Pörssisähkön kuluttajat ovat saaneet nauttia vuoden 2022 jälkeen kohtuullisen matalista hinnoista. Pudotus tuon karmean vuoden verollisesta keskiarvohinnasta, 18,81 senttiä kilowattitunnilta, on ollut iso: 2023 keskiarvohinta oli 6,68, seuraavana vuonna 5,68 senttiä ja viime vuonna 5,08 senttiä.
Kuluvan vuoden keskiarvohinta nousee ylemmäksi, ennustavat hintafutuurit. Tärkein taustasyy on se, etä Etelä-Norjan ja Pohjois-Ruotsin voimaloiden vesivarannot ovat vähentyneet. Myös Iranin sota heijastuu maakaasumarkkinoiden kautta sähkön hintaan Keski-Euroopassa ja kun sähkömarkkinat ovat Euroopan laajuiset, hintataso nousee myös Pohjoismaissa. Juuri tällä hetkellä Suomen hintatasoa nostavat lisäksi ydinvoimaloiden huoltotyöt Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisassa.
Syksystä tulee sitä ikävämpi mitä enemmän sähköä kuluu.
Tavallisen sähkönkuluttajan kannalta syksystä tulee sitä ikävämpi mitä enemmän sähköä kuluu, jos ei kuulu niihin onnekkaisiin, joiden sähkösopimus on kiinteähintainen ja voimassa esimerkiksi ensi kevääseen saakka. Sopii vain toivoa, että asiantuntijat ovat oikeassa arvioidessaan, ettei vuoden 2022 hintapiikin kaltaista ilmiötä ole ensi talvena luvassa.
Sähkön hinnan nousu jo tavanomaisen kulutuksen oloissa kannattaa ottaa pienenä varoitusmerkkinä. Se osoittaa, että ilman uutta säästä riippumatonta sähköntuotantoa Suomeen kaavaillut datakeskushankkeet sekä suunnitellut lentopolttoaine- ja vetytehtaat saattavat nostaa sähkön keskihintaa enemmän kuin on ennakoitu ja vielä pysyvästi. Ei toki heti, eikä kohtakaan, mutta jo 2030-luvulla.
Uutinen suuren ydinvoimalan rakentamiseksi koottava yli kymmenen miljardin euron rahasto osuukin juuri oikeaan saumaan (Iltalehti 19.8.). Uusi ydinvoimala tulisi Pyhäjoen Hanhikiveen, minne Fennovoiman piti rakentaa ydinvoimala yhdessä Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatomin kanssa.
Hankkeen uskottavuutta lisää se, että ydinvoimalatontin infrastruktuuri on periaatteessa niin valmis, että ydinvoimalaa voisi ryhtyä rakentamaan. Tontin rakentamiseen arvioitiin keväällä 2022 upotetun yli miljardi euroa. Hankkeen toteuttamiselle ei olisi entisen kaltaisia ulkopoliittisia esteitä, sillä Iltalehden lainaamien ulko- ja turvallisuuspoliittisten lähteiden mukaan ydinvoimalan suunnittelisi ja rakentaisi amerikkalainen Westinghouse Electric Company. Ydinvoimalahankkeen suurin riski on toteutuksen viivästyminen. Olkiluoto 3:n rakentaminen kesti 18 vuotta 4 vuoden sijasta.