Historiallisen Kabanovin tykkitien ympärillä aukeavat vihreät tasangot hämmästyttävän täydellistä nurmea. Tarpeeksi kasvettuaan tämä ruoho leikataan juurineen maasta ja siirretään esimerkiksi vastavalmistuneen kerrostalon pihaan.

Täällä, siuntiolaisella Pikkalan tilalla, siirtonurmea kasvatetaan 50 hehtaarin alalla. Tila on osa Finnurmi yritystä, jonka toinen tila sijaitsee Joroisten Järvikylässä.




Pikkalan kartanon nurmiviljelmien kasteluvesi pumpataan alueen halkovasta joesta.– Itämeren vesikään ei ole liian suolaista nurmen kasteluun, Jonas Lindeberg kertoo. Mikko Huisko

Vaikka nurmikko on valittu jopa vuoden 2024 turhakkeeksi, siirtonurmen suosio on Finnurmen mukaan vain kasvanut.

Pikkalan tilan isäntä Jonas Lindeberg, 31, kertoo, että korona-aikana myyntiin tuli piikki ja sen jälkeen kasvu on jatkunut hitaammin.




Jonas Lindebergiä huvittaa kuvaajan pyyntö maata nurmella. Finnurmen etusivulla on kuulemma samanlainen kuva, mutta valokuvamallista. Mikko Huisko

– Kärsimättömyys siinä varmaan taustalla on. Ihmiset haluavat helppoa, nopeasti valmista ja monilla ei varmasti ole myöskään aikaa tehdä nurmen kasvatusta alusta alkaen. Siirtonurmella saa myös varman lopputuloksen.

Samaa pohtii Suomen maisema-arkkitehtiliiton puheenjohtaja Varpu Mikola.

– Kyllä meistä on tullut malttamattomia. Siirtonurmi on vastaus juuri siihen tarpeeseen, että kaikki olisi heti valmista, Mikola toteaa.

Kauniin nurmikon kasvattaminen siemenestä alkaen voi kestää kaksi vuotta, ellei kauemminkin, eikä lopputulos siltikään välttämättä vastaa odotuksia.




Tämä ei ole rikkaruoho, vaikka Lindebergin mukaan näin usein luullaan. Kyse on nurmikon siemenistä. Mikko Huisko

Kestävän suunnittelun periaatteet eivät suosi nurmea, Varpu Mikola kertoo. Hän korostaa lajiston monimuotoisuuden tärkeyttä.

Mikolan mukaan julkisten alueiden suunnittelussa haetaankin tällä hetkellä niittymäisempiä, vähäravinteisia kasvualustoja, joiden hoitotarve on pienempi ja lajisto runsaampi.

Silloin, kun pitää saada nopeasti valmiin näköinen piha, siirtonurmelle on kuitenkin Mikolan mukaan vaikea löytää ekologisesti kestävämpää vaihtoehtoa.

– On siirtonurmi ylivoimaisesti parempi kuin jonkinlaista trendiä kokeva tekonurmi.

Mikolan mukaan tulevaisuudessa kunnissa tarvitaan entistä enemmän ammattitaitoista puutarhuri- ja viheralueosaamista, jos halutaan tukea luonnon monimuotoisuutta myös rakennetussa ympäristössä.

Jonas Lindeberg ymmärtää nurmikon saaman kritiikin, sillä laajat nurmikentät voivat olla uhka luonnon monimuotoisuudelle.

– Itse ajattelen, että siirtonurmi voisi olla osana monimuotoisia piharatkaisuja. Pihoille voi myös tuoda kunttaa, maksaruohoa ja rakentaa kivipolkuja, hän kuvailee.




Pikkalan kartanotilaa ympäröi täydellisen nurmen tasangot. Mikko Huisko

Lindeberg kertoo mielellään siirtonurmen hyödyistä. Monivuotisena kasvina nurmi sitoo hiiltä, hillitsee eroosiota, sitoo pölyä ja lisää esimerkiksi kaupunkialueilla vihreän biomassan määrää.

– Kaupungissa siirtonurmi voi myös hillitä lämpenemistä, sillä nurmi on paljon viileämpää kuin asfaltti.

Siirtonurmi saattaa sitoa jonkin verran hiiltä sekä kasvatusvaiheessa että siirtokohteessa, myöntää myös Varpu Mikola. Vähälajisuus ja intensiivinen hoito eivät kuitenkaan ole biodiversiteetin ystäviä.

Mikola arvioi, että siirtonurmen käyttö painottuu nykypäivänä enemmän yksityispihoihin ja erityiskohteisiin, kuten urheilukenttiin.

– Sitten voi olla tällaisia paikkoja, kuten Eduskuntatalon edusta, jonka täytyy olla heti valmis, Mikola mainitsee.

Eduskuntatalon edustalla oleva nurmikin on viettänyt elämänsä alkuajat Pikkalan pellolla, Jonas Lindeberg kertoo. Yritys toimittaa nurmea ympäri Suomea.




Jonas Lindebergin lisäksi Pikkalan tilalla siirtonurmen parissa työskentelee kaksi työntekijää. Koneet ovat isossa roolissa työn tekemisessä. Mikko Huisko

Jonas Lindeberg on Pikkalan kartanon isäntänä tuore, sillä tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos maaliskuussa 2025.

