- Lapinlahden Lähteen Venetsia-talossa on esillä neurokirjolla olevien taiteilijoiden teoksia Aarteita-syysnäyttelyssä.
- Autismisäätiö avasi Galleria Kirjon vuonna 2025. Tavoite on lisätä autismitietoisuutta ja tuoda neurokirjolla olevia ihmisiä näkyviin taiteen kautta.
- Taiteilijoita yhdistää muun muassa se, että he tuovat esille heitä syvällisesti kiinnostavia asioita.
Värikkyys ja iloittelu koristavat Lapinlahden Lähteellä sijaitsevan Venetsia-talon vitivalkoisia seiniä.
Kyseessä on neurokirjolla olevien taiteilijoiden tuotantoa esittelevän Galleria Kirjon Aarteita-syysnäyttely. Sen tematiikka kietoutuu nimensä mukaisesti erilaisten aarteiden ympärille.
Galleria Kirjon ensimmäinen näyttely avautui vuonna 2025.
Avaa kuvien katselu
Milla Göösin Tammenterho (kuivaneula alumiinille, 2025). Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Oliver Torresin Pokaali (sekatekniikka, 2026). Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Juho Arvilan Lego-sydän on tämänvuotista tuotantoa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Juho Arvilan sateenkaaren väreissä hehkuvia legoteoksia ovat inspiroineet Pokémon-kuvasto. Milla Göösin kuivaneulatekniikalla toteutettujen tammenterhojen väriskaala taas ulottuu oranssista magentaan.
Oliver Torresin piirustusten loppumattomissa viivaverkostoissa kohtaavat kaikki mahdolliset värit.
Avaa kuvien katselu
Johanna Konttinen on mukana myös Outsider Art Festivalin toiminnassa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Johanna Konttisen My Little Pony -teemainen Pikkusiskot (kuivaneula kartongille, 2026). Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Johanna Konttisen teokset edustavat taidegrafiikkaa, jota on tehty kuivaneulatekniikalla kartonkilaatalle. Ystävyydestä ja hyväksynnästä kertovissa teoksissa seikkailee My Little Pony.
– Pidän My Little Pony -hahmoista, koska ne ovat söpöjä, pieniä ja minulle myös ystäviä, Konttinen kertoo teoksistaan, joita hän kuvailee ”maitopurkkigrafiikaksi”.
Inspiraatiota taiteeseensa Konttinen hakee muun muassa televisiosta ja sanomalehdistä.
– Katselen, mitä ympärilläni tapahtuu. Pidän myös vanhoista maalauksista, Akseli Gallen-Kallelan Aino-taulu Ateneumissa on hieno.
Kiinnostus jotakin asiaa kohtaa voi olla syvää
Autismisäätiön pyörittämän Galleria Kirjon toimintaperiaate on ollut alusta saakka hyvin selvä. Säätiön kulttuurisuunnittelija Synnöve Lindbergin mukaan kyse on ollut autismitietoisuuden lisäämisestä.
– Me toteutamme ja autamme tekemään näyttelyt. Lähtökohtana kuitenkin on, että autismikirjolla olevat ihmiset tulisivat näkyviksi sellaisina kuin he itse toivovat – esimerkiksi juuri taiteensa tai tarinoidensa kautta.
Avaa kuvien katselu
Kulttuurisuunnittelija Synnöve Lindbergin mukaan Lapinlahden Lähde sopii mainiosti Autismisäätiön kulttuuritoimintaan. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Lindbergin mielestä Galleria Kirjon taiteilijoita yhdistää se, että he tuovat esille asioita, jotka he kokevat kiehtoviksi ja tärkeiksi.
– Neurokirjolla olevien taiteilijoiden taiteessa näkyy se, että heitä kiinnostaa kokonaisvaltaisesti jokin tietty asia. Kiinnostus jotakin aihetta kohtaan voi olla hyvinkin syvää.
Aarteita-näyttelyssä vierailevaa katsojaa saattaa puhutella etenkin se, että taiteilijat edustava autismi- tai neurokirjoa.
– Se tuo kokonaisuuteen toki oman kerroksensa. Ajattelen kuitenkin, että ensisijaisesti tällaista taidetta katsottaisiin taiteena ja oltaisiin aidosti kiinnostuneita taiteen tekijöistä – oli siellä taustalla millaisia erityispiirteitä tahansa.
Avaa kuvien katselu
Hannah Sklarin Witch-tytöt, Wednesday sekä Enid ovat linopiirroksia vuodelta 2025. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Galleria Kirjossa kokoontuu myös Autismisäätiön päivä- ja vapaa-ajan toiminnan ryhmiä.
– Paikka mahdollistaa yhdessä olemisen sekä luonnosta ja ympäristöstä nauttimisen. Tämä on myös salliva ja helposti saavutettava alue, Synnöve Lindberg kiteyttää.
Luonnon ja fantasian kohtaaminen
Johanna Konttisen tavoin myös Milla Göös tekee taidegrafiikkaa. Kuivaneulatekniikalla alumiinille toteutetut tammenterhoaiheiset teokset eivät ole syntyneet ihan hetkessä. Tekniikkaa pidetään yleisesti työläänä ja vaikeana.
– Kuivaneulatekniikassa on paljon vaiheita, jotka pitää opiskella ja opetella. Kuva raapustetaan metallilevylle ja sen jälkeen se painetaan prässin avulla paperille, Göös kertoo.
Milla Göösin Orava ja tammenterho -teos (kuivaneula alumiinille, 2024).
Milla Göös yhdistelee teoksissaan luontoa ja fantasiaa.
Tammenterhoissa Göösiä taas kiinnostaa sekä niiden muoto että rakenne.
– Pidän paljon sekä luonnosta että fantasia-aiheista ja yleensä sekoittelen niitä teoksissani aika paljon toisiinsa.
Fantasiasuosikeikseen Milla Göös mainitsee George R.R. Martinin Tulen ja jään laulut -kirjasarjan ja siitä tehdyn megalomaanisen Game of Thrones -televisiosarjan sekä J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -saagan.
– Tolkienin tapa kertoa tarinaa on kiehtonut minua lapsesta saakka.
Mutta mitä taiteen tekeminen sitten merkitsee Milla Göösille?
– Pääsen toteuttamaan ja ilmaisemaan itseäni. Lisäksi se saa oloni paremmaksi.
Avaa kuvien katselu
Milla Göös ja Johanna Konttinen Lapinlahden Lähteen vehreissä maisemissa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Korjaus 17.08. klo 8:10: Korjattu ensimmäisen kuvatekstin teoksen tekijän nimi.