- Jämsässä on käytetty miljoona euroa hankerahaa luontomatkailun kehittämiseen, mutta yhtenäistä retkeilyreitistöä ei ole syntynyt.
- Virallisen reitistön syntymistä vaikeuttaa alueen sirpaleinen maanomistus. Runkoreitin varrella on 250 yksityistä kiinteistöä.
- Matkailijat eivät nyt löydä reiteille, ja paikalliset joutuvat neuvomaan metsäpoluilla harhailevia.
- Kaupunki haluaa edistää reitistöä sopimusmallilla maanomistajien kanssa.
Jämsästä puuttuu yhä virallinen ulkoilureitistö, joka yhdistäisi alueen lukuisat luontokohteet. Se voisi piristää luontomatkailua ja tuoda iloa myös paikallisille.
Seudun luontomatkailua on kehitetty viiden vuoden aikana useissa hankkeissa. Rahaa on palanut miljoona euroa. Retkeilyreitistön suunnitteluun ja rakentamiseen on mennyt siitä noin puolet, kertoo kaupungin reitistömestari Annastiina Meriläinen.
– Siihen nähden uusia konkreettisia kohteita on saatu aikaan vain kourallinen.
Hankkeet on rahoitettu pääosin rahastojen julkisella tuella, ja alle kolmasosa on kaupungin omaa rahaa.
Silti retkeilykohteet ovat edelleen hajallaan ympäri Jämsää ja neuvottelut alueen maanomistajien kanssa kesken.
Avaa kuvien katselu
Jämsän kaupunki on rakentanut useita uusia taukopaikkoja. Esteettömälle Likopohjan laavulle pääsee autolla. Kuva: Petri Aaltonen / Yle
Reitin rakentamista vaikeuttaa se, että matkalle osuu noin 250 yksityistä kiinteistöä. Jos yksikin maanomistaja sanoo ei, reitti katkeaa siihen.
– Reittiä ei voi edes markkinoida, ennen kuin maankäyttöluvat ovat kunnossa, Meriläinen kuvaa.
Reitistön rakentamisesta keskusteltiin kaupungin järjestämässä reitistöillassa viime viikolla.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Jämsäläinen pyöräilyseura CC Ilves on moittinut julkisesti Jämsän kaupunkia siitä, ettei se kuuntele seurojen näkemystä reitistöjen suunnittelussa. Seura piti oman ”reitistöiltansa” Hartusvuoren maastopyöräilypuistossa samaan aikaan kaupungin tilaisuuden kanssa. Kuva: Petri Aaltonen / YleMatkailijat miettivät, mistä mennä metsään
Hankerahojen turvin Jämsän kaupunki on rakentanut useita laavuja ja tulipaikkoja sekä maisematasanteen. Reittejä on kunnostettu ja siistitty.
Suurin osa kylteistä ja opaskartoista odottaa vielä asennusta, ja niitä viedään maastoon syksyn aikana.
Avaa kuvien katselu
Puihin on maalattu maalitaulumaisia opasteita Pukinvuoren ja Hartusvuoren ulkoilualueilla. Kuva: Petri Aaltonen / Yle
Avaa kuvien katselu
Uusia kylttejä on kritisoitu siitä, ettei niissä kuvata reitin tasoa tai sopivaa kulkuvälinettä. Kuva: Petri Aaltonen / Yle
Toistaiseksi luontoreitit jäävät piiloon esimerkiksi Himoksen matkailijoilta. Se on sääli, sanoo Himoksen alueyhdistystä edustava Maija Suutarinen.
Suutarisen mukaan matkailijat haluavat tekemistä, mutta reittien on oltava opastettuja.
– Pitää tietää, mistä reitti alkaa ja mihin se päättyy ja voiko esimerkiksi pumpata renkaansa, onko latukahvila ja löytyykö vessa.
Uudet makkaranpaistopisteet ja näköalatasanteet eivät vielä tee retkeilyverkostoa.
– On tärkeää, että meillä on pisteitä, joista voi ihailla maisemia, mutta reitistö vaatii aina sen, että koko matka on suunniteltu. Siihen tarvitaan vielä paljon kehitystä.
