• Kasvatustieteen professori Sanna Järvelä sanoo, että tekoälyn suurin ongelma koulutuksessa on tasapaino oppimisen ja suorittamisen välillä.
  • Tekoäly houkuttelee suorittamaan tehtäviä oppimisen sijaan. Esseet syntyvät nopeasti, mutta ymmärrys ei kehity.
  • Ratkaisuna on hybridiälykkyys, jossa tekoäly ja oppija oppivat yhdessä ja vahvistavat toisiaan.

Tekoälyn aikakauden suurin ongelma on löytää tasapaino oppimisen ja pelkän suorituksen välillä, sanoo kasvatustieteen professori Sanna Järvelä Oulun yliopistosta. Hän tutkii oppimista ja tekoälyn hyödyntämistä koulutuksessa.

– Miten ohjataan siihen, että tekoäly auttaa ihmistä ymmärtämään eikä varasta ajatteluvastuuta, Järvelä kysyy.

Esseet syntyvät, mutta ymmärrys ei kehity

Järvelä, joka johtaa oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusryhmää, on huolissaan siitä, että tekoäly houkuttelee opiskelijoita suorittamaan tehtäviä sen sijaan, että he oppisivat niistä.

– Tulokset ovat nopeita, kun tekoälyn kanssa esimerkiksi kirjoittaa esseen, Järvelä kertoo.

Opiskelijan kyky argumentoida ja kirjoittaa esseitä jää kuitenkin heikommaksi. Opiskelija ei enää opi, vaan suorittaa tehtävän.

Professori pitää tätä ajankohtaisena ongelmana, johon etsitään ratkaisuja.

Koulutusjärjestelmä muuttuu

Järvelän mukaan koulutusjärjestelmään tarvitaan kaksi muutosta, jotta se vastaa työelämän vaatimuksiin.

Vahva perustutkinto on edelleen tärkeä pohja osaamiselle. Tarvitaan myös jatkuvaa oppimista, esimerkiksi mikrokurssien ja mikrotutkintojen avulla, jotka täydentävät nopeasti muuttuvaa tietoa ja osaamista.

Järvelä uskoo, että murros on käynnissä, ja tekoäly sekä teknologia ovat siinä suuressa roolissa.

Erilaiset simulaatiot antavat mahdollisuuksia kokea ongelmia ja tilanteita sekä harjoitella niitä. Tekoäly tulee tehostamaan koulutusta. Jos tekoälyä käytetään oikein, se voi parantaa koulutuksen laatua.

Tekoälyosaaminen tarkoittaa ajattelutaitoa

Järvelä korostaa, että tekoälyosaaminen ei tarkoita tekoälyn toiminnan ymmärtämistä tai tiettyjen sovellusten käyttöä.

– Minun mielestäni se tarkoittaa sitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää oman ymmärryksen vahvistamiseksi. Ei niin, että tekoälylle annetaan valta ja voima varastaa omaa ajattelua, Järvelä sanoo.

Hän painottaa, että tärkeintä ovat ihmisen omat oppimisen taidot. Oppijan pitää ymmärtää omaa oppimistaan, osata asettaa tavoitteita, suunnitella, vaihtaa strategioita, tunnistaa vahvuutensa ja heikkoutensa sekä seurata ja kehittää oppimistaan.

Mahdollinen ratkaisu voi olla hybridiälykkyys

Tutkijat etsivät parhaillaan ratkaisuja tilanteeseen. Järvelä nostaa esiin käsitteen: hybridiälykkyys. Siinä tavoitteena on hyödyntää tekoälyn ja oppijan yhteistyötä.

– Meidän pitäisi päästä tilanteeseen, jossa tekoäly ja oppija oppivat yhteistyössä, ja lopputulos on parempi kuin kummankaan yksinään, Järvelä sanoo.

Hän myöntää, että ajatus kuulostaa ylevältä, mutta pitää ratkaisujen löytämistä välttämättömänä.

Järvelän mielestä tekoälyä kannattaa hyödyntää niin, että se auttaa oppijaa löytämään omat vahvuudet ja heikkoudet. Se voisi kiinnittää niihin huomion, antaa mallia ja vahvistaa oppijaa itseään.

– Silloin vastuu oppimisesta ja ajattelusta pysyisi oppijalla. Toivon, että olisimme menossa tähän suuntaan, Järvelä sanoo.

Simulaatiot eivät korvaa oikeaa kokemusta

Tekoäly mahdollistaa erilaisia simulaatioita ja virtuaalisia oppimisympäristöjä. Järvelä pitää niitä erinomaisena keinona harjoitella autenttisia monimutkaisia tilanteita ja lisätä harjoittelumahdollisuuksia.

Simulaatiot eivät kuitenkaan voi korvata oikeaa työkokemusta. Niistä puuttuvat onnistumiset, epäonnistumiset ja seuraukset.

– Se, mitä ihmisten kanssa tapahtuu, Järvelä sanoo.

Työkokemuksen merkitys muuttuu

Järvelä haastaa perinteisen ajattelutavan työkokemuksesta. Hänen mukaansa kokemus ei ole vain vuosien tai tehtävien määrän kartuttamaa asiantuntijuutta.

– Myös nuorilla voi olla monenlaista asiantuntemusta ja kokemusta.

Monipuolinen ajattelu ja ratkaisujen etsiminen syntyy erilaisista kokemuksista, ei vain pitkän ajan kuluessa.

Järvelän mukaan ihmistieteiden tutkimukselle on nyt enemmän kysyntää kuin muutama vuosi sitten. Kun eri tieteenalat etsivät yhdessä ratkaisuja, tekoäly saadaan ihmisen kanssa yhteistyöhön.

– Tavoitteena on, ettei tekoälystä tule ihmistä hallitseva voima, Järvelä summaa.

Videolla nuori työnhakija Artturi Sarvela kertoo työnsaamiseen liittyvistä haasteista.

Artturi Sarvela.