Ministeri Sari Multala kommentoi Iltalehdelle tontilleen kuuluvia asioita kuten mahdollista uutta Suomeen tulevaa ydinvoimalaa ja saako Suomi helpotettua velkatilannetta tilastointitavan muutoksella.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa Tampereella tiistaina. Kokous jatkuu keskiviikkona Lahdessa. Henri Kärkkäinen
Iltalehti on uutisoinut, että kiinteistövarainhoitoyhtiö Trevian kokoaa Hanhikiven ydinvoimalan taakse yli kymmenen miljardin euron infrastruktuurirahastoa.
IL:n lähteiden mukaan amerikkalainen Westinghouse Electric Company suunnittelisi ja rakentaisi Pyhäjoen ydinvoimalan sen jälkeen, kun Trevianin perustama rahasto olisi ostanut kiinteistön.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo yleisellä tasolla, että hallitusohjelman mukaan periaateluvat myönnetään kaikille kriteerit täyttäville uusille ydinvoimahankkeille.
– Olemme uudistaneet ydinenergian luvituksen lainsäädännön ja nyt tutkimme erilaisia rahoitusratkaisuja, joita mahdollisesti tarvitaan uuden ydinvoiman rakentamiseen. Kaikki kriteerit täyttävä uusi ydinvoima on Suomeen tervetullutta, Multala sanoo.
– Yksittäisiin hankkeisiin sinällään en halua ottaa kantaa, Multala muistuttaa edelleen.
Esimerkiksi Pyhäjoen kuvioista Multala sanoo olevansa mediatietojen varassa, minkä vuoksi sitä on vaikea kommentoida.
Vaikutus 7 prosenttiyksikköä
Iltalehti haastatteli Multalaa kokoomuksen kaksipäiväisen ministeriryhmän kesäkokouksen yhteydessä.
Tilastokeskus päätti vuonna 2022, että ara-korkotukilainat luetaan osaksi Suomen julkista velkaa. Muutos perustui EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin suositukseen.
Multala on yrittänyt saada Suomen velkasuhdetta paisuttavaan tilastointiin muutosta EU:ssa, mistä uutisoitiin jo huhtikuussa. Tukea tavoitteelle on julkisesti antanut muun muassa oppositiopuolue SDP.
Ara-korkotukilainat kasvattivat viime vuonna julkista velkasuhdetta noin seitsemällä prosenttiyksiköllä eli ilman niiden laskemista mukaan Suomella olisi viime vuoden lopulla ollut velkaa noin 81 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Multala kertoo, että EU-komissiossa on tartuttu asiaan perustamalla asumisen työryhmä (housing task force), jonka edustajien kanssa Multala on käynyt keskusteluja.
– Meillä on neuvoston päätelmät olemassa myöskin tähän liittyen. Niiden mukaan pitäisi pyrkiä tilanteeseen, jossa esimerkiksi erilaiset valtion tukisäännöt tai valtion velkatulkinnat eivät estäisi sitä, että voidaan edistää erilaisia asumisen tapoja, Multala sanoo.
– Meillä on vähän samanlainen tilanne kuin Hollannilla. Siellä toki on niin, että heillä on oma tilastoviranomainen ottanut yhteyttä Euroopan tilastoviranomaiseen, joista yleiset tulkinnat valuvat jäsenmaihin ja toivonut, että tulkintaa voitaisiin muuttaa. Meillä Tilastokeskus on itsenäinen viranomainen ja tekee tulkintoja itsenäisesti. Toki hekin varmasti ovat tästä aihepiiristä hyvin tietoisia.
Multalan mukaan ministeriössä on tehty virkatyönä arvioita, että asuntorakentamisen ara-korkotukilainojen lukemiseksi osaksi Suomen julkista velkaa voidaan tulkita myös toisin.
– Kuitenkin keskeinen kysymys velkatulkinnassa on se, toimivatko nämä yhtiöt markkinoilla ja toisekseen vastaavatko he omista veloistaan ja näinhän ensisijaisesti on, Multala näkee.
Multala sanoo, että on vaikea sanoa, onnistuuko hänen tilastointiin ajamansa muutos, mutta ainakin keskustelua on käyty paljon.
EU:n velkasäännön mukaan jäsenmaan julkinen velka saa olla enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, joten tilastointitavan muutos helpottaisi muun muassa EU:n alijäämämenettelyssä olevan Suomen tukalaa tilannetta.
– Vaikka meidän keskeinen tavoitteemme onkin saada kohdennettua tuettua asuntotuotantoa entistä vahvemmin erityisryhmille ja saada vapailla markkinoilla tuotanto käyntiin, tämän hallituskauden alussa käytettiin suhdanneluonteisesti myös tuettua tuotantoa. Samanlaiseen suhdanneluontoiseen asuntomarkkinoiden rakentamisen ylläpitämiseen ei enää jatkossa olisi mahdollisuutta, jos tämä tulkinta ei muutu.
Koska ratkaisu EU:n kanssa saadaan valmiiksi?
– Vaikea sanoa. Se on tilastoviranomaisen päätäntävallassa täällä Suomessa. Toki myös eurooppalaisella tasolla, jos sieltä tulee selkeyttäviä ohjeistuksia, silloin varmasti se auttaa myös täällä Suomessa.
Ei allekirjoita SDP:n kritiikkiä
SDP:n puoluejohdon ja eduskuntaryhmän työvaliokunnan kesäkokouksessa Kouvolassa viime viikolla puhunut eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd) sanoi, että ”Orpon-Purran hallituksen kaudesta on muodostumassa ilmastopolitiikan menetetyt neljä vuotta”.
Tytti Tuppurainen on kritisoinut hallituksen ilmastopolitiikkaa kunnianhimottomaksi. Timur Yilmaz
– Kyse ei ole ollut pelkästään kunnianhimon puutteesta, vaan poukkoileva politiikka on heikentänyt luottamusta ja pysäyttänyt vihreän siirtymän investointeja, Tuppurainen lausui.
Multala sanoo, että hänen on vaikea ymmärtää, mihin Tuppuraisen kritiikki perustuu.
– Viime vuonna kasvihuonekaasujen nettopäästömme laskivat noin kuusi prosenttia [verrattuna edellisvuoteen]. Ennen kaikkea päästökauppasektorilla eli energiantuotannossa ja teollisuudessa päästöt laskevat hyvää vauhtia. Suomen talouskasvusta valtaosa johtuu siitä, että Suomeen tulee puhtaaseen energiaan tukeutuvia investointeja, viime vuonna 8 miljardin euron edestä pelkästään tälle alalle.
Suomi sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Multalan mukaan tavoitteen saavuttaminen on erittäin vaikeaa maankäyttösektorimme takia. Maankäyttösektori on yhä tällä hetkellä merkittävä päästölähde, sillä metsien hiilinielu on heikentynyt viime vuosina.
Ainakaan tällä vaalikaudella ei ole saatu sellaista näkymää toimista, joilla 2035 hiilineutraaliuden saavuttaminen toteutuisi.
Muun muassa hiilivarannoista on luvassa loppuvuoden aikana tarkempaa tietoja hallituksen rahoittamasta hiilinielujen seurannan kehittämishankkeesta. Multala odottaa tämän myös tuovan tarvittavaa tietoa hiilinielujen saamiseksi kasvuun.