Lindeberg edustaa tilalla jo viidettä sukupolvea.

Nurmea Lindebergin hallinnoimalla tilalla on kasvatettu 1980–1990 lukujen taitteesta alkaen.

Pikkalan kartanotilalla on kehitetty nurmen kasvatukseen sopivaa siemenseosta.

Lindebergin mukaan siemenseoksessa täytyy huomioida Suomen olosuhteet, eli nurmen olisi kestettävä hyvin kylmyyttä. Rikkaruohojen välttämiseksi seoksessa käytetään myös aggressiivisesti kasvavaa nurmilajiketta, jottei rikkaruohoille jää tilaa.

– Silloin ei tarvitse käyttää niin paljon torjunta-aineita.

Lindebergin mukaan lannoitteitakaan ei tarvita siirtonurmella paljon.

– Leikatusta nurmimatosta jää paljon juuria myös peltoon, mikä toimii biomassana ja ravinteina. Meillä on todella paljon kastematoja, jotka ovat viljelijän parhaita kavereita, hän kertoo.

Siirtonurmen kasvatus on ollut Lindebergin tilalla ainakin osittain liiketoiminnallista riskienhallintaa.

Nurmi kestää suhdannevaihtelua hyvin: tavallaan ei ole varastoa, joka vanhenisi nopeasti, vaikka kauppa hiljenisi, sillä siirtonurmi nostetaan vasta noutopäivänä.

– Vanhimmillaan olemme myyneet neljä vuotta kasvatettua nurmea.

– Tänä vuonna aloitimme huhtikuun puolessa välissä. Viime vuonna nostot lopetettiin marraskuussa.

Siirtonurmen kasvattamisella on saattanut olla myös positiivisia vaikutuksia tilan viljasatoon. Merenrannalle sijoittuvalla tilalla on nimittäin keväisin runsaasti hanhia. Niille lyhyt nurmi on mieluisinta ravintoa. Kun vierekkäin on valittavissa viljapelto tai vehreä nurmikko, hanhi todennäköisesti valitsee nurmikon.

– Ei meillä ole juurikaan ollut lintuvahinkoja viljapelloilla.




Jonas Lindebergin lisäksi Pikkalan tilalla työskentelee kaksi työntekijää. Kuvassa Jonaksen rinnalla työntekijä Roman Meenychuk (vas.). Roman on tullut Suomeen Ukrainasta vuonna 2011. Mikko Huisko

Jonas Lindeberg kertoo myös, etteivät hanhet vahingoita nurmea, sillä ne eivät hänen kokemuksensa mukaan revi nurmea juurineen.

– Täällä käy myös peuroja ja kauriita syömässä. Nurmea pitää leikata usein, joten ne vain tekevät osan meidän työstämme.

Nurmi kasvaa pellolla noin kaksi vuotta. Sinä aikana se kasvattaa riittävän juurimassan, jotta se kestää noston ja siirtämisen.

Siirron jälkeen ensimmäiset kaksi viikkoa ovat kaikista tärkeimmät ja nurmi kaipaa juurtuakseen runsasta kastelua, Jonas Lindeberg kertoo.




Siirtonurmiviljelmää kastellaan valtavalla automaattisella kastelulaitteella, joka pumppaa vettä viereisestä joesta. Tilan isäntä säätää veden määrän olosuhteiden mukaan. Hän voi seurata myös kastelun etenemistä matkapuhelimestaan. Mikko Huisko

Varpu Mikola korostaa, ettei siirtonurmenkaan juurtuminen ole taattua ilman hoitoa. Jos nurmea ei kriittisten ensiviikkojen aikana kastele ja leikkaa, se voi kellastua jo ennen kuin vaikkapa kerrostalon asukkaat muuttavat uusiin koteihinsa.

Mikolan mukaan pihan tai puiston tulisi olla jatkuva prosessi, ei kertakäyttöinen, kerralla valmis tuote.

Liian vähäinen kastelu on Lindebergin mukaan yksi tavanomaisimmista virheistä siirtonurmen asennuksessa, samoin kuin veden ohjauksen laiminlyönti.

– Lammikoissa oleva vesi tukahduttaa kasvit jäätyessään, jolloin myös nurmi kärsii jääpoltteesta ja voi pahimmissa tapauksissa kuolla.

Yleinen virhe on myös se, ettei nurmea asenneta riittävän nopeasti, vaan seisotetaan kuormalavalla.

Pikkalan tila toimittaa siirtonurmea yrityksille, kunnille ja yksityisille ihmisille.

– Kerran asiakas tuli polkupyörällä hakemaan yhden neliömetrin rullaa. Asiakas pahoitteli pientä määrää, mutta kyllä me myymme ihan kaiken kokoisia määriä, Jonas Lindeberg naurahtaa.

Nurmikko kelpaa myös ehkä hieman yllättäen myös sisällä pidettäville lemmikeille.

– Meillä on pari kanta-asiakasta, jotka käyvät kahden viikon välein ostamassa kaksi neliötä nurmea parvekkeelleen lemmikkejään varten. Kun ruoho on kellastunut pissasta, he hakevat uudet meiltä.




Jonas Lindebergin kokemuksen mukaan, kahden neliömetrin kokoisen nurmimaton saa rullalla vaikka pyörän tarakalle. Mikko Huisko