Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kertoi viime viikolla keskeyttävänsä kohua herättäneen viestinnän konsulttihankinnan.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) Tampereella kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa. Henri Kärkkäinen
Hyvinvointialue oli tilaamassa ilman kilpailutusta viestintäkonsultointia vastaperustetulta Lääkäriliiton viestintäjohtajan tehtävät jättäneeltä Lauri Korkeaojan yritykseltä 290 000 eurolla, ennen kuin asiasta nousi iso kohu.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) sanoo Iltalehdelle, että on yleensä välttänyt kommentoimasta yksittäisten hyvinvointialueiden päätöksiä.
Iltalehti kysyi Ikoselta kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksen yhteydessä Tampereella tiistaina, miten hän kommentoi sitä, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kokee tarvetta palkata tällä summalla viestintäkonsultointia muun muassa siksi, että hallituksen soten rahoituslakiin tekemät muutokset olivat alueen kannalta huonoja.
Ikonen painottaa tässä yhteydessä yleisellä tasolla, että hyvinvointialueiden rahoitus on tarkoitettu lakisääteisiin tehtäviin.
– Varmasti on hyvä, että jokaisella alueella arvioidaan mahdollisimman tarkkaan se, että rahoituksella edistetään ihmisten palveluita, Ikonen kuittaa.
Eli rahoitus on tarkoitettu Ikosen mukaan palveluiden järjestämiseen ja niistä huolehtimiseen.
Ikosen mukaan on hyvä, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tarkastelee nyt uudelleen konsultointihankintaa ja sitä, kohdentuuko rahankäyttö oikein.
Hän muistuttaa, että alueet päättävät itse rahankäytöstään.
”Rydman on itsekin todennut”
Valtioneuvosto hyväksyi torstaina kokouksessaan asetusmuutoksen koskien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen STEA-rahoitusta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps) esittelemä asetus hyväksyttiin yksimielisesti.
Rydmanin mielestä nyt hyväksytyssä asetuksessa nostettiin asetustasolle ne keskeiset periaatteet, jotka olivat taustana myös hakuilmoituksessa kerrotuille avustuskriteereille. Juuri nämä niin kutsutut Rydmanin kriteerit olivat aiheuttaneet hallituksessa riidan. Kokoomukselle ja RKP:lle kriteerit eivät sellaisenaan käyneet, ja närää herätti myös se, ettei hallitus ollut yhdessä käsitellyt kriteerejä.
Rydman on sanonut edelleen, että hänen ilmoittamansa kriteerit ovat voimassa eikä asetusmuutos synnytä tarvetta aiemman STEA-rahojen hakuilmoituksen päivittämiseen.
Kaikesta huolimatta Ikonen sanoo olevansa tyytyväinen, että hallitus hyväksyi asetuksen yksimielisesti ja samalla suuntaviivat, miten järjestöjen rahoitusta kohdennetaan. Asetuksen linjaukset eivät ole Ikosen mukaan niin poissulkevia kuin jotkut kriteerit.
– Ministeri Rydman on itsekin todennut, että hänen kriteerinsä eivät ole sitovia juridisesti eikä poliittisesti. Siinä mielessä meillä on yhteinen näkemys hallituksessa siitä, että asetus antaa suuntaviivat edetä.
Ikosen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö arvioi nyt sisäisesti hakuilmoituksen päivitystarvetta. Hän huomauttaa, että myös oikeuskansleri arvioi Rydmanin kesäkuussa päättämiä avustuskriteereitä ja niiden painoarvoa. Asiasta on tehty kanteluita oikeuskanslerille.
Ikonen mittavat vaikutukset
Hallitus on päättänyt leikata STEA-rahoitusta merkittävästi. Ensi vuoden STEA-rahoitukseksi jää noin 190 miljoonaa euroa, mikä on kolmannes vähemmän kuin tänä vuonna.
Ikonen sanoo, että kun joka puolelta on jouduttu sopeuttamaan, se koskee myös järjestökenttää.
Leikkaus on niin iso, että vaikutukset järjestökenttään ovat mittavat.
Ikosen mukaan nyt onkin katsottava, että jäljelle jäävällä rahalla tehtävä toiminta on vaikuttavaa ja kohtaavan työn painottaminen avustuksen jaoessa on tärkeää.
– On ollut ihan arvokasta käydä keskustelua, millaisilla periaatteilla rahoitusta tulevaisuudessa jaetaan.