- Kymmenessä Schengen-maassa on rajatarkastuksia, vaikka sopimus takaa vapaan liikkuvuuden.
- Italia ja Espanja asettivat toisilleen tarkastukset elokuussa. Taustalla on riita maahanmuutosta.
- Tilapäisistä rajatarkastuksista on tullut normaalia vuodesta 2015 lähtien.
- Tutkijat sanovat järjestelmän olevan kriisissä. Se tuskin kuitenkaan kaatuu.
EU:n suurin saavutus.
Eurooppalaisen identiteetin kulmakivi.
Vapauden ruumiillistuma.
Tällaiseksi Schengen-aluetta on kutsuttu. Kyse on EU:n ytimestä ja globaalisti poikkeuksellisesta järjestelystä. Sopimuksen ansiosta 450 miljoonaa eurooppalaista voi ylittää eri Euroopan maiden rajoja ilman rajatarkastuksia.
Suomi liittyi Schengen-sopimukseen 2001. Silloin suomalaistenkin matkustaminen EU-maissa helpottui.
Nyt kaikki tämä näyttää olevan uhattuna.
Tuore esimerkki on Espanjan ja Italian välinen nokittelu. Mailla ei ole yhteistä maarajaa, mutta kumpikin asetti toiselle rajatarkastuksia elokuun alussa Ceutan rajakriisin seurauksena. Italiasta saapuvia lentomatkustajia voidaan siis ohjata Espanjan lentokentällä rajatarkastukseen, kuten alla oleva video näyttää.
Tutkija Alberto Alemanno pitää nykytilannetta ”täysin ennennäkemättömänä”. Italialainen Alemanno on eurooppaoikeuden professori Pariisin kauppakorkeakoulussa.
– Tällaista selkkausta, jossa yksi Schengen-maa kostaa toiselle Schengen-maalle tällä tavalla, ei ole aikaisemmin ollut, Alemanno sanoo Ylelle.
Selkkauksen taustalla on tutkijoiden mukaan suhtautuminen maahanmuuttoon. Italia syyttää Espanjaa löperyydestä ja perustelee tarkastuksia turvallisuudella.
Poikkeuksesta tuli uusi normaali
Italian ja Espanjan määräämät rajatarkastukset ovat vain jäävuoren huippu.
EU-kansalaisten vapaa liikkuvuus on vähin äänin murentunut, ja siitä kertoo alla oleva kartta.
Tälläkin hetkellä peräti kymmenessä Schengen-maassa on käytössä rajatarkastuksia.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: EU, Openstreetmap, Mapcreator
Mahdollisuus tilapäisiin rajatarkastuksiin on keskeinen osa Schengen-sopimusta, muistuttaa eurooppaoikeuden professori Jukka Snell Turun yliopistosta.
Tilapäiset rajatarkastukset voi kuitenkin aloittaa vain, jos maahan kohdistuu vakava uhka.
Silti esimerkiksi Saksa on ketjuttanut rajatarkastuksia jo vuodesta 2015 lähtien.
Poikkeustilanteisiin tarkoitetusta järjestelystä on tullut uusi normaali.
Kriisi. Se on sana, jota tutkija Davide Colombi käyttää puhuessaan Schengen-järjestelmästä. Hän työskentelee brysseliläisessä CEPS-ajatushautomossa.
Kriisi ei kuitenkaan johdu Eurooppaan kohdistuvasta muuttoliikeestä vaan siitä, miten jäsenmaat käyttäytyvät.
– Ikään kuin sääntöjen noudattaminen olisi Schengen-maille vapaaehtoista.
- Schengeniin kuuluvat kaikki EU-maat paitsi Irlanti ja Kypros. Alueeseen kuuluvat unionin ulkopuolelta myös Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein.
- Pysyviä rajatarkastuksia ei tule olla. EU-kansalaisilla on silti oltava mukanaan matkustusasiakirja.
- Schengen-maan kansalainen voi oleskella ilman rekisteröintiä enintään kolme kuukautta toisessa Schengen-maassa.
- Jos henkilö on saanut luvan mennä johonkin Schengen-maahan, hän voi pääsääntöisesti matkustaa muihinkin Schengen-maihin.
- Schengen-alue perustettiin vuonna 1985.