Avaa kuvien katselu
Laavut ja nuotiopaikat rakennettiin, jotta retkeilijöille olisi monipuolisia taukopaikkoja. Niitä voivat hyödyntää myös ohjelmapalveluyritykset, perustelee reitistömestari Annastiina Meriläinen. Kuva: Petri Aaltonen / YleKaupunkilaiset opastavat nyt eksyneitä
Himoksessa säännöllisesti mökkeilevät pariskunnat Inkeri ja Tapani Sievänen sekä Tuija ja Juhani Sievänen ovat tulleet retkelle Jämsän keskustaan Pukinvuoreen, jonka huippu kohoaa 169 metriin merenpinnasta.
He kertovat, että matkailijat ovat usein metsäpoluilla ymmällään.
– Jos yhtään ajattelee Himoksen matkailua, niin minä laittaisin ensimmäisenä reitit kuntoon, Tapani Sievänen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Reitistömestari Annastiina Meriläinen sai suoran palautteen Sievästen pariskunnilta. Kuva: Petri Aaltonen / Yle
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Myös jämsäläinen Martti Nurminen kiertää päivälenkillään luontopolkuja. Pukinvuori on hänen lempipaikkansa.
– Monia retkeilijöitä olen neuvonut tänne laavulle, kun he ovat välillä tuolla metsän puolella. Täällä on paljon hienoja paikkoja, kunpa väki löytäisi ne.
Videolla ulkoilijat kertovat retkeilykohteiden löydettävyydestä.
Video: Petri Aaltonen YleRakennettava pala palalta
Himoksen alueyhdistyksen Suutarinen on työskennellyt pitkään matkailualalla, myös Lapissa, missä reittejä on rakennettu takavuosina isolla rahalla.
Hän muistuttaa, että pohjoinen ja itäinen Suomi ovat saaneet matkailun kehittämiseen moninkertaisesti enemmän tukea kuin keskinen Suomi.
Matkailutuet eivät mene tasan
- Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan muodostama Suur-Päijänteen alue saa vain murto-osan matkailun kehittämisrahoituksesta.
- Rakennerahastojen tuki Suur-Päijänteen alueelle on ollut 12,8 miljoonaa euroa vuosina 2014–2025.
- Samana aikana Itä-Suomi ja Lappi ovat saaneet kumpikin noin 100 miljoonaa.
- Kun verrataan alueiden matkailukysyntää, eli sitä, minkä verran matkailijat jättävät rahaa alueelle, Suur-Päijänne oli ykkönen vuonna 2024.
Lähteet: Tilastokeskus, Alueellinen matkailutilinpito (ennakkotieto 2024) ja matkailun asiantuntijatalo Flowhouse
Jämsässä reitistöä on rakennettava pala palalta, koska rahaa ei ole.
– Pitää keksiä, miten yhteistyöllä ratkaistaan asioita. Siihen tarvitaan kaupunkia, yrittäjiä, yhdistyksiä ja kuntalaisia.
Avaa kuvien katselu
Maija Suutarinen on entinen matkailualan yrittäjä. Nykyisin hän työskentelee kylien kehittäjänä. Kuva: Petri Aaltonen / YleEi reittitoimitusta, vaan sopimusmalli
Jotta virallinen Himos-Jämsän ulkoilureitistö etenisi, kaupunki haluaa sopia maanomistajien kanssa reitin rakentamisesta ja käytöstä.
Maankäyttöinsinööri Jari Lämsä kertoo, että ulkoilulain mukaisesta reittitoimituksesta on luovuttu. Se on Maanmittauslaitoksen suorittama virallinen kiinteistötoimitus, jossa perustetaan pysyvä ja virallinen oikeus ulkoilureitin pitämiseen toisen omistamalla maa-alueella.
Reittitoimituksesta luopuminen on helpotus monille maanomistajille, sillä he ovat pitäneet sitä raskaana toimenpiteenä.
Maanomistajien on silti sitouduttava ulkoilureittiin pitkäksi aikaa.
– Jos reitille tehdään pysyviä rakenteita julkisilla rahoilla, myös sopimusten maanomistajien kanssa on oltava suhteellisen pitkiä, noin kymmenestä vuodesta ylöspäin, Lämsä sanoo.