Ville Kupiaisen nuoruus meni alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden parissa. Seitsemän vuotta sitten hän sai häädön ensimmäisestä omasta vuokra-asunnostaan.

Häädön syynä olivat maksamattomat vuokrat ja häiriökäyttäytyminen.

Kupiainen sai tuohon aikaan asumis- ja toimeentulotukea, mutta ei niitä vuokraan käytetty.

– Se päihdehuuruinen elämä oli isossa roolissa. Ei ollut sellaisia elämän perusoppeja, että vuokrat pitäisi maksaa ja asunnosta pitäisi pitää huolta. Kaikki raha, mitä tuli, meni päihteisiin ja kaikki tuet, mitkä tuli, käytettiin myös päihteisiin.

Kupiainen oli häädön jälkeen kolmisen vuotta asunnoton. Välillä yöpaikka löytyi kavereiden tai sukulaisten nurkista.

Mies ojentaa vaatetta tiskin toisella puolella olevalle henkilölle.

Avaa kuvien katselu

Päihdekoukusta irti päässyt ohjaaja Ville Kupiainen antaa vaihtovaatteita vertais- ja vapaaehtoiskeskus Vepan kodittomalle asiakkaalle. Kuva: Mikko Koski / Yle

Kupiaisen mukaan hänen elämänsä oli häädön aikaan niin sekaisin, ettei kodin menetys silloin juuri hetkauttanut. Hetken päästä asunnottomuus alkoi tuntua jo ihan normaalilta tilalta.

– Selviydyttiin vain ja koetettiin etsiä sitä seuraavaa majapaikkaa, hän kuvailee.

Osassa kaupungeista isoa kasvua

Ulosottoviraston tilastojen mukaan toimitettujen häätöjen määrä oli seitsemän prosenttiyksikön kasvussa koko maassa tammi-kesäkuussa verrattuna samaan aikaan viime vuonna.

Hurjinta kasvu oli kymmenestä suurimmasta kaupungista Turussa, jossa häätöjen määrässä oli lähes 45 prosenttiyksikön nousu alkuvuonna.

Oulussa häätöjen määrä kasvoi samaan aikaan yli 35 prosenttiyksikköä ja Porissa 30 prosenttiyksikköä.

Valtakunnanvouti Veikko Minkkisen mukaan Turun tilanteen takana voi olla esimerkiksi yksittäinen suuri vuokranantaja, joka on tehostanut vuokrarästien seurantaa ja perimistä.

Kun vuokralainen ei maksa velkojaan, hänet häädetään.

Ulosottolaitoksen häätöjä ennaltaehkäisevän työn kokeilussa mukana olevissa kaupungeissa häätöjen määrä on sen sijaan laskenut tammi-kesäkuussa: Jyväskylässä 9,4, Vantaalla kahdeksan ja Lahdessa 5,6 prosenttiyksikköä.

Ennaltaehkäisevä työ kannattaa

Ulosottovirastossa havahduttiin muutama vuosi sitten häätöjen määrän kasvuun ja mietittiin mitä ilmiölle voisi tehdä. Pohdinnan tuloksena käynnistyi häätöjä ennaltaehkäisevä kokeilu runsas vuosi sitten.

Ulosottolaitos kokosi pilottikaupungeissa saman pöydän ääreen keskeisiä yhteistyökumppaneita pohtimaan parhaita keinoja häätöjen estämiseksi. Työssä on mukana suuria vuokranantajia, kaupunkien asumisneuvontaa ja hyvinvointialueiden aikuissosiaalityötä, nuorisopalveluita sekä talousneuvontaa antavia tahoja.

Kokeilun tavoitteena on puuttua vuokravelkoihin ajoissa ja lisätä tietoa häätöprosessista.

Ulosottolaitoksen Lahden toimipisteessä kohteeksi otettiin erityisesti yksityiset vuokranantajat. Heille on järjestetty koulutusta auttavista palveluista: mihin ohjata vuokralaista, jos näyttää siltä, etteivät hänen rahansa riitä vuokran maksamiseen.

– Häädöt kasaantuvat nuorille alle 35-vuotiaille suhteellisen matalasti koulutetuille miehille. Myös tätä ryhmää me yritetään pilotissa tavoitella, kertoo ennakoivan talousneuvonnan asiantuntija Tiia Wassholm. Hän vastaa Lahden pilotista.

Lahdessa sosiaalityöntekijä tai työllisyyspalvelujen virkailija voi esimerkiksi kysyä nuorelta mieheltä, onko hän saanut vuokransa maksettua. Jos maksussa on ongelmia, hänelle voidaan etsiä ajoissa apua.

Wassholm kertoo, että kaupungin asumisneuvonta tai nuorten Ohjaamo pyrkivät ottamaan avuntarvitsijaan yhteyden viikon kuluessa kyselystä.

VATTin häätöraportti työn pohjana

  • Ulosottoviraston häätöjä ennaltaehkäisevän työn pohjana käytettiin VATT Datahuoneen raporttia ”Häädöt Suomessa” 2015–2024”.
  • Jyväskylässä, Lahdessa ja Vantaalla oli eniten häätöjä väkilukuun suhteutettuna, joten ne valikoituvat kokeiluun.
  • Raportin tietojen avulla etsittiin myös sopivia kohderyhmiä.
  • Kaksi kolmasosaa häädetyistä on miehiä. Häädetty on tavallisesti nuori ja matalasti kouluttautunut mies.
  • Nuoret aikuiset korostuvat häätötilastoissa: kolmannes häädetyistä on alle 30-vuotiaita, noin puolet alle 35-vuotiaita.

