Kiinteistövarainhoitoyhtiö Trevian kokoaa Hanhikiven ydinvoimalan taakse yli kymmenen miljardin euron infrastruktuurirahastoa. Pyhäjoelle on tarkoitus rakentaa amerikkalaisvalmisteinen ydinvoimala.
Hanhikiven tontilla on valmiina ydinvoimalan rakentamisen salliva kaava. hand-out
Pyhäjoelle aiotaan rakentaa amerikkalaisvalmisteinen ydinvoimala.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet kertovat Iltalehdelle, että suunnitelmat ovat pitkällä. Hanke on tarkoitus julkistaa tänä syksynä.
Suomalainen kiinteistövarainhoitoyhtiö Trevian kokoaa lähteiden mukaan infrastruktuurirahastoa, johon on tulossa sijoittajiksi pääomasijoittajia ja institutionaalisia sijoittajia.
Rahaston on määrä ostaa meren rannalla Pyhäjoella sijaitseva ydinvoimalatontti Fennovoima Oy:ltä.
Trevianin toimitusjohtaja Reima Södervall vahvistaa hankkeen Iltalehdelle.
– Olemme tutkineet Hanhikivi-hanketta yli vuoden verran ja olemme kiinnostuneita sen toteuttamisesta. Tausta on sellainen, että meillä on itsellämmekin teollisuus- ja datakeskushankkeita. Sähkön käyttö kasvaa Suomessa varmasti, Södervall sanoo.
Pelkkä aurinko- ja tuulivoiman rakentaminen ei Södervallin mukaan riitä kattamaan kasvavaa sähkönkulutusta.
– Viime talven pakkasiin liittyi tyyni sää. Se on aikamoista myrkkyä suomalaiselle energiamarkkinalle. Niin kutsuttua perusvoimaa eli sääolosuhteista riippumatonta sähköntuotantoa tarvitaan lisää. Ydinvoima alkaa olla aika laajasti hyväksyttyä. Se on päästötöntä energiaa, Södervall painottaa.
Lähteiden mukaan amerikkalainen Westinghouse Electric Company suunnittelisi ja rakentaisi Pyhäjoen ydinvoimalan sen jälkeen, kun Trevianin perustama rahasto olisi ostanut kiinteistön.
Valmista ydinvoimalaa alkaisi pyörittää erillinen operaattori.
Valtava rahoituspaketti
Lähteet kertovat, että infrastruktuurirahastoon kootaan yli kymmenen miljardin euron pääomaa. Hankkeeseen on tulossa kansainvälistä rahoitusta. Valmisteilla olevaa ydinvoimainvestointia luonnehditaan yhdeksi Suomen taloushistorian suurimmista hankkeista.
– Hanke on hirvittävän iso ja vaatii todella järeän rahoituspaketin. Sen eteen olemme tehneet kovasti töitä. Toivon mukaan minulla on jossain vaiheessa syksyä enemmän kerrottavaa. Tällä hetkellä kommentointimahdollisuutta rajoittavat salassapitosopimukset. Mielelläni puhuisin hankkeesta enemmän, koska se on Suomelle tärkeä, Södervall sanoo.
Lähteiden mukaan asianajotoimisto Krogerus toimii hankkeessa kiinteistösijoitusyhtiö Trevianin oikeudellisena neuvonantajana.
Orpon hallitus tukee
Hallituslähteet vahvistavat Iltalehdelle, että pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus suhtautuu myönteisesti periaateluvan myöntämiseen uudelle ydinvoimalalle, joka rakennettaisiin Pyhäjoelle.
Iltalehti kertoi asiasta ensimmäisen kerran huhtikuussa.
Varsinaisen rakennusluvan ydinvoimalalle myöntäisi aikanaan Suomen seuraava hallitus. Mielipidemittauksia johtava oppositiopuolue SDP suhtautuu Iltalehden tietojen mukaan myönteisesti amerikkalaisvalmisteisen ydinvoimalan rakentamiseen Pyhäjoelle.
Lähteiden mukaan infrastruktuurirahasto on kiinnostanut suuria sijoittajia, koska sähkönkulutuksen arvioidaan nousevan Suomessa 2030-luvulla.
Syynä energian tarpeen kasvuun ovat muun muassa kymmenet Suomeen rakenteilla ja suunnitteilla olevat datakeskukset.
Datakeskukset voisivat solmia ydinvoimalaa pyörittävän yhtiön kanssa pitkiä sähkön toimitussopimuksia, jotka osaltaan takaisivat myös infrastruktuurirahastolle vakaan tuoton.
Amerikkalaisyhtiö Westinghouse on kehittänyt energiamarkkinoille uudentyyppisen AP1000-painevesireaktorin. Reaktorin teho on yli 1 100 megawattia.
Pyhäjoen uudessa ydinvoimalahankkeessa on kyse suuritehoisen ydinvoimalan rakentamisesta Suomeen, mikä lisää merkittävästi perusvoiman tuotantoa Suomessa.
Venäläiset ulos
Alun perin Fennovoiman oli tarkoitus rakentaa Pyhäjoen voimalatontille Hanhikivi-niminen ydinvoimala yhdessä Venäjän valtion ydinenergiayhtiön Rosatomin kanssa.
Venäläiset omistivat Fennovoimasta myös vähemmistöosuuden. Yhtiön kotimaisia omistajia ovat olleet suomalaiset suuryritykset ja kuntien omistamat paikalliset energiayhtiöt.
Rosatomin suunnitteleman reaktorin tehoksi kerrottiin 1 200 megawattia.
Kun Venäjä aloitti vuonna 2022 tuhoamissodan Ukrainaa vastaan, Fennovoima irtisanoi sopimuksensa Rosatomin kanssa.
Fennovoima on valmistellut voimalatontin myyntiä parin vuoden ajan.
Mikäli Fennovoima velvoitetaan välimiesmenettelyssä maksamaan venäläisille korvauksia sopimuksen irtisanomisesta, niitä voitaisiin suorittaa Pyhäjoen kiinteistön myymisestä saatavista tuloista.