- YIT valitti markkinaoikeuteen Helsingin satamatunnelin rakennusurakasta. Yhtiö hävisi kilpailutuksen Skanskalle ja väittää, että Skanska sai kilpailuetua.
- YIT syyttää Skanskaa suunnitelmiensa urkkimisesta.
- Urakan arvo on 200–300 miljoonaa euroa. Markkinaoikeus pyrkii ratkaisemaan asian elokuun loppuun mennessä.
Helsingin satamatunnelin rakennusurakasta on tullut riita.
Rakennusyhtiö YIT Infra hävisi kilpailutuksen joulukuussa 2025. Yhtiön mukaan urakan saanut Skanska sai etua, koska tilaaja eli Helsingin satama järjesti kilpailutukseen liittyneen työpajan huonosti.
YIT on valittanut asiasta markkinaoikeuteen. Se vaatii, että oikeus kumoaa Helsingin sataman päätöksen rakentajan valinnasta.
Helsingin satama oy on Helsingin kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö.
Näkyivätkö suunnitelmat käytävään?
Kiista juontaa juurensa syyskuuhun 2025, jolloin satamayhtiö järjesti tunneliurakkaa havitteleville yhtiöille työpajat. Ne pidettiin Helsingin Olympiastadionin neuvottelutiloissa. Tarkoitus oli mitata tarjoustiimien kyvykkyyksiä.
YIT syyttää Skanskaa omien suunnitelmiensa urkkimisesta.
Jutun keskiössä ovat YIT:n käyttämän kokoushuoneen läpinäkyvä lasiseinä sekä kysymys siitä, miksi Skanskan henkilöstöä oli paikalla kilpailijan työpajan aikana.
YIT väittää markkinaoikeudelle toimittamassaan valituksessa, että sen käyttämän kokoushuoneen ohi kulkenut Skanskan työntekijä olisi nähnyt tai voinut nähdä suunnitelmia lasiseinän läpi. YIT arvelee, että mies oli käymässä tupakalla.
Työpajatilan lähellä pyöri valituksen mukaan myös muita Skanskan edustajia.
Avaa kuvien katselu
Olympiastadionin tilat olivat vapaasti varattavissa harjoittelemista varten ennen tärkeää työpajaa. Skanska teki niin. Kuva: Annina Barbosa.
Neuvottelutilojen käytävästä on suora näköyhteys tilaan, eikä aineiston näkeminen vaatinut edes varsinaista kurkkimista, YIT sanoo. Skanskalla oli mahdollisuus nähdä luottamuksellisia suunnitelmia esimerkiksi pohjarakentamisesta, rantatunnelista, työn vaiheista ja työtunneleiden vaihtoehdoista, sanotaan valituksessa.
”Työpajassa oli esillä käytännössä koko YIT:n toisen tarjousvaiheen tarjous lukuun ottamatta palkkiotarjousta”, eräs YIT:n tuotantopäällikkö kertoo valitusasiakirjassa.
Lisäksi kilpailija sai tietää vastapuolen tarjoustiimiin kokoonpanon ja sen, miten toinen tiimi työskenteli, YIT perustelee valitustaan.
YIT toteaa Ylelle, että valitus on normaali hankintalain mukainen oikeusturvakeino, eikä kommentoi keskeneräistä oikeusjuttua enempää.
Jopa 300 miljoonan euron urakka
Skanska kiistää väitteet sanomalla muun muassa, että urkkimisesta syytetty mies ei edes tupakoi eikä hänellä siksi ollut syytä etsiskellä tupakkapaikkaa kilpailijan kokoushuoneen liepeillä.
Myöskään Helsingin satamalla ei ole syytä epäillä vilppiä.
– Olosuhteet olivat tasapuoliset. Olemme täysin eri mieltä valituksen perusteista, Helsingin sataman teknisten palveluiden johtaja Pekka Hellström sanoo Ylelle.
Sataman mukaan Skanskan tarjous oli kokonaistaloudellisesti edullisin.
Satamatunneli ohjaa Länsisataman raskaan liikenteen ja länteen suuntautuvan henkilöautoliikenteen maan alle. Tunnelin toinen suuaukko on suunniteltu Lapinlahden puiston reunaan. Kuvat: Helsingin Satama (vasen), Helsingin Satama (oikea)
Hankinnan kokonaisarvoksi oli määritelty 200–300 miljoonaa euroa. Kustannus tarkentuu toteuttaja-allianssin aloittaessa työnsä.
Kilpailija varasi toisen kokoustilan
Toinen kiistan aihe on, miksi kilpailijan edustajia ylipäätään oli samassa kiinteistössä samaan aikaan, kun YIT esitteli salaisia suunnitelmiaan rahakkaan urakan toivossa.
YIT:n mukaan Skanska junaili oman kenraaliharjoituksensa samalle päivälle, jolloin YIT:n tiimi suoritti varsinaista työpajaansa toisessa kokoustilassa.
Skanska sanoo nähneensä varauskalenterista vain, että toinen tila oli varattu ilman tietoa varaajasta.
YIT:n mielestä on vaikea uskoa, ettei Skanska tiennyt, milloin YIT:n työpaja oli.
Skanska pitää YIT:n väitteitä ja vihjailuja henkilöstönsä läsnäolon syistä virheellisinä ja epäasiallisina.
Tiimit täytyi pitää erossa
Satama tiesi, että paikalla oli molempien yhtiöiden väkeä. Siitä johtuen esimerkiksi lounasajat porrastettiin siten, etteivät kilpailevat tiimit kohtaa toisiaan.
Työpajojen sujumista oli seuraamassa myös puolueeton tarkkailija satamasta riippumattomasta Infra-järjestöstä. Hän totesi, että työpajojen olosuhteet olivat tasapuoliset.
Tarkkailijan havainto oli, että tarjoajat eivät saaneet tietoa toistensa ideoista.
Oikeus jalkautui tapahtumapaikalle
Jupakan selvittelyssä tarvittiin myös markkinaoikeudelle harvinainen jalkautuminen eli katselmus epäillyn urkinnan tapahtumapaikalle. Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen julkista hankintaa koskeva valitusasia, jossa on järjestetty katselmus.
Katselmuksessa selvitettiin muun muassa, olivatko kokoushuoneen verhot kiinni vai auki, sekä sitä, minkä verran lasiseinälle asetetut post-it-laput ja paperit peittivät näkymää käytävältä sisään.
Markkinaoikeus pyrkii antamaan ratkaisunsa valitusasiassa elokuun loppuun mennessä.
Helsingin kaupunki päätti satamatunnelin mahdollistavasta asemakaavasta loppuvuonna 2025.
Satamatunnelille oli pitkään esillä kaksi eri vaihtoehtoa. Helsinki valitsi tunnelin A-vaihtoehdon mukaisen linjauksen. Video on vuodelta 2025. Video: Petteri Juuti