Muutos alkoi vuoden 2015 tapahtumien myötä, jolloin Eurooppaan saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita.
Ennen sitä tilapäisiä rajatarkastuksia oli harvoin. Ne tapasivat kestää päivistä viikkoihin ja perustuivat suuriin yleisötapahtumiin tai korkean tason vierailuihin, kertoo Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Saila Heinikoski.
Rajatarkastukset hidastavat ihmisten ja tavaroiden matkantekoa, ja niillä on taloudellisia kustannuksia.
Suomalaisille matkustajille tilapäiset rajatarkastukset näkyvät yleensä vain vähän. Niiden merkitys on ennen muuta symbolinen ja poliittinen, Heinikoski arvioi.
– Ne ovat maiden päättäjille helppoja toimia, joilla pyritään rauhoittamaan omia kansalaisia, vaikkei tarkastuksilla olisikaan todellisuudessa suurta merkitystä.
Raja- ja muuttoliikekysymykset ovatkin vahvasti politisoituneet.
Esimerkiksi sisäministeri Mari Rantanen (ps.) halusi heinäkuun lopussa rajata Espanjan ulos Schengen-sopimuksesta, vaikkei se ole mahdollista. Viesti näytti olleen suunnattu ennen kaikkea puolueen omille äänestäjille.
Vaarana on kierre
Kesäkuussa EU-maissa tuli voimaan uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus. Sen tarkoituksena on tehostaa Schengen-alueen ulkorajojen valvontaa. Moni odotti, että uudet säännöt vähentäisivät tilapäisiä rajatarkastuksia.
Ceutan rajakriisi osoitti kuitenkin, ettei näin tapahdu, sanovat tutkijat Colombi ja Heinikoski.
Tilapäisisille rajatarkastuksille ei heidän mukaansa näy loppua.
– Rajatarkastuksia ei haluta poistaa, koska se voisi lähettää EU:n ulkopuolelle signaalin, että nyt kyseiseen maahan kannattaa saapua, Heinikoski sanoo.
Miksei EU-komissio tee mitään?
Professori Alemanno on erityisen turhautunut Euroopan komissioon. Komission tulisi valvoa sitä, että Schengen-maat noudattavat sääntöjä.
Komissio ei kuitenkaan ole puuttunut tarkastusten jatkuvaan käyttöön, Alemanno toteaa.
Hänestä erityisesti Italian ja Espanjan välinen selkkaus syö EU:n yhtenäisyyttä.
– Ja tämä tapahtuu kenties pahimpaan aikaan, kun Venäjä haastaa Eurooppaa sotilaallisesti ja Yhdysvallat taloudellisesti ja ideologisesti, Alemanno sanoo.
Professori Alemannon mielestä on ilmeistä, että tilapäisiä rajatarkastuksia käytetään väärin perustein.
Alemannon mukaan komission pitäisi uhata maita sillä, että se vie maat EU:n tuomioistuimeen sääntöjen räikeästä rikkomisesta.
Oikeustieteen professori Jukka Snell on ymmärtäväisempi komissiota kohtaan.
– En näe, että tässä olisi kyse järisyttävästä ihmisoikeusloukkauksesta.
Snellin mielestä Schengen-järjestelmä on edelleen uskottava, vaikka jäsenmaat ottavat tilapäisiä rajatarkastuksia käyttöön herkemmin kuin ennen.
– Onhan Suomikin epäilemättä oikeusvaltio, vaikkei poliisi kaikkeen puutu, Snell toteaa.
– Se ei siis Schengen-järjestelmää murenna, vaikkei komissio heti puutu jokaiseen rikkeeseen.
Schengen-järjestelmä tuskin kaatuu
Alun perin Schengen-sopimuksen ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden taustalla oli taloudelliset tekijät.
Sopimuksen laatijat ajattelivat, että työntekijöiden ja tavaroiden vapaa liikkuvuus tuo taloudellisia hyötyjä – ja tekee Euroopasta houkuttelevan yhtenäisen markkinan.
Tämä hyöty on yhä olemassa. Siksi tutkijat uskovat, että Schengen pitää pintansa.
– Schengen-alue on keskeinen ja ihmisille hyvin näkyvä osa EU:n integraatiota, professori Snell sanoo.