin heikoksi, ja noususta huolimatta se on yhä pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Appelqvistin mukaan luottamuksen parantuminen vaikuttaa ihmisten kulutukseen ja sitä kautta talouskasvuun ja työllisyyteen. Kehitys alkaa ruokkia itseään.
– Kuluttajaluottamus vahvistuu, mikä ruokkii yksityistä kulutusta, ja se taas näkyy työvoimatarpeena palvelualoilla, mikä puolestaan lisää kuluttajien luottamusta, Pykäri sanoo.
Kuluttajaluottamus vaikuttaa Appelqvistin mukaan erityisesti suuriin ostopäätöksiin, kuten asuntojen ja autojen hankintaan. Kuvituskuva. Antti Mannermaa
Kotitaloudet ovat säästäneet pitkään paljon, joten kasvunvaraa on selvästi, asiantuntijat kertovat.
– Ihmisillä on jonkin verran patoutunuttakin kulutuspotentiaalia. Kun työllisyys kääntyy nousuun, myös palkkasummat alkavat kasvaa. Se tuo ihmisille ostovoimaa ja mahdollisuuksia kuluttaa, Appelqvist sanoo.
Palvelualat työllistävät vahvimmin
Alkuvuoden kasvua ovat vauhdittaneet erityisesti vienti ja investoinnit. Appelqvist odottaa, että kasvu laajenee työvoimavaltaisemmille aloille.
– Odotan, että myönteinen kehitys alkaisi palvelualoilla ja ehkä jonkin verran myös rakentamisessa, hän sanoo.
Asuinrakentaminen ei hänen mukaansa lähde liikkeelle vielä tänä vuonna, vaan aikaisintaan ensi vuonna.
Pykäri on samoilla linjoilla. Hän viittaa Tilastokeskuksen työvoimakertoimiin, jotka kuvaavat sitä, kuinka paljon kysynnän kasvu synnyttää uusia työpaikkoja.
– Nämä kertoimet ovat kaikkein korkeimpia juuri palvelualoilla ja sitten rakentamisessa, Pykäri sanoo.
Työpaikkoja voi syntyä pian myös rakennusalalle, joka on pitkään kärsinyt heikosta taloustilanteesta. Kuvituskuva. Antti Mannermaa
Käytännössä työvoimaa tarvitaan monenlaisissa tehtävissä. Kun esimerkiksi tavarat alkavat liikkua logistiikkaketjuissa, työntekijöitä tarvitaan varasto- ja terminaalitöissä, itse kuljetuksessa ja näihin liittyvissä asiantuntijatehtävissä.
Kotimaisen kysynnän vahvistuessa työvoimatarpeet kasvavat kuluttaja- ja vapaa-ajan palveluissa: asiakaspalvelu-, myynti- ja kiinteistöhuollon tehtävissä sekä majoitus- ja ravintola-alalla.
Teknisissä asiantuntija- ja suunnittelupalveluissa sekä erikoistuneessa rakennustoiminnassa kysyntää kasvattaa Pykärin mukaan esimerkiksi datakeskusten rakentaminen.
– Näkymät näyttävät laaja-alaisesti hyviltä. Jopa rakentaminen, joka on rämpinyt pohjamudissa jo useamman vuoden, alkaa näyttää paremmalta, Appelqvist summaa.