Vantaalla puolestaan ulosottovirasto ja asunto kaikille- hanke työstivät yhdessä monikieliset ohjeet siitä, mitä tehdä kun vuokranmaksussa on ongelmia ja häätö uhkaa.

Lahden ja Vantaan kokeilusta vastaavat kertovat häätöjä ehkäisevästä työstä.

Vuoden loppuun kestävä Ulosottoviraston kokeilu täydentää asumisneuvonnan, sosiaalipalvelujen ja järjestöjen työtä, kertoo Vantaan pilotista vastaava ennakoivan talousneuvonnan asiantuntija Marika Rein.

– Ulosoton tehtävä on myös ylivelkaantumisen torjuminen ja ennakoiva talousneuvonta.

Ulosottoviraston työntekijät vierailevat kouluissa ja nuorten palveluissa opastamassa esimerkiksi raha-asioiden hoidossa.

On tärkeää, ettei vuokralaisen vuokravelka ehdi kasvaa liian suureksi. Kun asiaan tartutaan ajoissa ennen häätöä, niin pienituloisellakin voi olla vielä mahdollisuus selviytyä vuokrarästien maksusta.

Henkilö istuu puisilla portailla sisätilassa.

Avaa kuvien katselu

Henkilö puhuu lankapuhelimeen pöydän ääressä.

Avaa kuvien katselu

Kaksi henkilöä makaa vaalealla sohvalla sisätilassa.

Avaa kuvien katselu

Vaaleanpunainen kukka maljakossa. Taustalla hämärää valoa.

Avaa kuvien katselu

Paperi, jossa on ruudukko ja käsin kirjoitettuja nimiä, sekä punainen kuulakärkikynä paperin päällä.

Avaa kuvien katselu

Häädön estäminen tai sen peruminen ennen toimitusta on hyvä juttu kaikille osapuolille. Häädön kohteena olevalle kodin menetys voi olla musertava kokemus, ja kaikkien muiden osallisten työmäärä vähenee.

Kun häädön kohteena on haavoittuvassa asemassa oleva ihminen tai perheessä on lapsia, ulosotto ottaa aina yhteyttä sosiaaliviranomaisiin avun järjestämiseksi.

Jos häätö tulee julkiselta tai isolta vuokranantajalta, uuden asunnon löytäminen voi myös olla jatkossa vaikeaa.

Ville Kupiaisen hakemuksiin ei vastattu, kun hän etsi asunnottomana ollessaan vuokra-asuntoa.

– Uskon kyllä, että on saatettu katsoa, että siellä on häätömerkintä, eikä vuokranantaja ole sitten edes tarjonnut asuntoa.

Olisiko sinulle ollut apua siitä, jos sosiaalityöntekijä olisi kysynyt suoraan vuokranmaksusta jo ennen kuin tilanne ajautui häätöön asti?

– Kyllä siitä varmasti olisi ollut apua. Koen, että en ehkä itse ottanut sitä apua vastaan siinä itsekkäässä elämäntilanteessa, Kupiainen kertoo.

Häätöjä perutaan aiempaa enemmän

Häätöhakemusten määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Toimitettujen häätöjen määrä sen sijaan laski viime vuonna ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, 3,4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Aiempina vuosina toteutettujen häätöjen määrä kasvoi 10–13 prosenttiyksikön luokkaa. Vain korona-aikana määrä laski, koska silloin häätöjen toimeenpanoa voitiin lykätä väliaikaisen lain takia.

Häätöjen määrä on noussut jälleen alkuvuonna, joten viime vuoden myönteinen kehitys ei jäänyt pysyväksi, valtakunnanvouti Veikko Minkkinen toteaa.

Valtakunnanvouti Veikko Minkkinen työpöytänsä ääressä kirjoittaa kynällä muistikirjaan.

Avaa kuvien katselu

Valtakunnanvouti Veikko Minkkinen kertoo, että peruttujen häätöjen määrä on kasvanut viime vuosina. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle

Esimerkiksi viime vuonna häätöjä tuli vireille noin puolet enemmän kuin niitä lopulta toimitettiin. Vuokranantaja perui häädön esimerkiksi vuokrarästien maksun tai sovitun maksusuunnitelman takia.

Elämä vei asunnottomasta kodittomien ohjaajaksi

Ville Kupiainen kertoo, että keväällä 2023 löytyi ”pohja” ja motivaatiota päihteettömään elämään alkoi olla enemmän. Välit kavereihin ja sukulaisiin olivat menneet ja parisuhdekin päättynyt päihdevuosien aikana.

Kupiaisen viimeisin kerta päihdekuntoutuksessa tuotti tulosta ja elämässä tapahtui täyskäännös.

Läpinäkyvän muovilevyn takana seisoo henkilö. Levyssä on kiinnitettyjä lappuja, joissa on käsinkirjoitettua tekstiä.

Avaa kuvien katselu

Kuva: Mikko Koski / Yle

Hän on ollut nyt runsaat kolme vuotta kuivilla ja puhtaana, toiminut kokemusasiantuntijana järjestöissä ja opiskellut mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinnon.

Kupiainen työskentelee nykyisin ohjaajana Vailla Vakinaista Asuntoa -yhdistyksen vertais- ja vapaaehtoiskeskuksessa Vepassa Helsingissä.

Kupiainen lyhentää yhä päihdevuosina kertynyttä vuokravelkaa joka kuukausi. Hän kertoo olevansa velkajärjestelyssä vuosikymmenen loppuun asti.