Kehitysvammaisten erityishuollossa saa käyttää vain tiettyjä rajoitustoimia, ja niidenkin kohdalla kriteeristön tulee täyttyä. Tämä juttu kertoo, mitä ne ovat.
Avaa kuvien katselu
Haaravyö on yksi väline, jota voidaan käyttää kehitysvammaisten liikkumisen rajoittamiseen. Kuva: Jere Sanaksenaho / Yle
- Kainuun hyvinvointialue on käyttänyt turvasumutinta kehitysvammaisiin ihmisiin. Kehitysvammaliiton mukaan se ei ole lain mukaista.
- Hyvinvointialue perustelee käyttöä henkilökunnan turvallisuudella. Asia on järkyttänyt asiantuntijoita.
- Kehitysvammalaki sallii kiinnipidon, vaarallisten aineiden haltuunoton ja lyhytaikaisen eristämisen. Vakavissa tilanteissa voi käyttää liikkumista rajoittavia välineitä.
Kainuun hyvinvointialueella on käytetty turvasumutinta kehitysvammaisiin ihmisiin. Hyvinvointialue perustelee sumuttimen käyttöä henkilökunnan turvallisuudella.
Kehitysvammaliiton mukaan turvasumutteen käyttö ei ole sallittua. Sen käyttö kajaanilaisessa hoitoyksikössä on järkyttänyt myös asiantuntijoita.
Kysyimme Kehitysvammaliitolta, mitä rajoitustoimenpiteitä kehitysvammaisiin ihmisiin on sallittua käyttää.
Kehitysvammaliiton asiantuntija Susanna Rieppo sanoo, että erityishuollossa sallitut rajoitustoimenpiteet ja tilanteet, joissa niitä saa käyttää, on säädetty tarkkarajaisesti kehitysvammalaissa.
Kiinnipito on yksi sallituista menetelmistä. Samoin henkilöltä voidaan ottaa haltuun aineita tai esineitä, esimerkiksi alkoholia tai huumausaineita, jos niiden arvioidaan vaarantavan turvallisuutta.
Riepon mukaan kehitysvammalaki antaa myös mahdollisuuden henkilön lyhytaikaiseen eristämiseen. Hänet voidaan esimerkiksi laittaa ulkopuolelta lukittuun tilaan siten, että häneen säilyy yhteys. Tämä saa kestää korkeintaan kaksi tuntia.
Vakavissa vaaratilanteissa, joissa henkilö vaarantaa oman tai muiden terveyttä tai turvallisuutta, voidaan käyttää myös liikkumista tai toimintaa rajoittavia välineitä tai asusteita. Henkilö voidaan esimerkiksi pitää sidottuna korkeintaan kahdeksan tunnin ajan.
Rajoitustoimenpiteitä ei saa käyttää kasvatuksellisessa tarkoituksessa tai rangaistuksena.
Rajoitustoimien käyttöön on omat kriteerit
Rieppo kertoo, että rajoittamista voidaan käyttää vain, kun kolme keskeistä kriteeriä ovat voimassa samanaikaisesti.
Niihin kuuluvat se, että henkilö ei kykene tekemään hoitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärrä käyttäytymisensä seurauksia. Rajoitustoimenpiteen tulee olla välttämätön terveyden ja turvallisuuden suojaamiseksi tai omaisuusvahingon estämiseksi.
Rajoittamista saa käyttää myös vain silloin, kun lievemmät tilanteeseen soveltuvat keinot eivät riitä.
Rieppo muistuttaa, että kehitysvammapalveluita koskeva lainsäädäntö lähtee liikkeelle haastavien tilanteiden ennaltaehkäisystä ja haastavan käyttäytymisen syiden varhaisesta selvittämisestä.