Artikkeli on yli 12 vuotta vanha
Fysiikan opiskelu ei innosta, koska ainetta pidetään vaikeana. Merkittävä syy nähdään alan opettajakunnassa, josta vain vähemmistö on fyysikoita. Vähäinen kiinnostus johtaa siihen, että vientialoilla on pian osaajapula ja ammattilaiset tulevat esimerkiksi Aasiasta.
Avaa kuvien katselu
Kuva: YLE
- Leena Rimpiläinen,
- Hanna Juopperi
Mistä on kyse?
- Ylioppilaskokeessa fysiikan kirjoittajia on vain noin 5 000, kun pitkän matematiikan kirjoittajia on noin 12 500
- Esimerkiksi Oulun yliopistossa on huomattu, että tekniikkaan ja koviin luonnontieteisiin on vaikea löytää opiskelijoita
- Koulutusrehtori Olli Silvén on huolissaan siitä, että tekniikan ja luonnontieteiden ammattilaiset tulevat pian Aasiasta tai Itä-Euroopasta
Ylioppilaskirjoitusten reaalikoe paljastaa fysiikan aseman lukioissa: pitkän
matematiikan kirjoittajia on noin 12 500, fysiikan kirjoittajia vain viitisen
tuhatta. Tätä selittänee paljolti se, että valtaosa alan opettajista on
matemaatikkoja, ei fyysikoita.
Opiskelupaikkojen jaossa ero näkyykin jo selvästi ja tietyt lukiot
menestyvät karsinnoissa vuodesta toiseen, summaa Oulun yliopiston
koulutusrehtori Olli Silvén.
– Teknilliseen tiedekuntaan hakeutuvista opiskelijoista huomattavalla osalla
on fysiikan opettajan oma pääaine ollut fysiikka. Fysiikan vähäinen opiskelu
johtaa siihen, että emme pysty saamaan riittävästi väkeä, joista valita
opiskelijoita tekniikkaan ja niin sanottuihin koviin luonnontieteisiin.
Vientialoilla fysiikan osaajista alkaa olla jo pula niin meillä kuin
muuallakin, pohtii Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvén.
– Ongelmahan on aivan sama kaikissa muissakin länsimaissa, esimerkiksi
Ruotsissa ja Saksassa. Tämä on johtamassa siihen, että tekniikan ja
luonnontieteiden ammattilaiset monesti tulevat muualta, esim. Intiasta, Kiinasta
tai Itä-Euroopan maista.
Koululaitos tukahduttaa innon
Merikosken lukion fysiikan opettaja Kari Pekkala aikoi alun perin tutkijaksi
tai teollisuuden palvelukseen, mutta päätyi puolivahingossa kutsumustyöhönsä.
Ei sitä tee mieli edes opiskella, jos opettaja itse ei ole innostunut.
Katri Pälve
Oppilaiden kiinnostus herätetään jo yläasteella arkihavaintojen
tutkimisella. Koululaitos vain tuppaa tukahduttamaan innon heti alkuunsa.
– Ei tärkeintä ole se, että käy vauhdilla kaikki asiat läpi, jolloin kukaan
ei pysy mukana, vaan keskittyy tärkeimpiin ja varaa siihen riittävästi aikaa.
Fysiikka vaikean aineen maineessa
Fysiikka on lukion reaaliaineista rankimman maineessa ja sitä pidetään
poikien juttuna. Lukiolainen Katri Pälve kumoaa moiset luulot.
– Fysiikasta on hirveästi ennakkoluuloja, että se on tosi vaikea. Monet
eivät ole ikinä ajatelleet niitä asioita syvemmin, vaan katsoneet kerran ja todenneet
että ei tajua. Jos osaa ne kaikki merkit ja yksiköt niin kyllä se menee.
Olennaisen tärkeää on opettajan vaikutus, korostaa Pälve.
– Ei sitä tee mieli edes opiskella, jos opettaja itse ei ole
innostunut.