Allekirjoittajat vaativat kuntalaisaloitteessa, että sillan rakentamisen päätöksenteosta tehtäisiin riippumaton selvitys.
Avaa kuvien katselu
Särkänsilta on kaksihaarainen kävelysilta, joka yhdistää Särkänniemen huvipuiston ja sen edustalla olevan Mustanlahden satama-alueen. Kuva: Juha Kokkala / Yle
- Tampereella Särkänsillasta ei tehdä riippumatonta selvitystä. Sisäinen tarkastus katsoo, ettei sille ole perusteita.
- Kuntalaisaloitteessa 523 ihmistä vaati selvitystä sillan valmistelusta, kustannuksista ja päätöksenteosta.
- Aloitteessa haluttiin selvittää, miten kaupungin omistama Särkänniemi voi vaikuttaa kaavoitukseen.
- Aloitteen tekijät ovat pettyneitä päätökseen.
Tampereella paljon keskustelua herättäneestä Särkänsillasta ei tehdä riippumatonta selvitystä.
Kaupungin sisäinen tarkastuksen mukaan selvitykselle ei ole perusteita. Asiasta kertoi ensimmäisenä Aamulehti.
Kaupunki sai viime syksynä asiasta kuntalaisaloitteen, jonka oli allekirjoittanut 523 ihmistä. Aloitteessa vaadittiin riippumatonta selvitystä Särkänsillan valmistelusta, päätöksenteosta ja kustannuksista.
Sisäinen tarkastus perehtyi asiaan asiakirjojen ja haastattelujen pohjalta. Tarkastuspäällikkö toteaa lausunnossaan, ettei esiin tullut uusia tai olennaisia seikkoja, joiden vuoksi päätöksentekoa pitäisi arvioida uudelleen.
Lausunnon mukaan Hämeenlinnan hallinto-oikeus käsitteli samoja asioita jo vuonna 2023, kun se hylkäsi Särkänniemen asemakaavamuutoksesta tehdyn valituksen.
Avaa kuvien katselu
Särkänsillan rakentaminen maksoi lähes kuusi miljoonaa euroa. Siltaa on kritisoitu sen tarpeettomuudesta ja vaikutuksista lähisataman laivoihin. Kuva: Juha Kokkala / YleAloitteen tekijät pettyneitä
Kuntalaisaloitteen vastuuhenkilö Mikko Manka on ratkaisuun pettynyt. Hänen mukaansa aloite lähti halusta selvittää, miten yksittäinen yhtiö voi vaikuttaa kaavoitukseen.
– Moraalisesti on kiinnostavaa, miten kaupungin omistama yhtiö voi käytännössä sanella kaavoituksen muiden yli. Tämä oli selvitystarpeemme tässä asiassa.
Avaa kuvien katselu
Jatkossa Mikko Manka toivoo kaupungilta avoimuutta kaavoituksen vaikutuksista. Hänestä ikävät vaikutukset tulisi kertoa rehellisesti. ”Ei vain sanota, ettei ole mitään vaikutuksia, kun niin ei ole. Tämä oli ihan fysikaalinen mahdottomuus esimerkiksi sataman tilanteessa.” Kuva: Juha Kokkala / Yle
Mankasta huvittavinta oli lausunnon kirjaus, jossa kaupunki toivoo kaupungin, Särkänniemen ja perinnehöyrylaivojen yhteistyötä tulevaisuudessa.
Manka on höyrylaivan kapteeni ja matkailututkija, jonka kipparoima perinnehöyrylaiva Näsijärvi II joutui siirtymään pois Mustanlahden satamasta juuri Särkänsillan vuoksi.
– Kun kaksi kolmesta perinnelaivasta häipyi satamasta, niin hyvähän sitä yhteistyötä on tehdä, kun niitä laivoja ei siellä ole.
Sillan piti viedä pääportille – toisin kävi
Kuntalaisaloitteessa kiinnitettiin huomiota myös Särkänsillan tarpeellisuuteen.
Suunnitteluvaiheessa siltaa perusteltiin sillä, että matkailijat pääsisivät sitä pitkin suoraan huvipuiston uudelle pääportille.
Kun sillan rakentaminen oli jo käynnissä, Särkänniemi yllättäen perui uuden pääportin paikan. Valmistuttuaan silta veikin kakkosportille.
Aloitteessa vaadittiin selvitystä myös päätöksentekijöiden kaksoisrooleista ja mahdollisesta esteellisyydestä.
Sisäisen tarkastuksen mukaan hallinto-oikeus totesi jo ratkaisussaan, ettei yksikään päätöksentekijöistä ollut esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn valtuustossa.
Särkänsilta avattiin juhannusviikolla. Yle vieraili paikalla juuri ennen avajaisia.
Video: Jani Aarnio / YleApulaispormestari: ”Kuntalaisilla oikeus keskustella”
Kuntalaisaloitteen kaatuminen merkitsee kaupungin näkökulmasta sitä, että Särkänsiltaa käsittelevän päätöksenteon perkaaminen päättyy. Näin sanoo Särkänniemen ohjausryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Johanna Kirjavainen (vihr.).
– Kuntalaisaloitetta on pyritty kunnioittamaan ja perin pohjin asia selvittämään. Kuntalaisilla on oikeus keskustella asioista.
Avaa kuvien katselu
Kirjavaisen mukaan kuntalaisaloite ei ole epäluottamuslause kaupunkia kohtaan. Sen sijaan se on tavanomainen osa kuntalais- ja kuntademokratiaa sekä päätöksenteon avoimuutta, hän sanoo. Kuva: Antti Eintola / Yle
Tampereen kaupungilla on suuret suunnitelmat Särkänniemen alueelle. Sinne on ideoitu muun muassa hotellia, kylpylää, köysirataa, vesipuistoa ja monitoimiareenaa.
Tuorein suunnitelma on uusi rantareitti pyöräilyyn. Reitti kulkisi Särkänsillalta Onkiniemeen.
Yle kertoi alkuviikosta, että Tampereen kaupunki joutuu pilkkomaan osiin Särkänniemen alueen kehittämistä.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kesäkuussa päätöksen, jolla Tampereen kaupunki myönsi lähes 26 miljoonan euron sijoituksen Särkänniemelle.
Hallinto-oikeus katsoi, että kaupunki ei selvittänyt riittävästi, onko sijoitus EU:n valtiotukisäännösten vastainen. Oikeuden mukaan sijoitus saattaa sisältää kiellettyä valtiontukea.