Ukrainan tietojen mukaan Venäjällä ei ole ollut vaikeuksia valmistaa lisää ballistisia ja risteily­ohjuksia.

Venäjällä on varastoissaan lähes 2 000 taktista ohjusta. Arkistokuvaa Venäjältä. Lähde: Reuters.

12:30•Päivitetty 14:07

  • Venäjällä on lähes 2 000 ballistista ja risteilyohjusta, kertoo Ukrainan tiedustelupalvelu. Venäjä valmistaa lähes 200 ohjusta kuussa.
  • Ukraina ei pysty torjumaan ballistisia ohjuksia, koska Patriot-järjestelmien varasto on huvennut. Ohjukset tekevät tuhojaan esteettä.
  • Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja Jyri Kosola suosittelee iskuja laukaisualustoihin ennen ampumista.

Ukrainan suurin sanomalehti Ukrainska Pravda on pyytänyt maan tiedustelupalvelulta GUR:ltä arviota, kuinka paljon Venäjällä on käytössään Ukrainaan ammuttavia hyökkäysohjuksia, toisin sanoen ballistisia ohjuksia ja risteilyohjuksia. Samalla lehti kysyi, kuinka paljon Venäjä kykenee valmistamaan ohjuksia.

GUR:n vastaus oli synkkä. Vaikka Ukraina on viime kuukausina pyrkinyt iskemään Venäjän asetehtaisiin ja estämään ohjustuotantoa, ohjuksia valmistuu kuitenkin suuria määriä, ja tuotanto on lisäksi kasvussa.

GUR:n arvion mukaan Venäjällä on varastoissaan vielä lähes 2 000 ballistista ja risteilyohjusta. Tämän lisäksi Venäjälle on saapunut pohjoiskorealainen ohjusyksikkö tukemaan Venäjää Ukrainaan tehtävissä iskuissa.

Venäjän pääaseet ohjussodassa ovat ballistinen ohjus Iskander-M sekä risteilyohjukset Kalibr ja H-101. Näitä on varastossa vielä satoja kappaleita.

Venäjä on myös keskittänyt ohjustuotantonsa näihin malleihin. Niitä valmistuu kuukausittain lähes 200. GUR:n tietojen mukaan jotkut asetehtaat kehuvat jopa ylittäneensä niille asetetut tuotantokiintiöt.

Hypersonisen Kinžal-ohjuksen tuotanto on keskeytetty. Sen sijaan Venäjä tuottaa edelleen alun perin ilmatorjuntajärjestelmäksi suunniteltuun S-400:aan sopivia ohjuksia, joita käytetään maamaalehin.

Patrioteille ei ole korvaajaa

Ukrainan tärkein keino torjua Venäjän ballistiset ohjukset on ollut yhdysvaltalainen Patriot-järjestelmä. Yhdysvaltain Patriot-varasto on kuitenkin huvennut Iranin sodassa, eikä presidentti Donald Trumpin hallinto ole ollut innokas luovuttamaan ohjuksia Ukrainalle.

Lopputulos on, ettei Ukraina ole viime aikoina juuri pystynyt torjumaan Venäjän ballistisia ohjuksia, vaan ne ovat päässeet esteettä tekemään tuhojaan.

Ukraina on saanut käyttöönsä myös muutamia yhteiseurooppalaisia SAMP/T-torjuntaohjusjärjestelmiä. Niitä on liian vähän antamaan suojaa muuten kuin paikallisesti. Ukrainalaiset eivät myöskään pidä SAMP/T:tä yhtä tehokkaana kuin Patrioteja.

SAMP/T-järjestelmää kehitetään parhaillaan. Kun kehitystyö on päättynyt, Ranska on luvannut antaa kahdeksan uutta järjestelmää Ukrainan käyttöön. Näin Eurooppakin saa arvokasta tietoa järjestelmästä, josta on määrä tulla Euroopan ohjuspuolustuksen kulmakivi.

Laitteiden luovutusaikataulu ei kuitenkaan ole tiedossa.

Ukraina on myös kehittämässä omaa Freia-järjestelmäänsä, mutta sen odotetaan tulevan käyttökuntoon vasta joskus ensi vuoden loppupuolella.

Volodymyr Zelenskyi seisoo puhujakorokkeella takanaan Patriot-ilmatorjuntajärjestelmä.

Avaa kuvien katselu

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Patriot-järjestelmän vieressä. Kuva: Jens Buettner / EPAAsiantuntija: Hyökkäys on paras puolustus

Näyttää siis siltä, ettei Ukrainalla ole keinoja torjua Venäjän ballistisia ohjuksia. Risteilyohjuksia, samoin kuin drooneja voidaan kyllä torjua perinteisellä ilmatorjunnalla ja hävittäjäkoneilla. Hankalin tilanne on silloin, kun Venäjä käyttää yhtä aikaa kaikkia hyökkäysaseitaan ja ylikuormittaa Ukrainan puolustuksen.

Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja, insinöörieversti-evp. Jyri Kosola kehottaa Ukrainaa muuttamaan näkökulmaa.

– Kustannustehokkain tapa tehdä ohjustorjuntaa ei ole torjua ohjusta, kun se lentää, vaan torjua se ennen kuin se lähtee lentoon.

Kosola muistuttaa, että torjuntaohjusjärjestelmien rakentaminen on erittäin kallista. Jokainen ohjus voi maksaa miljoonia.

Venäjä tietää tämän. Siksi sekin kehittää omia hyökkäysaseitaan siten, että ne pystyvät väistelemään torjuntaa. Myös hämäysohjuksia voidaan käyttää. Tämä vaikeuttaa Ukrainan puolustautumista.

– Kun tarvitsee ampua useampia maaleja, ja kun se tehdään miljoonien eurojen ohjuksella, niin jossakin vaiheessa loppuvat rahat ja loppuvat ohjukset. Varsinkin, jos ei kykene erottamaan, mikä on harhamaali ja mikä oikea maali.

Ukraina onkin alkanut ottaa ballististen ohjusten laukaisualustoja drooni-iskujensa kohteiksi. Se on pyytänyt liikemies Elon Muskilta, että voisi käyttää näissä iskuissa Starlink-satelliittijärjestelmää.

Kosolalla on oma neuvonsa, kuinka estää Venäjää ampumasta ballistisia ohjuksia. Ukraina pystyy saamaan selville, mistä ohjuksia ammutaan.

– Tuliasema-alueella, josta ohjuksia ammutaan, latausvarikoita on vain tietty määrä. Kustannustehokasta olisi laittaa drooni odottamaan tien varteen, katon reunalle tai risteykseen. Kun Iskander-ajoneuvo ajaa ohi, iskeä sitä vastaan.

Lähde: AP