Juristiliiton mukaan tietojärjestelmän tekniset ongelmat halvauttavat oikeusjärjestelmän.
Suomen lakiteoksia.|||Finnish law. For editorial use only. Additional clearance required for commercial or promotional use. All Over Press Ismo Pekkarinen
Tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen käyttämässä Aipa-tietojärjestelmässä on ollut alkuviikolla vakavia ongelmia.
Pohjois-Savon käräjäoikeuden laamanni Juha Nieminen kertoo, että järjestelmä ei toimi isoa osaa virka-aikaa.
– Se lakkaa toimimasta aamupäivällä ja palautuu toimintaan iltapäivällä, Nieminen sanoo.
Havainnot ovat samanlaisia myös esimerkiksi Pirkanmaalla ja Oulussa.
Käräjäoikeuksissa ongelmaa on taklattu esimerkiksi siirtämällä päivän aikana käsiteltävien asioiden materiaaleja Aipa-järjestelmän toimiessa sellaisiin paikkoihin, joista ne ovat olleet saatavilla silloin kun järjestelmä ei ole käytettävissä. Näin on varmistettu se, että istunnot on saatu pidettyä.
– Tällaisia backupeja on käytetty, sanoo Oulun käräjäoikeuden laamanni Kari Turtiainen.
Oulussa joitakin tuomion antamisia on lykätty häiriöiden takia. Pirkanmaalla jouduttiin siirtämään joitakin yksittäisiä käsittelyjä tiistaina. Laamanni Riku Jaakkola ei usko, että siirtyneet käsittelyt aiheuttavat vielä ruuhkaa tulevaisuudessa tai pitkittävät jonoja.
– Tässä vaiheessa häiriö aiheuttaa lähinnä lisätyötä ja yksittäisten käsittelyjen siirtymisiä, Jaakkola sanoo.
”Toimiessaankin toimimattomia”
Juristiliiton mukaan Aipa-järjestelmän häiriöt kertovat oikeudenhoidon rahoituksen puutteista.
Liitto kritisoi tiedotteessaan sitä, että samaan aikaan kun julkisessa keskustelussa puhutaan tekoälyloikasta ja esitellään sen mukanaan tuomia huimia julkisen hallinnon tehostamismahdollisuuksia, nykyisetkään järjestelmät eivät toimi.
Liitto kertoo saaneensa loppukesän aikana useita yhteydenottoja turhautuneilta jäseniltään, jotka ovat kertoneet tuomioistuin- ja syyttäjälaitoksen tietojärjestelmien vakavista ongelmista ja toimintakatkoista.
Pahimmillaan tämä on tarkoittanut jopa päivien mittaisia katkoksia, jolloin työt seisovat.
– Kun tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen työ halvaantuu tällä tavoin, tarkoittaa se välittömästi valtavia menetyksiä käyttämättöminä työtunteina ja prosessien pitkittymisenä, sanoo toiminnanjohtaja Liisa Aro Juristiliiton tiedotteessa.
– Toimiessaankin järjestelmät ovat nykyisellään erittäin toimimattomia ja vievät pahimmillaan enemmän aikaa kuin tuovat tehoa.
”Säästöt nappikauppaa”
Valtion talousarviota vuodelle 2027 valmistellaan parhaillaan.
Oikeusministeriön ehdotukseen sisältyy vuoden 2026 lisätalousarviota vastaava 4,7 miljoonan euron lisäys tuomioistuinten lainkäytön henkilöstön turvaamiseen. Valtiovarainministeriö on karsinut sen omasta ehdotuksestaan.
Juristiliitto pitää asiaa kestämättömänä oikeuslaitoksen toimivuuden ja sitä kautta kansalaisten oikeusturvan kannalta. Myös oikeusministeriön hallinnonalan ict-kuluihin suunnitellaan 5,6 miljoonan eli lähes kolmenkymmenen prosentin säästöjä tähän vuoteen verrattuna.
– Mikäli säästöt toteutuvat tällaisina, ei ole odotettavissa helpotuksia oikeudenhoidon ongelmiin. Suomalaiset ansaitsevat toimivan oikeusjärjestelmän, jossa ratkaisun saa kohtuullisessa ajassa. Nyt näyttää siltä, ettei oikeudenhoitoa ja oikeusvaltiota arvosteta riittävästi, Aro sanoo.
– Säästöt ovat nappikauppaa valtion kokonaisbudjetissa. Muutamilla miljoonilla turvattaisiin oikeusvaltio, mutta sitä hintaa ei olla valmiita maksamaan.
Tuomioistuinlaitos kertoo nettisivuillaan, että asiakkaiden tiedot eivät ole vaarantuneet ongelman takia.