Vientiennätyksen taustalle kätkeytyy huolestuttavia piirteitä, kirjoittaa politiikan toimittaja Kalle Hyttinen.
Avaa kuvien katselu
Suomen tavaravienti USA:han voi saavuttaa tänä vuonna uuden ennätyksensä. Kuvassa konttilaiva saapumassa New Yorkin satamaan. Kuva: Andrew Schwartz/AOP
Ulkoministeri Elina Valtonen iloitsee Suomen vientiluvuista. Tavaravienti oli huhti-kesäkuussa ennätyksellisen suurta.
Ennätyslukujen taustalta kuitenkin paljastuu huolestuttavia piirteitä. Palveluvienti on laskenut, ja peräti viidesosa tavaraviennistä suuntautui Yhdysvaltoihin.
Tilastokeskuksen vientitilastoista selviää, että Suomen tavaravienti USA:han saattaa saavuttaa tänä vuonna uuden ennätyksensä. Vuoden toisella neljänneksellä vienti Yhdysvaltoihin oli suurempaa kuin koskaan ennen. Ilman suuren risteilijätilauksen vaikutustakin USA:n vienti on ollut viime vuotta vauhdikkaampaa.
USA on Suomelle tällä hetkellä tärkein yksittäinen kauppakumppani ennen Ruotsia ja Saksaa. Donald Trumpin tullipolitiikka ei siis näytä enää hiertävän Suomen vientiä.
Tärkein kumppani käy kauppasotaa Kanadan kanssa
Yhdysvaltojen painoarvo Suomen viennille saattaa olla montaa muuta kumppanimaata epävarmempi vaihtoehto. Iso osa viennistä voi sulaa yllättävän nopeasti Trumpin ailahtelevan politiikan vuoksi.
Trump ilmoitti vuoden 2025 huhtikuussa asettavansa useille maille korkeita tuontitulleja. Suomen tavaravienti Yhdysvaltoihin olisi laskenut noin 15 prosenttia ilman suurta risteilijätilausta.
Tammikuussa 2026 Trump puolestaan uhkasi Suomea ja seitsemää muuta maata 25 prosentin tulleilla, jos USA ei saa Grönlantia itselleen. Trump kuitenkin perui uhkauksensa.
Toisin kuin Suomi, esimerkiksi Kanada on pyrkinyt tietoisesti vähentämään taloudellista riippuvuuttaan USA:sta Trumpin politiikan vuoksi. Kanadan pääministeri Mark Carney on ilmoittanut kansalaisilleen toistuvasti, että suhteet Yhdysvaltoihin ovat muuttuneet pysyvästi. Kanada ja USA eivät päässeet kauppasopimukseen tällä viikolla, ja lauantaina Carney kertoi yhdysvaltalaistuotteille asetettavista vastatulleista.
Kanadan vienti USA:han on kattanut yli 70 prosenttia sen vuotuisesta kokonaisviennistä. Vuonna 2025 Kanadan vienti Yhdysvaltoihin väheni 3,7 prosenttia ja Yhdysvaltojen ulkopuolelle suuntautuvan kaupan osuus oli suurimmillaan neljään vuosikymmeneen.
Yhdysvaltojen lisäksi Suomen tavaravienti Kiinaan on kasvanut tänä vuonna merkittävästi. Esimerkiksi tämän vuoden kesäkuussa Suomi vei Kiinaan yli 50 prosenttia enemmän tavaroita kuin viime vuonna. Kiinan tavaraviennin osuus oli huhti-kesäkuun kokonaisviennistä noin neljä prosenttia.
Voiko lukuja juhlia, jos palveluvienti sakkaa?
Yhdysvaltojen epävakauden lisäksi Suomen vientiennätystä varjostaa palveluviennin lasku. Palveluiden viennin arvo oli huhti-kesäkuussa neljä prosenttia viimevuotista alemmalla tasolla. Laskua selittävät erityisesti IT-palveluiden ja matkailun heikentynyt kysyntä.
Palveluvientiä pidetään usein tavaravientiä hyödyllisempänä, sillä se vaatii vähemmän ulkomaisia välivaiheita tuotantoketjussa ja tuo enemmän kotimaista lisäarvoa. Erityisesti korkean osaamisen ja digipalveluiden yhtiöt ovat olleet talouskasvun ja tuottavuuden tärkeimpiä vetureita OECD-maissa viime vuosina.
Esimerkiksi Kanada sen sijaan on onnistunut kasvattamaan palveluvientiään, vaikka se onkin siinä edelleen Suomea jäljessä. Palveluvienti kattaa Suomen viennistä noin kolmanneksen, Kanadassa noin neljänneksen. Muun muassa Ruotsissa ja Virossa palveluviennin osuus on kuitenkin selvästi Suomea suurempi.
Toimittaja Ville Kolari kertoo Suomen viennistä kesäkuun alussa julkaistulla ennen tuoreimpien vientilukujen julkaisua:
Taloustoimittaja Ville Kolari selittää, miksi palveluvienti on tavaravientiä merkittävämpää.