Useiden tuttujen lintulajien määrä on vähentynyt tänä vuonna ennätyksellisen paljon. Tämä käy ilmi valtakunnallisista pesimälintulaskennoista, joiden mukaan esimerkiksi kuovia, varpusia ja tervapääskyjä havaittiin vähemmän kuin koskaan aiemmin.
Sama kehitys näkyy myös Nurmijärvellä, vahvistaa paikallinen lintuyhdistys Apus ry.
– Lintujen vähentyminen näkyy Nurmijärvellä erityisesti siten, että moni aiemmin runsas tai helposti havaittava lintulaji on muuttunut harvalukuiseksi tai harvinaiseksi tai on kadonnut aivan kokonaan, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Juha Honkala.
Honkalan tarkastellessa viimeisten 30 vuoden ajanjaksoa, Nurmijärven pesimälinnuista on hänen mukaansa täysin kadonnut peltosirkku, aiemmin hyvin tavallinen viljelysmaiden laululintu.
– Kuovi harvinaistuu kovaa vauhtia ja näppituntuma on, että monilta vanhoilta paikoilta se on nyt katoamassa. Metsien linnuista hömö- ja töyhtötiainen ovat käyneet vähälukuisiksi ja kulttuurimaisemien linnuista räystäspääsky sekä varpunen, Honkala luettelee.
Pajulintujen määrä on koko maassa vähentynyt jopa kolmanneksella 2000-luvun aikana. Se tarkoittaa noin kolmen miljoonan pesivän parin katoamista.
Lajien harvinaistumisen syiden selvittäminen on mutkikasta ja aikaavievää.
Kuoveja näkyy niin ikään harvemmin kuin aiemmin. Seppo Leppänen
Lintujen vähenemiselle ei ole yksiselitteistä syytä, mutta asiantuntijat epäilevät muun muassa ilmastonmuutosta ja muutoksia maankäytössä. Esimerkiksi pesimäympäristöjen katoaminen ja muuton aikaiset levähdyspaikat voivat heikentää lintujen selviytymistä.
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) museomestari Heikki Helle pohtii, että erityisesti Afrikan ja Etelä-Euroopan kuivemmat olosuhteet voivat vaikeuttaa muuttolintujen elämää.
– Lajien harvinaistumisen syiden selvittäminen on mutkikasta ja aikaavievää. Näyttää siltä, että monella lajilla poikastuoton heikkeneminen selittäisi taantumia, Honkala sanoo ja jatkaa:
– Elinkelpoisia poikasia olisi synnyttävä riittävästi, jotta laji voisi säilyä tietyllä alueella. Pesimäympäristön olisi säilyttävä laadukkaana ja riittävän turvallisena ja sama koskee lajien talvialueita.
Tiltalttien määrä on puolestaan kasvunut Nurmijärvellä. Ilkka Solanterä
Sen sijaan monet eteläiset lajit, kuten mustarastas, peukaloinen ja tiltaltti, ovat runsastuneet. Ne pärjäävät monenlaisissa ympäristöissä ja hyötyvät lämpenevästä ilmastosta.
– Runsastuneet lajit samalla ajanjaksolla ovat enemmän tai vähemmän generalisteja, joille kelpaa monenlaiset ympäristöt elinalueeksi: mustarastas on runsastunut erityisen voimakkaasti. Peukaloisella ja tiltaltilla tuntuu menevän myös hyvin, lyhyen matkan muuttolintuina niiden talvesta selviäminen lienee parantunut, Honkala sanoo.
Myös viime talven lauha sää suosi pieniä hyönteissyöjiä. Hippiäisiä ja puukiipijöitä havaittiin tänä vuonna selvästi enemmän kuin edellisvuonna.
Havainnot lintukantojen muutoksista perustuvat Luomuksen ja BirdLife Suomen koordinoimiin pesimälintulaskentoihin. Niitä tekevät vapaaehtoiset lintuharrastajat eri puolilla Suomea.
Laskentoja on tehty samoilla reiteillä jo vuosikymmenten ajan. Näin on saatu luotettava aikasarja, joka paljastaa, mitkä lajit ovat taantuneet ja mitkä runsastuneet. Vuonna 2025 laskentoihin osallistui yli sata harrastajaa noin 300 kohteessa.
– Yksittäisinä vuosina lintukantoihin voi tulla vaihtelua, mutta pitkän aikavälin seuranta kertoo selvästi, mihin suuntaan tilanne on kehittymässä, Honkala summaa.
Myös mustarastaiden määrä on kasvanut. Pepe Salo
Hän näkee luonnon kannalta nykytilanteen luonnon nopeana yksipuolistumisena. Tämän suuntauksen kääntäminen kestävämmäksi on tämän ajan ydinkysymys.
– Kuinka voisimme toimia siten, että ihmistoiminta luonnossa olisi riittävän kestävää ja lajit voisivat ihmisen rinnalla hyvin? Viljelysympäristöjen tilanne tunnetaan hyvin ja pesimälintuja suosivia toimintamalleja on olemassa, vaan kuinka saada nuo toimintamallit lyömään isosti läpi, hän pohtii.