Historiallinen laskenta nousevista taimenista tehdään kaikuluotaimella ja vedenalaisilla kameroilla. Tieto auttaa kalastuksen säätelyn kehittämisessä.
Tutkija Panu Orell ja asiantuntija Mikko Kytökorpi asentavat laskentalaitteita Ivalojokeen.Juttu tiivistettynä
- Luonnonvarakeskus laskee kaikuluotaimen avulla ensimmäistä kertaa Ivalojokeen nousevien taimenien määrää.
- Laskennalla selvitetään taimenkannan todellinen koko, jota ei aiemmin ole tiedetty.
- Tieto auttaa kalastuksen säätelyssä ja istutusten onnistumisen arvioinnissa.
Luonnonvarakeskus (Luke) on alkanut laskea Ivalojokeen nousevien taimenien määrää kaikuluotauslaskennan avulla. Ensimmäistä kertaa tutkijat saavat arvion siitä, kuinka monta taimenta Inarijärvestä todella nousee Ivalojokeen.
– Taimenmäärä voi olla 500, 1 000 tai jopa 5 000 kappaletta. Kukaan ei tiedä varmasti ennen laskennan tuloksia, sanoo tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta.
Laskennan avulla selvitetään myös nousevan taimenkannan vaelluksen ajoittumista ja kokojakaumaa.
Sama tekniikka kuin lohilaskennoissa
Laskentatapa on sama, jolla on laskettu lohimääriä Torniojoella noin 15 vuotta ja Tenojoella toistakymmentä vuotta.
Ivalojoen alajuoksulla on yksi kaikuluotain ja joen pohjalla neljä vedenalaista videokameraa.
Avaa kuvien katselu
Tutkija Panu Orellin takana Ivalojoen pinnalla näkyy kaikuluotaimen telineitä. Kuva: Mikkal Morottaja / Yle
Luotain tuottaa tiedoa kalojen pituudesta, mutta ei kerro lajista. Videokamerat puolestaan paljastavat, mikä laji luotaimen ohittaa. Näin saadaan sekä määrä- että lajitieto nousevista kaloista.
– Täällä Ivalojoella ei olla koskaan tehty tällaista laskentaa, millä saataisiin selville, kuinka monta taimenta Inarijärvestä todellisuudessa nousee näinkin isoon systeemiin kuin Ivalojoki, Orell kertoo.
Aiemmin vastaavaa laskentaa taimenille kokeiltiin noin kymmenen vuotta sitten Juutuanjoessa, mutta paikka osoittautui haasteelliseksi joen leveyden ja koskisuuden vuoksi.
Avaa kuvien katselu
Videokameroiden avulla selvitetään, minkä lajin edustaja mittauspaikan ohittaa. Kuvan kala on koirastaimen. Kuva: Panu Orell
Tutkijat löysivät sopivan paikan Ivalojoen alajuoksulta, jossa joki syvenee hitaasti keskelle ja vastarannalla on hiekkapankki. Näin katveita ei synny. Ruskea vesi tuo pienen haasteen videokuvaukseen, mutta itse luotain toimii hyvin myös sameassa vedessä.
Tieto ohjaa kalastuksen säätelyä
Laskennoilla seurataan, miten hyvin Inarijärven kalojen istutukset onnistuvat. Lisäksi seurannoista saadaan tietoa, jolla kalastusta voidaan kehittää ja istutuksia parantaa.
– Kun tiedetään, kuinka monta taimenta jokeen nousee ja minkä kokoisia ne ovat, voidaan arvioida, onko nouseva määrä runsas vai liian vähäinen, Orell kertoo.
Avaa kuvien katselu
Ohjausaitojen avulla kalat ohjataan luotaimen kuvausalueelle. Kuva: Mikkal Morottaja / Yle
Taimenta kalastetaan eniten Inarijärvellä ja jonkin verran Ivalojoessa. Luotaintietojen perusteella voidaan arvioida, kuinka monta kalaa jää lisääntymään kalastuskauden jälkeen.
– Tästä saadaan ensimmäinen aineisto eli niin kutsuttu datapiste, mutta luotettavan kokonaiskuvan saamiseksi laskentaa on toistettava useampana vuonna, Orell kertoo.
Laskenta kestää syyskuun puoliväliin asti, lähelle taimenten kutuaikaa. Tutkijat saavat alustavia tutkimustuloksia alkutalvesta 2026.